Vahinko on helpompi torjua kuin korjata

Arvioiden mukaan noin kolmannes kaikista rakennuspaloista on tahallaan sytytettyjä. Näistä jopa lähes puolet kohdistuu jätehuollon järjestelyihin, joko jäte- ja paperinkeräysastioihin tai jätekatoksiin. Tuhopoltoissa hyvin yleinen sytytyskohde ovat jätekatokset, roska-astiat sekä muut pihan kevyet rakennelmat.

Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava siitä, että rakennukset ja rakennelmat ympäristöineen ovat sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara ovat vähäisiä (Pelastuslaki 379/2011, 9§).

Rakenteellisen palontorjunnan keinoin huolehditaan rakennuksen teknisen paloturvallisuuden täyttymisestä jo rakennusvaiheessa. Rakennuksen käyttöönoton jälkeen kiinteistön käyttäjien on omilla toimillaan aktiivisesti ehkäistävä tulipalojen syttymistä.

Pihalla sijaitsevien roska-astioiden ja niihin liittyvien rakennelmien suojaukseen kannattaa kiinnittää huomiota, jotta ulkopuolisten ei ole helppoa päästä niihin käsiksi. Pihan aitaaminen sekä jätekatosten ja muiden varastojen lukitseminen estää asiattomien pääsyn ja ennaltaehkäisee tehokkaasti tuhopolttoyrityksen kohteeksi joutumista. Katoksen ulkopuolella olevat astiat olisikin hyvä varustaa aina lukitulla kannella. Taloyhtiön asukkaille lukituksen tarpeellisuutta voidaan perustella sillä, että se mikä helppokäyttöisyydessä kenties menetetään, saadaan takaisin kiinteistön yleisen turvallisuuden kohentumisena.

Vanhemmissa taloyhtiöissä yleisesti esiintyvän avoimen jätekatostilan turvallisuutta voidaan parantaa merkittävästi myös jälkikäteen. Markkinoilla on saatavilla erilaisia valmisratkaisuja jätekatostilan oviksi, jolloin myös tilan lukittavuus saadaan kuntoon. Luonnollisesti kiinteistössä on tällöin huolehdittava, että myös jätteenkuljettajalla on pääsy jätehuoltotilaan.

Esimerkiksi erilaiset teräsrunkoiset liukuovet ovat helppokäyttöisiä ja toimivia ratkaisuja jätekatostilojen oviksi, koska talvella oven eteen mahdollisesti kasautuva lumi ei haittaa oven avaamista. Oven verhoilu voi olla esimerkiksi kuumasinkittyä teräsverkkoa tai puuta, kunhan huolehditaan tilan riittävästä tuulettuvuudesta jatkossakin. Riskiä tuhopolttoyrityksen, samoin kuin muunkin ilkivallan kohteeksi joutumista, vähentää myös piha-alueen hyvä ulkovalaistus.

Palon mahdollisesti syttyessä vahinkoja pienentää roska-astioiden, jätekatosten ja muiden rakennelmien oikea sijoittaminen piha-alueella. Riittävillä turvaetäisyyksillä pystytään estämään tulipalon leviäminen rakennuksiin. Palo leviää syttymiskohteestaan joko johtumalla rakenteita pitkin, liekkien lähettämän lämpösäteilyn välityksellä tai palosta syntyneiden kuumien palokaasujen ja hiukkasten välityksellä. Tämän vuoksi turvaetäisyyksissä on huomioitava sekä vaakasuuntainen että pystysuuntainen turvaetäisyys.

Usein rakennuksen ulkoseinän vierellä syttynyt palo leviää räystään rakenteiden kautta ullakko- ja vesikattorakenteisiin, vaikka ulkoseinärakenne itsessään olisikin palamaton eikä siinä olisi ikkunoita. Vaakasuuntaisten turvaetäisyyksien täyttyessä vähentyy myös kuumien savukaasujen välityksellä räystään kautta rakennuksen kattorakenteisiin leviävän palon vaara.

Liekin vaakasuuntainen säteily ei aiheuta palon leviämisen vaaraa silloin kun ikkunattomassa umpijulkisivussa ei ole käytetty pintarakenteena palamiskelpoista materiaalia, kuten puuta tai muovia. Näissäkään tilanteissa roska-astioita tai helposti palavia rakennelmia ei kuitenkaan saa asettaa seinän viereen, jos ulkoseinän runkorakenteissa tai eristyksissä on käytetty palamiskelpoista materiaalia tai katon räystäsrakenteet ovat liian matalalla.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) antaa selkeät ohjeet turvaetäisyyksiin oppaassaan Pihan jäteastiat ja tuhopolttojen torjunta. Vaakasuuntaiset turvaetäisyyden määritellään rakennuksen räystäslinjasta. Oppaan mukaan vähimmäisturvaetäisyys pistemäiselle palolähteelle, kuten isolle ulkoroihulle, on vähintään kaksi ja puoli metriä rakennuksen räystäslinjasta. Roska-astioiden, jätekatosten ja muiden rakennelmien turvaetäisyydet alkavat neljästä metristä.

Tiiviin kaupunkirakentamisen myötä ahtailla sisäpihoilla ei aina pystytä noudattamaan yllä mainittua kahdeksan metrin vaakasuuntaista turvaetäisyyttä jätekatoksen sijoittamisessa. Lisäksi katoksen vaatimat tuuletusaukot vaikeuttavat paloturvallisen jätekatoksen suunnittelua. Näissä tilanteissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että jätekatoksen umpiosien rakenteet täyttävät palonkestoltaan määräysten mukaiset paloluokitukset, samalla kun katoksen avoin tuuletusseinä sijoitetaan poispäin rakennuksesta ja vähintään neljän metrin päähän rakennuksesta. On huomioitava myös avoimen tuuletusseinän turvaetäisyys mahdolliseen naapurirakennukseen.

Mikäli jätehuoltojärjestelyjen paloturvallisuusseikat huolettavat taloyhtiössä tai niissä epäilee olevan puutteita, tulee kääntyä paikallisen paloviranomaisen tai vakuutusyhtiön edustajien puoleen, jotta löydetään turvalliset ratkaisut. Tehokkain tapa torjua tulipalon tuhoja on tulipalon syttymisen estäminen.

Julkaistu Omataloyhtiö-lehdessä kevät 2021

LÄHTEET: Pelastuslaki 379/2011, Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999, Suomen Pelastusalan keskusjärjestö (SPEK), Pihan jäteastiat ja tuhopolttojen torjunta, Jarmo Majamaa, 3. uusittu painos, Helsinki 2020