Omavalvonta ja paloturvallisuus taloyhtiössä – mitä laki edellyttää?

Koska pelastusviranomaiset tekevät palotarkastuksia nykyisin riskiperusteisesti ja pistokokein, omavalvonnan merkitys on kasvanut. Taloyhtiöt voivat hyödyntää valmiita omavalvontalomakkeita, joilla tarkastetaan esimerkiksi alkusammutusvälineiden saatavuus, poistumisteiden esteettömyys ja palovaroittimien toiminta.

Artikkeli tarjoaa konkreettisia vinkkejä, joilla parannat paloturvallisuutta.

Omavalvontalomake on käytännön työkalu taloyhtiöille, jolla voidaan varmistaa rakennuksen ja sen asukkaiden paloturvallisuus. Vaikka lomakkeen käyttö ei korvaa viranomaisen tekemiä palotarkastuksia, se auttaa tunnistamaan ja ehkäisemään riskejä ajoissa. Omavalvonta voi olla osa vuosittaista kunnossapitosuunnitelmaa tai esimerkiksi keväisin ja syksyisin tehtävää kiinteistökierrosta.

Tarkastettavia kohtia voivat olla muun muassa:

• Osoitemerkintä: Onko talon numero tai huoneiston tunnus selkeästi näkyvissä?
• Alkusammutusvälineet: Löytyvätkö ne yleisistä tiloista, kuten kellareista ja saunatiloista? Ovatko ne käyttökelpoisia ja sijaitsevat helposti saavutettavilla paikoilla?
• Poistumistiet: Ovatko rappukäytävät, parvekkeet ja varatiet esteettömiä? Varastointia poistumisreiteillä ei saa sallia.
• Pelastussuunnitelma: Onko sellainen laadittu, jos rakennus sitä edellyttää? Onko se päivitetty ja saatavilla?
• Palovaroittimet: Toimivatko ne ja onko niitä riittävästi (vähintään yksi jokaista alkavaa 60 m² kohti ja vähintään yksi joka kerrokseen)? Onko taloyhtiö nimennyt tahon, joka vastaa niiden kunnossapidosta?
• Nuohous: Onko vakituisesti käytettävän kiinteistön tulisijat ja hormit nuohottu vähintään kerran vuodessa?
• Sähkölaitteet: Näkyykö laitteissa kuluneita johtoja, epätavallista kuumenemista tai muuta vikaa?
• Kattoturvalaitteet: Ovatko ne kunnossa ja turvallisesti kiinnitetty? Ne voivat vaikuttaa myös pelastustoiminnan sujuvuuteen.

Omavalvonnassa on hyvä huomioida myös pienet arjen yksityiskohdat: kemikaalien säilytys ohjeiden mukaan sekä tieto siitä, miten toimia hätätilanteessa.

Kaikki taloyhtiöt eivät tarvitse pelastussuunnitelmaa, mutta monissa tapauksissa se on lain mukaan pakollinen. Pelastuslain 15 § mukaan pelastussuunnitelma vaaditaan, jos:

• rakennuksessa on vähintään kolme asuinhuoneistoa ja
• rakennus on yli kolmikerroksinen, majoituskäytössä, tai siinä on tavallista suurempi palo- tai henkilöturvallisuusriski.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että suuri osa kerrostaloista ja osasta rivitaloja kuuluu pelastussuunnitelmavelvoitteen piiriin. Pelastussuunnitelma on oltava myös silloin, kun taloyhtiössä on liiketiloja, autotalli tai muita tiloja, jotka voivat vaikuttaa turvallisuuteen esimerkiksi palokuorman tai kulkureittien osalta.

Pelastussuunnitelman tulee sisältää ainakin:

• Riskien arviointi ja niiden ehkäisytoimenpiteet
• Toimintaohjeet vaaratilanteisiin
• Poistumisturvallisuuden järjestelyt
• Alkusammutusvälineiden sijainnit
• Tiedottaminen ja opastus asukkaille

Pelastussuunnitelma on päivitettävä vähintään kahden vuoden välein tai aina, kun olosuhteet muuttuvat oleellisesti. Lisäksi siitä on tiedotettava kaikille asukkaille, eikä tieto saa jäädä mapin väliin isännöitsijän hyllyyn.

Pelastussuunnitelma:

• Tästä artikkelista löydät valmiin pelastussuunnitelmalomakkeen >>
• SPEK Pelastussuunnitelmaopas >>

Asuntopalot saavat usein alkunsa aivan tavallisista tilanteista – laitteista, joita käytetään päivittäin tai hetkistä, jolloin huomiomme herpaantuu. Onneksi monet onnettomuudet ovat helposti ehkäistävissä huolellisuudella ja pienillä toimenpiteillä.

1. Sähkölaitteet

Yleisin syttymissyy liittyy viallisesti toimiviin tai väärin käytettyihin sähkölaitteisiin.

• Älä koskaan korjaa laitetta itse, jos et ole ammattilainen.
• Irrota vialliset laitteet pistorasiasta ja vie ne huoltoon.
• Tarkista säännöllisesti jatkojohdot, valaisimet ja laturit.

2. Liesi ja ruoanlaitto

Liesipalo on edelleen yksi yleisimmistä tulipalojen syistä.

• Älä koskaan jätä ruokaa kypsymään valvomatta.
• Pidä liesi ja sen ympäristö puhtaana rasvasta ja roskista.
• Lieden lähellä ei saa säilyttää palavia materiaaleja.

3. Tupakointi

Tupakointi sisätiloissa aiheuttaa vuosittain vakavia tulipaloja.

• Tupakoi ulkona, älä koskaan sängyssä tai sohvalla.
• Sammuta tupakka huolellisesti.
• Käytä palamatonta astiaa tumppeihin.

4. Sauna ja pyykinkuivaus

Saunan väärinkäyttö on riskitekijä erityisesti kerros- ja rivitaloissa.

• Älä kuivata pyykkiä kiukaan päällä tai sen läheisyydessä.
• Käytä kiuasta vain sen ohjeistuksen mukaan.
• Muista huoltaa kiuas säännöllisesti.

5. Kynttilät ja avotuli

Kynttilöiden unohtaminen palamaan on vaarallisen yleistä.

• Aseta kynttilät palamattomalle alustalle ja pois verhojen läheltä.
• Älä jätä kynttilää palamaan ilman valvontaa.
• Käytä mieluiten LED-kynttilöitä yhteisiin tiloihin.

6. Tulisijat ja tuhka

Väärin käsitelty tuhka tai huolimaton lämmitys voi sytyttää tulipalon tunteja käytön jälkeen.

• Laita tuhka aina metalliseen, kannelliseen astiaan.
• Käytä kipinäverkkoa tai lasiluukkua.
• Muista nuohous vuosittain (tai kolmen vuoden välein vapaa-ajanasunnoissa).