• Etusivu
  • Remontti

Väestönsuojat

Rakentajan toimitus
Julkaistu 27.05.2011
20117_27156.jpg

Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä

Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske tilapäistä enintään viisi vuotta käytössä olevaa rakennusta.

Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on edellä tässä momentissa säädetystä poiketen rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1500 neliömetriä. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on ennestään tässä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetty määrä vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja.

Samalla tontilla tai rakennuspaikalla jo olevia rakennuksia, joita varten on väestönsuoja, ei oteta huomioon uudisrakennuksen väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta määrättäessä eikä myöskään rakennuksia, joiden osittaisesta loppukatselmuksesta on kulunut yli viisi vuotta ennen rakennuslupahakemuksen vireille tuloa.

Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi alueen pelastusviranomaista kuultuaan sallia rakennettavaksi kahta tai useampaa rakennusta varten yhteisen väestönsuojan, jos se rakennetaan viiden vuoden kuluessa ensimmäisen rakennuksen osittaisesta loppukatselmuksesta.

Väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä

Jos rakennuksessa, jossa on väestönsuoja, tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 125 §:n mukainen rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksen muutos, myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvin väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset.

Väestönsuojien rakenteelliset ja muut vaatimukset

Väestönsuojan tulee antaa siinä oleskeleville suoja asevaikutuksilta ja rakennussortumilta sekä ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. Väestönsuojan lämpötilan, ilmanlaadun ja hygieenisen varustetason tulee olla tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä suojan koosta, rakenteesta ja sijainnista. Väestönsuojan teknisistä yksityiskohdista annetaan tarkempia säännöksiä sisäasiainministeriön asetuksella.

Väestönsuojan rakentamisessa ja varustamisessa käytettäville laitteille ja tuotteille asetettavista vaatimuksista, laitteisiin tehtävistä merkinnöistä sekä laitteiden mukana toimitettavista tiedoista ja ohjeista säädetään pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007).

Helpotusten myöntäminen

Aluehallintovirasto voi asianomaista pelastuslaitosta ja kunnan rakennusvalvontaviranomaista kuultuaan yksittäistapauksessa myöntää vapautuksen kokonaan tai määräajaksi laissa säädetystä väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta, jos väestönsuojan rakentamisesta aiheutuu tavanomaista huomattavasti korkeampia rakentamiskustannuksia suhteessa asianomaisen rakennuksen rakentamiskustannuksiin tai väestönsuojan rakentaminen ilman suuria teknisiä vaikeuksia ei käy päinsä.

Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi asianomaista pelastuslaitosta kuultuaan myöntää poikkeuksen väestönsuojalle sisäasiainministeriön asetuksella säädetyistä teknisistä vaatimuksista tai valtioneuvoston asetuksella väestönsuojalle säädetystä koko- ja sijaintivaatimuksesta, jos siihen on perusteltu syy eikä poikkeuksen tekeminen olennaisesti heikennä suojautumismahdollisuuksia.

Sisäasiainministeriö voi kunnan hakemuksesta myöntää vapautuksen väestönsuojien rakentamisesta tietyllä alueella, jos siellä arvioidaan olevan ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen on turvattu muulla tavoin.

Väestönsuojan käyttö normaalioloissa ja käyttöönottovalmius

Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa.

Lähde: Finlex.fi

Remontti
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20171_48085.jpg
Energiatehokas ilmanvaihtoremontti
Tervetuloa kuulemaan Rakenna & Remontoi -messuille energiatehokkaasta remontista. Vallox Oy:n koulutuspäällikkö Ali Aaltonen kertoo perjantaina 26.1.2018 klo 15.00-15.30, miten remontti tehdään.
20223_77505.jpg
Voiko yhtä osakasta uhata talo­yhtiön ilman­vaihdon mittauksen laskulla?
Voiko taloyhtiön isännöitsijä uhata yksittäisiä osakkeenomistajia koko taloyhtiön ilmanvaihdon uudelleenmittauksesta ja säätämisestä aiheutuvalla laskulla?Laskutus perustuu väitteeseen, että kahdessa asunnossa olisi ilmanpoistoventtiilejä väännetty asukkaiden toimesta. Taloyhtiössä on yli 100 asuntoa ja on asuntoja, joissa mittauspöytäkirjojen mukaan ei ole päästy käymään ollenkaan eli lukemia ei ole, mm. samassa linjassa. Kyseisissä asunnoissa saatiin huonot mittaustulokset, josta syyte siis asukkaille.Venttiilejä ei ole vieläkään laitettu siihen asentoon, että ilmanvaihto olisi toimiva, eikä muitakaan toimenpiteitä ole tehty asian korjaamiseksi. Huolto kävi yhdessä asunnossa, mutta asia jäi sikseen. Talossa koneellinen poistoilmanvaihto ja lämmöntalteenotto.
20116_26540.jpg
Miksi hoitovastikkeet nousevat?
Tampereella totuus kohdattiin talousarviota laadittaessaSyksyn yhtiökokouksissa oli jo selvää, että korotuksia tulee tällekin vuodelle. Talousarviota laadittaessa kaukolämmön osalta kustannusnousuksi tiedettiin 13,6 %, sähkönsiirtohinnan osalta 10 %, vesi- ja jätevesimaksuihin osalta yhteensä 1,5 %. Ja tämä oli vasta alkua. Toki korotuksia tulee muihinkin palveluihin huomioiden yleisen kustannustason nousun esimerkiksi polttoainekustannuksissa. Kaikki nämä heijastuvat mm. kiinteistöhuollon kustannuksissa.Toinen taloyhtiötä herättelevä muutos johtui heinäkuussa 2010 voimaan tulleesta asunto-osakeyhtiölakiuudistuksesta. Kuntoarvioita on laadittu kuluneen vuoden aikana varmasti enemmän kuin koskaan ja syystäkin. Suomen asunto-osakeyhtiörakennuskanta on vaiheessa, jossa korjaustarvettakin on enemmän kuin koskaan aiemmin. Tärkeää kuitenkin on, että uudistuksen myötä on mahdollisuus siihen, että taloyhtiöissä aktivoiduttaisiin tutkimaan niin suuria kuin pieniäkin korjaustarpeita vuosittain. Tämä on taloyhtiön yhteinen etu; ilman investointeja arvon säilyttäminen saati nostaminen on poikkeuksellista.
eri suuruisia euroja
Epäselvyyttä vastikemaksuissa, mitä tehdä?
Yhdelle osakkaalle on kertynyt vastikevelkaa. Osakkaalla on ollut tapana maksaa vastikkeet isommissa, noin puolen vuoden erissä, mutta maksuja on jäänyt väliin. Niistä on huomautettu ja rästilaskuja on lähetetty, mutta osakas väittää kirjanpidon olevan virheellinen eikä ole suorittanut rästimaksuja. Niiden vuosien, joilta rästimaksuja on kertynyt, tilinpäätös on hyväksytty yksimielisesti yhtiökokouksissa, joihin kyseinen osakaskin on osallistunut. Kirjanpitoa on tarkistettu kirjanpitäjän toimesta ja riippumattomalla laskelmalla on varmistettu suoritettujen maksujen riittämättömyys. Mitä keinoja asunto-osakeyhtiöllä on tällaisessa tilanteessa? Esimerkiksi erityistilintarkastus tulisi ilmeisesti maksamaan taloyhtiölle enemmän kuin rästit?
20109_23058.jpg
Taloyhtiön korjaustarvekartoitus
Omataloyhtiö.fi:n laskennallinen kuntoarvio taloyhtiölleSyötettyäsi taloyhtiön rakennetiedot, saat eri rakenneosien oletettuihin käyttöikiin perustuvan arvion taloyhtiön korjaustarpeista. Heinäkuussa 2010 voimaan tullut uusi asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa taloyhtiöiden hallituksia esittämään yhtiökokoukselle taloyhtiön tulevan korjaustarpeen. Omataloyhtiö.fi:n tarjoama kartoitus on erinomainen tapa aloittaa kuntokartoitusprosessi taloyhtiössä.Laadi kuntoarvioKuntoarvion laatiminen edellyttää jäseneksi rekisteröitymistä. Rekisteröityminen on ilmaista ja se kannattaa.Rekisteröidy jäseneksi!
201811_55453.jpg
Vastuullinen taloyhtiö huollattaa parvekelasituksensa
Hyvääkin tuotetta pitää huoltaa. Parvekelasien laskennallinen käyttöikä huollettuna on noin 30-40 vuotta, olosuhteista riippuen. Ensimmäisen huollon aika on viiden vuoden kuluttua järjestelmän asentamisesta. Säännöllisesti huolletut lasitukset ovat turvalliset ja miellyttävät käyttää.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton