• Etusivu
  • Remontti

Omavalvonta ja paloturvallisuus taloyhtiössä – mitä laki edellyttää?

Onko taloyhtiösi paloturvallisuus ajan tasalla?

Sari Nieminen
Päivitetty 09.07.2025
taloyhtiön paloturvallisuus

Paloturvallisuus ei ole vain viranomaisten asia, vaan myös taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on laissa määritelty vastuu siitä, että rakennus on turvallinen asua ja käyttää. Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava, että rakennuksessa ei ole tulipalon vaaraa ja että pelastustoiminta on esteetöntä. Käytännössä tämä tarkoittaa paitsi teknisten järjestelmien kunnossapitoa, myös sitä, että asukkaat tietävät, miten tulipalot ehkäistään ja miten hätätilanteessa toimitaan.

Koska pelastusviranomaiset tekevät palotarkastuksia nykyisin riskiperusteisesti ja pistokokein, omavalvonnan merkitys on kasvanut. Taloyhtiöt voivat hyödyntää valmiita omavalvontalomakkeita, joilla tarkastetaan esimerkiksi alkusammutusvälineiden saatavuus, poistumisteiden esteettömyys ja palovaroittimien toiminta.

Artikkeli tarjoaa konkreettisia vinkkejä, joilla parannat paloturvallisuutta.

Omavalvontalomake

Omavalvontalomake on käytännön työkalu taloyhtiöille, jolla voidaan varmistaa rakennuksen ja sen asukkaiden paloturvallisuus. Vaikka lomakkeen käyttö ei korvaa viranomaisen tekemiä palotarkastuksia, se auttaa tunnistamaan ja ehkäisemään riskejä ajoissa. Omavalvonta voi olla osa vuosittaista kunnossapitosuunnitelmaa tai esimerkiksi keväisin ja syksyisin tehtävää kiinteistökierrosta.

Tarkastettavia kohtia voivat olla muun muassa:

  • Osoitemerkintä: Onko talon numero tai huoneiston tunnus selkeästi näkyvissä?
  • Alkusammutusvälineet: Löytyvätkö ne yleisistä tiloista, kuten kellareista ja saunatiloista? Ovatko ne käyttökelpoisia ja sijaitsevat helposti saavutettavilla paikoilla?
  • Poistumistiet: Ovatko rappukäytävät, parvekkeet ja varatiet esteettömiä? Varastointia poistumisreiteillä ei saa sallia.
  • Pelastussuunnitelma: Onko sellainen laadittu, jos rakennus sitä edellyttää? Onko se päivitetty ja saatavilla?
  • Palovaroittimet: Toimivatko ne ja onko niitä riittävästi (vähintään yksi jokaista alkavaa 60 m² kohti ja vähintään yksi joka kerrokseen)? Onko taloyhtiö nimennyt tahon, joka vastaa niiden kunnossapidosta?
  • Nuohous: Onko vakituisesti käytettävän kiinteistön tulisijat ja hormit nuohottu vähintään kerran vuodessa?
  • Sähkölaitteet: Näkyykö laitteissa kuluneita johtoja, epätavallista kuumenemista tai muuta vikaa?
  • Kattoturvalaitteet: Ovatko ne kunnossa ja turvallisesti kiinnitetty? Ne voivat vaikuttaa myös pelastustoiminnan sujuvuuteen.

Omavalvonnassa on hyvä huomioida myös pienet arjen yksityiskohdat: kemikaalien säilytys ohjeiden mukaan sekä tieto siitä, miten toimia hätätilanteessa.

Milloin pelastussuunnitelma on pakollinen?

Kaikki taloyhtiöt eivät tarvitse pelastussuunnitelmaa, mutta monissa tapauksissa se on lain mukaan pakollinen. Pelastuslain 15 § mukaan pelastussuunnitelma vaaditaan, jos:

  • rakennuksessa on vähintään kolme asuinhuoneistoa ja
  • rakennus on yli kolmikerroksinen, majoituskäytössä, tai siinä on tavallista suurempi palo- tai henkilöturvallisuusriski.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että suuri osa kerrostaloista ja osasta rivitaloja kuuluu pelastussuunnitelmavelvoitteen piiriin. Pelastussuunnitelma on oltava myös silloin, kun taloyhtiössä on liiketiloja, autotalli tai muita tiloja, jotka voivat vaikuttaa turvallisuuteen esimerkiksi palokuorman tai kulkureittien osalta.

Pelastussuunnitelman tulee sisältää ainakin:

  • Riskien arviointi ja niiden ehkäisytoimenpiteet
  • Toimintaohjeet vaaratilanteisiin
  • Poistumisturvallisuuden järjestelyt
  • Alkusammutusvälineiden sijainnit
  • Tiedottaminen ja opastus asukkaille

Pelastussuunnitelma on päivitettävä vähintään kahden vuoden välein tai aina, kun olosuhteet muuttuvat oleellisesti. Lisäksi siitä on tiedotettava kaikille asukkaille, eikä tieto saa jäädä mapin väliin isännöitsijän hyllyyn.

Pelastussuunnitelma:

Yleisimmät syyt asuntopaloihin ja niiden ehkäisy

Asuntopalot saavat usein alkunsa aivan tavallisista tilanteista – laitteista, joita käytetään päivittäin tai hetkistä, jolloin huomiomme herpaantuu. Onneksi monet onnettomuudet ovat helposti ehkäistävissä huolellisuudella ja pienillä toimenpiteillä.

1. Sähkölaitteet

Yleisin syttymissyy liittyy viallisesti toimiviin tai väärin käytettyihin sähkölaitteisiin.

  • Älä koskaan korjaa laitetta itse, jos et ole ammattilainen.
  • Irrota vialliset laitteet pistorasiasta ja vie ne huoltoon.
  • Tarkista säännöllisesti jatkojohdot, valaisimet ja laturit.

2. Liesi ja ruoanlaitto

Liesipalo on edelleen yksi yleisimmistä tulipalojen syistä.

  • Älä koskaan jätä ruokaa kypsymään valvomatta.
  • Pidä liesi ja sen ympäristö puhtaana rasvasta ja roskista.
  • Lieden lähellä ei saa säilyttää palavia materiaaleja.

3. Tupakointi

Tupakointi sisätiloissa aiheuttaa vuosittain vakavia tulipaloja.

  • Tupakoi ulkona, älä koskaan sängyssä tai sohvalla.
  • Sammuta tupakka huolellisesti.
  • Käytä palamatonta astiaa tumppeihin.

4. Sauna ja pyykinkuivaus

Saunan väärinkäyttö on riskitekijä erityisesti kerros- ja rivitaloissa.

  • Älä kuivata pyykkiä kiukaan päällä tai sen läheisyydessä.
  • Käytä kiuasta vain sen ohjeistuksen mukaan.
  • Muista huoltaa kiuas säännöllisesti.

5. Kynttilät ja avotuli

Kynttilöiden unohtaminen palamaan on vaarallisen yleistä.

  • Aseta kynttilät palamattomalle alustalle ja pois verhojen läheltä.
  • Älä jätä kynttilää palamaan ilman valvontaa.
  • Käytä mieluiten LED-kynttilöitä yhteisiin tiloihin.

6. Tulisijat ja tuhka

Väärin käsitelty tuhka tai huolimaton lämmitys voi sytyttää tulipalon tunteja käytön jälkeen.

  • Laita tuhka aina metalliseen, kannelliseen astiaan.
  • Käytä kipinäverkkoa tai lasiluukkua.
  • Muista nuohous vuosittain (tai kolmen vuoden välein vapaa-ajanasunnoissa).
201211_33003.jpg
Remontti
laki
paloturvallisuus
taloyhtiön hallinnointi
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20229_79597.jpg
Etäluettavat vesimittarit taloyhtiössä: hyödyt ja lain vaatimukset
Vedenkulutuksen mittaaminen on yhä ajankohtaisempaa korkeampien energian hintojen johdosta. Laki asettaa jo omat vaatimuksensa vedenmittaukselle vesimittareiden avulla, mutta mitä hyötyä taloyhtiössä on etäluettavasta vedenmittauksesta ja entä vedenmittauksesta ylipäätään? Kysymyksiin vastaa Koka Oy:n avainasiakas- ja markkinointipäällikkö Otto Moberg.
kuva kesäisestä kadusta Porissa jonka varrella on useita matalia kerrostaloja
Neljän kohdan lakikatsaus: näin 2025 vaikuttaa taloyhtiön hallitukseen
Vuosi 2025 tuo mukanaan useita konkreettisia muutoksia, jotka vaikuttavat taloyhtiöiden hallitusten arkeen. Osa muutoksista on jo voimassa, osa taas tulossa kesän ja syksyn aikana. Tässä artikkelissa esittelemme tiiviisti ja selkeästi ne neljä lakimuutosta, joihin jokaisen hallituksen on hyvä perehtyä ja varautua: huoneistotietojärjestelmän toinen vaihe (HTJ2), PEP- ja pakoteseurannan velvoitteet, hallintaanoton menettelyn helpottuminen sekä käynnissä oleva asunto-osakeyhtiölain uudistus.
autoja parkkeerattu kadunvarteen kerrostalojen edessä
Taloyhtiön parkkipaikat – mitä saa tehdä ja kuka päättää?
Taloyhtiön pysäköintipaikat herättävät lähes poikkeuksetta tunteita. Kun paikkoja ei ole kaikille tai joku käyttää niitä väärin, alkaa helposti kitinä – eikä aina suotta. Kysymykset siitä, kuka saa käyttää mitäkin paikkaa, mihin auton saa jättää ja voiko pihalle tehdä lisää paikkoja, ovat yleisiä riidanaiheita yhtiöissä.Moni ei tiedä, että pysäköinnin pelisäännöt eivät ole vain tottumuksia tai käytäntöjä, vaan ne perustuvat asunto-osakeyhtiölakiin, yhtiöjärjestykseen ja yhtiökokousten päätöksiin. Lisäksi yhdenvertaisuusperiaate ja pelastustietä koskevat määräykset asettavat reunaehdot sille, mitä taloyhtiössä voidaan pysäköinnin suhteen päättää ja toteuttaa.Tässä artikkelissa käydään läpi kaikki olennaiset pysäköintiin liittyvät asiat taloyhtiössä: kuka päättää paikoista, miten ne jaetaan, saako pihalle rakentaa uusia, entä miten toimitaan sähköautojen ja erityistarpeiden kanssa sekä kuka ja miten virheitä valvotaan.
20218_71758.jpg
10 tärkeintä tarkastus­kohtaa hissin määrä­aikaistarkas­tuksessa
Hissionnettomuuksia sattuu onneksi harvoin, mutta seuraukset voivat olla vakavia – kuten Kaunialan sairaalassa kuolemaan johtaneessa hissitapaturmassa. Sairaalan hoitaja ja pyörätuolissa ollut kuntoutuja olivat poistumassa hissikorista. Kesken poistumisen hissikori lähti liikkeelle ylöspäin. Kuntoutuja jäi puristukseen korin lattian ja kerrostason kulkuaukon yläkarmiin ja menehtyi.Tapaturmassa syynä oli nostokoneisten jarrun vikaantuminen. Hissien osat vaativat huoltoa ja tarkastustoimenpiteitä. Onnettomuuksilta vältytäänkin parhaiten ennakoimalla hissin huoltotoimenpiteitä säännöllisien ja lain vaatimien hissitarkastuksen avulla. Mutta mitä itse hissitarkastuksessa oikein tarkastetaan ja miksi? Onko teidän taloyhtiössänne hissiturvallisuus kunnossa?
20221_76623.jpg
Kenen vastuulla on huoltaa tai tarkastaa taloyhtiön hissit?
Hissit ovat monessa taloyhtiössä arkipäivää ja joillekin välttämättömyys, jota ilman ei pysty suoriutumaan arkielämästä. Tiedätkö kuka huoltaa ja on vastuussa hissitarkastuksista? Entä kuka on vastuussa hissin turvallisesta toiminnasta? Onko asiaa tiedostettu taloyhtiössänne?
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Korvausvastuut taloyhtiöissä – mitä osakkaan ja hallituksen on hyvä tietää?
Hallituksen jäsenen korvausvastuuAsunto-osakeyhtiölain 24-luku käsittelee vahingonkorvausvastuuta sekä siihen liittyviä menettelytapoja. Luvun 1 §:n mukaan hallituksen jäsen ja isännöitsijä on velvollinen korvamaan vahingon, jonka hän on aiheuttanut yhtiölle rikkomalla tahallisesti tai huolimattomuudesta uuden lain 1-luvun 11 §:ssä säädettyä huolellisuusvelvoitetta. Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää siten tuottamusta, ts. huolimattomuutta tehtäviensä hoidossa tai niiden laiminlyöntiä.Hallituksen jäsen ja isännöitsijä on lisäksi velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän tahallisesti tai tuottamuksesta toimessaan aiheuttaa yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle toimimalla uuden asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti.Hallituksen jäsenen korvausvastuu voi syntyä hyvin erilaisista toimista ja laiminlyönneistä. Eräs esimerkki on seuraava korkeimman oikeuden tuomio:KKO:2007:62 Asunto-osakeyhtiön rakennuksessa asioinut henkilö oli saanut surmansa jäälohkareenpudottua katolta hänen päähänsä. Kiinteistön hoito oli sopimuksella uskottu huoltoyhtiölle. Lumen ja jään poistamista katolta ei kuitenkaan ollut sisällytetty sopimuksessa lueteltuihin huoltoyhtiön tehtäviin. Kun vastuuta ei tältä osin ollut selvästi siirretty huoltoyhtiölle, asunto-osakeyhtiön tuli huolehtia tarvittaessa katon puhdistamisesta. Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja tuomittiin kuolemantuottamuksesta, kun turvallisuusvelvoite oli laiminlyöty.Hallituksen vahingonkorvausvastuu on ensisijassa kollektiivivastuuta. Hallitusta käsitellään taloyhtiön orgaanina, jolloin vastuu päätöksistä koskee kaikkia hallituksen jäseniä. Vastuu voi kuitenkin olla myös henkilökohtaista, jos hallituksen jäsenellä on erityistehtäviä hallituksen päätöksen tai sopimuksen nojalla. Vastuuta saattaa lisätä myös jäsenen jotain alaa koskevan erityisasiantuntemus.Hallituksen jäsen voi vapautua korvausvastuusta äänestämällä korvausperusteena olevaa päätöstä vastaan. Eriävä mielipide on syytä kirjauttaa hallituksen pöytäkirjaan.Jos vahingonkorvauksen perusteena on yhtiöjärjestyksen vastainen menettely tai asunto-osakeyhtiölain rikkominen muulla tavoin kuin toimimalla vastoin lain 1-luvussa tarkoitettuja toiminnan keskeisiä periaatteita, on vahingonaiheuttajan näytettävä toimineensa huolellisesti välttyäkseen korvausvastuulta (uusi asunto-osakeyhtiölaki 24-luku 1 §:n 3. mom.). Tässä tapauksessa sovelletaan ns. käännettyä todistustaakkaa.Vahingonkorvausvelvollisuus tarkoittaa, että korvausvelvollisen tulee korvata kaiken aiheuttamansa vahingon. Koska täyden korvauksen periaate saattaa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen, voidaan korvausta sovitella. Sovittelu on kuitenkin poikkeus pääperiaatteesta, joten sen käyttäminen riippuu kussakin tapauksessa erikseen vallinneista olosuhteista ja tapaukseen muutoin liittyvistä seikoista. Myös vahingonaiheuttajan ja vahinkoa kärsineen asema ja olosuhteet otetaan huomioon.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton