• Etusivu
  • Osakas

Vahingonkorvausvaatimukset

Rakentajan toimitus
Päivitetty 01.07.2010
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg

Vahingonkorvausvaatimuksen esittämisestä päättäminen on pääsääntöisesti yhtiökokouksen asia. Hallituksella oi kuitenkin oikeus päättää korvauskanteen nostamisesta silloin, kun kyse on rangaistavaan tekoon perustuvasta korvauskanteesta.

Yhtiökokouksen päätös vastuuvapauden myöntämisestä ei vapauta vastuuvelvollista korvausvastuusta. Myönnetystä vastuuvapaudesta huolimatta korvauskanne voidaan nostaa, jos yhtiökokoukselle ei ole annettu olennaisesti oikeita ja täydellisiä tietoja vaatimuksen perusteena olevista toimista tai päätöksestä.

Muu kuin rangaistavaan tekoon perustuva korvauskanne on nostettava uuden asunto-osakeyhtiölain 24-luvun 10.1 §:n nojalla kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta.

Edellisestä poiketen on korvauskanne nostettava viimeistään

  1. hallituksen jäsentä, isännöitsijää tai yhtiötä vastaan viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä lukien, jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai toimenpiteeseen ryhdyttiin tai laiminlyönti tehtiin;
  2. tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa vastaan viiden vuoden kuluessa siitä, kun kanteen perusteena oleva tilintarkastuskertomus, toiminnantarkastuskertomus, lausunto tai todistus esitettiin sekä
  3. osakkeenomistajaa tai yhtiökokouksen puheenjohtajaa vastaan viiden vuoden kuluessa päätöksestä tai toimenpiteestä, johon kanne perustuu.
Osakas
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20132_33862.jpg
Taloyhtiön osakas - muista kyselyoikeutesi yhtiökokouksessa!
Oma koti, asunto, on osakkaan elämän kallein sijoitus. Olisi hyvä tietää, mitä omaisuudellesi ja sijoituksellesi tapahtuu. Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalla onkin ainutlaatuinen kyselyoikeus. Oikeus on vain vuoden tärkeimmissä kokouksissa eli yhtiökokouksissa, joista suurin osa pidetään keväällä. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Jäsenen esteellisyys
Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 4 §:n nojalla hallituksen jäsen ja isännöitsijä eivät ottaa osaa asian käsittelyyn, joka koskeehallituksen jäsenen ja isännöitsijän sekä yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustoimea;sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien ao. huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta;hänen huoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan taisopimusta tai muuta oikeustoimea yhtiön ja kolmannen välillä mikäli hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä olisi odotettavissa siitä olennaista etua, joka voisi olla ristiriidassa taloyhtiön edun kanssaUuden asunto-osakeyhtiölain 1-luvun 10 §:n nojalla ei hallituksen jäsen tai isännöitsijä ole oikeutettu ryhtymään sellaiseen toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai muiden osakkeenomistajien kustanuksella.
20227_79100.jpg
Kolme syytä välitilinpäätökselle
Tilinpäätös vuosittain on monelle asunto-osakkeen omistajalle tuttu, mutta mikä on välitilinpäätös. Se tehdään vain tarvittaessa ja tarve on melko harvoin. Seuraavassa käymme läpi niitä kohtia, joissa välitilinpäätöstä kuitenkin tarvitaan.
20217_71691.jpg
Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle?
EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Hallinnan luovutus, vanha
Myyjän on luovutettava ostajalle asunnon hallinta ja osakekirja sekä muut asunnon omistus- ja hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat sovittuna ajankohta. Jollei muuta osapuolten välillä ole sovittu, asiakirjat luovutetaan asunnon hallinnan luovutuksen yhteydessä. Ellei muuta ole sovittu, myyjä ei ole velvollinen luovuttamaan asunnon hallintaa ennen kuin kauppahinta on suoritettuAsunnosta aiheutuvista kustannuksista, kuten esim. vastikkeista, hoito-, ylläpito tai parannuskustannuksista sekä asuntoon kohdistuvista julkisoikeudellisista maksuista vastaa myyjä siihen saakka, kunnes luovutus on tapahtunut. Mikäli luovutus viivästyy ostajasta johtuvasta syystä, vastaa ostaja edellä mainituista kuluista siitä lukien, jolloin luovutuksen sopimuksen mukaan olisi pitänyt tapahtua.Vaaranvastuu säilyy myyjällä pääsääntöisesti siihen saakka, jolloin hallinnan luovutus ostajalle tapahtuu. Mikäli hallinnanluovutus tapahtuu myöhemmin kuin on sovittu ostajasta johtuvasta syystä, siirtyy vaaranvastuu ostajalle siitä lähtien, kun hallinnan luovutuksen olisi pitänyt tapahtua. Ostaja on velvollinen suorittamaan kauppahinnan, mikäli hänellä on vaaranvastuu ja esim. asunto tuhoutuu tai vahingoittuu eikä voida katsoa, että vahinko olisi tapahtunut myyjästä johtuvasta syystä.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Osakkeenomistajan oikeudet
Osakkeenomistajan oikeudet yhtiössä ovat kahdentyyppisiä. Toiset oikeudet liittyvät yhtiön päätöksentekoon ja yhtiötä kokonaisuutena koskeviin asioihin (hallinnoimisoikeudet). Toiset oikeudet puolestaan sisältävät erilaisia yhtiön ja osakkeenomistajan omaa varallisuutta koskevia seikkoja (varallisuuspitoiset oikeudet).Hallinnoimisoikeuksina on pidetty mm. seuraavia oikeuksia:oikeus osakekirjan saamiseenoikeus osakeluettelomerkintöjen ja muiden vastaavien tekemiseenoikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä osakasoikeuksiaoikeus vaatia haluamansa asian käsittelyä yhtiökokouksessa oikeus saada määrätyissä tilanteissa henkilökohtainen kutsu yhtiökokoukseenoikeus moittia yhtiökokouksen päätöstä ja vaatia sen muuttamistaoikeus vaatia kanteella yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista oikeus vaatia uuden asunto-osakeyhtiölain 9-luvun 13 §:n tarkoittamissa tapauksissa erityistä tarkastustaEdellä mainittu luettelo ei ole tyhjentävä, vaan asunto-osakeyhtiölaissa on lukuisia muita hallinnoimisoikeuksina pidettäviä oikeuksia.Osakkeenomistajan varallisuuspitoisia oikeuksia ovat mm.:oikeus hallita yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmässä tarkoitettua huoneistoa tai muuta osaa rakennuksesta tai kiinteistöstäoikeus esittää, mikäli yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke, sen mukainen lunastusvaatimus ja lunastaa osakkeet sekäoikeus vahingonkorvausvaatimuksen esittämiseenMyöskään tämä luettelo ei ole tyhjentävä ja em. oikeuksien sisältö saattaa olla eri yhtiöissä hieman erilainen johtuen taloyhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksistä.Osakkeenomistajalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta osakasoikeuksiensa käyttämiseen. Tästä johtuu, että osakkeenomistajan passiivisuus ei yksinään aiheuta itse osakkeenomistajan osakasaseman menettämistä.Määrätyissä tilanteissa osakkeenomistajan on kuitenkin säilyttääkseen oikeutensa toimittava määräajassa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita yleensä siirtyneen osakkeen lunastusvaatimuksen esittäminen, päätöksentekoon liittyvän moitekanteen nostaminen sekä korvausvaatimuksen esittäminen.Mikäli määräaikaa ei noudateta, ei osakkeenomistajalla ole oikeutta esittää vaatimusta määräajan päätyttyä.Vaikka osakkeenomistaja ei käyttäisikään osakkeenomistajan oikeuksia, on hän siitä huolimatta velvollinen suorittamaan yhtiölle yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen päätösten mukaiset velvoitteet, jotka perustuvat hänen osakasasemaansa yhtiössä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton