Viikon kysymys: Kenelle kuuluu vastuu aitojen kunnossapidosta?

Vastuunjakotaulukon mukaan autonlämmitystolpan kunnossapito kuuluu taloyhtiölle. Nyt asukas on lähtenyt autolla siten, että auton sähköjohto on jäänyt irrottamatta tolpasta, ja lämmitystolppa on mennyt rikki. Kuka maksaa kulut?

Oli puhuttu lähitulevaisuuden ikkunaremontista, mutta 2019 yhtiökokouksessa olikin jo ikkunafirman edustaja kertomassa ikkunoista. Kaikkien mielestä se tuli yllättäen, mutta silti ikkunaremontti syksylle 2019 hyväksyttiin. Yhtiökokous luotti, että hankkeessa käytettäisiin asiantuntijaa, mutta ainoa asiantuntija oli ikkunafirman mittaaja. Hanke osoittautui huonosti valmistelluksi, mittaukset heittivät ja jouduttiin uusimaan 90 ikkunaa ja nekin olivat 1 cm:n heitoilla.Talomme on ns. arvotalo ja hallitus/isännöitsijä ovat huolimattomuudellaan alentaneet talon arvoa. Tiedotusta tapahtuneesta ei ole juuri annettu. Ei tietoa edes hinnanalennuksesta. Urakka viivästynyt ja asukkaat uupuneita. Mitä sopimuksia voimme vaatia selvitettäväksi, jos emme myönnä vastuuvapautta heille?

Onko oikein, että hallituksen jäsenet saavat ilmaiset saunavuorot ja vielä rahallisen korvauksen kokouksista?

Taloyhtiömme osakas ilmoitti, että ulko-oven uusi lukko ei toimi. Ovi ei aukea. Koska lukko on uusi, tilattiin lukon asentanut yritys tekemään takuukorjauksen. Lukkoseppä kuitenkin totesi, että lukossa ei ole mitään vikaa. Myös osakas sai avaimellaan oven auki. Kuka maksaa aiheettomasta huoltokäynnistä aiheutuneen laskun? Taloyhtiö vai osakas?

Taloyhtiössämme hallitusta on pyydetty muutaman asukkaan toimesta käsittelemään hallituksen kokouksessa ilmalämpöpumpun asennusta kerrostalohuoneiston parvekkeelle. Hallitus suhtautuu asiaan myönteisesti ja on antamassa asennukselle vihreää valoa.Äskettäin kuitenkin ilmeni, että noin 10 vuotta sitten ilmalämpöpumpun asennuksesta on äänestetty yhtiökokouksessa ja silloin enemmistö äänesti asennusta vastaan. Voiko hallitus tässä tapauksessa kuitenkin tehdä asennusta koskevan päätöksen ilman asian käsittelyä yhtiökokouksessa, vaikka asennus on aikoinaan evätty yhtiökokouksessa?

Taloyhtiömme kellarissa on yksityinen juhlatila (ei ravintola), jonka käyttö aiheuttaa asukkaille toistuvaa häiriötä. Metelöinti sisätiloista kuuluu yläkerrosten asuntoihin asti, ja vieraat käyttävät jatkuvasti taloyhtiön pihaa sopimuksen vastaisesti juhlatilan jatkeena.Juhlatilaa vuokrataan kello 24.00 asti, vaikka taloyhtiössä alkaa yörauha kello 22.30. Juhlia on noin 4 kertaa viikossa, mitä ei myöskään voida pitää enää normaaliin kerrostaloasumiseen katsottavana siedettävänä haittana.Tilan omistaja on kertonut informoivansa asiakkaitaan aina etukäteen säännöistä, ja katsoo tämän tuovan hänelle vastuuvapauden asiassa. Toisin sanoen toistuvat häiriöt ovat hänen näkemyksensä mukaan asukkaiden ja satunnaisten juhlijoiden välinen asia.Mitkä ovat taloyhtiön lailliset keinot asiassa?

Taloyhtiössämme on neljä maksutonta vierasparkkipaikkaa, joiden käyttö edellyttää lupalappua. Lupalaput on aikoinaan jaettu jokaiseen talouteen. Iäkäs naapurini on hävittänyt omansa ja kun pyysin hänelle uutta, niin huoltoyhtiön sihteeri lupasi laittaa asian eteenpäin.Kului kaksi viikkoa ja kun lupalappua ei tullut, niin kysyin asiasta uudestaan. Vastaukseksi sain, että isännöitsijä oli jutellut asiasta taloyhtiön puheenjohtajan kanssa ja he olivat päättäneet, ettei uutta anneta koska talouksiin on jo jaettu yksi lappu. Erikoisemmaksi asian tekee se, että edellisen isännöitsijän aikana (sama hallituksen puheenjohtaja) asukkaat saivat pyydettäessä toisenkin lapun.Mikä neuvoksi, että mummo saisi uuden vierasparkkipaikka luvan?

Taloyhtiössämme on kaukolämpö ja osakkeiden lämmitys tapahtuu sekä vesikiertoisilla lämmityspattereilla että vesikiertoisella lattialämmityksellä. Yhden osakkaan lattialämmityspiiri on mennyt rikki ja konsultoimamme remonttiyritykset ovat kaikki olleet samaa mieltä, että tuo kannattaisi korvata sähköisellä lattialämmityksellä. Jos tämä tehtäisi näin, jäisi lattialämmityksen vaatima sähkö kyseisen osakkeen omistajan vastuulle. Pitääkö tuo osakkaalle ylimääräisenä kustannuksena tuleva lattialämmityksen sähkö korvata esimerkiksi huoneistokohtaista vastiketta pienentämällä ja miten tuo laskettaisiin?

Mikä on isännöitsijän vastuu tilanteessa, jossa taloyhtiö on ajautunut tilanteeseen, että luotollinen tili on kunnolla miinuksella ja talonyhtiön kiinteistön tiedoista löytyy ulosmittausmerkintä, eikä isännöitsijä ole kertaakaan tilikauden aikana ottanut tilannetta taloyhtiön osakkaiden tai hallituksen kanssa esille?Entä mikä on toiminnantarkastajan vastuu edellä kuvatussa tilanteessa hänen antaessaan lausunnon, jonka mukaan mitään huomautettavaa ei ole löytynyt? Voiko luottotietojen menettämisestä vaatia em. kuvatussa tilanteessa isännöitsijältä ja toiminnantarkastajalta korvausta ja onko jokin kaava, jolla korvauksen suuruus lasketaan?Lisäkommentti:Kiinteistö on ulosmitattu maksamattomien kiinteistöverojen vuoksi. Lisäksi perinnässä noin 15 000 euron edestä laskuja pidemmältä ajalta ja vesilaskut 2 vuoden ajalta. Paljon on maksettu pieni osa laskuista, jotta vältyttäisiin ulosmittaukselta.Näitä virheitä nyt korjataan ylimääräisellä yhtiövastikkeilla/vastikkeen korotuksilla ja tavallaan syyttömätkin, jotka ovat taloon tulleet isännöitsijän vaihdon jälkeen maksavat edellisten virheet. Olisikohan isännöitsijä/hallitus mitenkään korvausvelvollinen?

Taloyhtiössä myytiin viime vuonna asunto-osake, ostaja oli sukulainen. Muina vuosina, kun myyminen on tapahtunut, on isännöitsijä tiedottanut asiasta hallitusta (ostaja ja hinta) ja taloyhtiön kokouksessa asiasta on tiedotettu.Nyt isännöitsijä ilmoitti kokouksessa, että asia on jäänyt kirjaamatta. Onko isännöitsijän velvollisuus ilmoittaa hallitukselle ostaja ja myyntihinta vai voiko ostaja pyytää salaamaan hinnan? Taloyhtiössä on muitakin samankokoisia asuntoja ja yleensä on verrattu hintaa myytyyn asunto-osakkeeseen, jos joku muu haluaisi myydä samankokoisen asunnon.

Onko remonttikustannusten jakaminen muun perusteen mukaan mahdollinen kuin yhtiöjärjestyksen mukaisen osakkeiden prosenttijakoon perustuva jako? Yhtiöjärjestyksessä on myös sanonta, että "osakkeen omistajat ovat oikeutettuja maksamaan yhtiölle osakkeitaan rasittavan vastikeperusteen mukaan laskettavan osuutensa yhtiön pitkäaikaisista lainoista joko kokonaan tai osittain hallituksen määräämässä erissä ja aikoina..."Onko yhtiöjärjestyksen sanonta pakottava, että kaikki remonttikustannukset on kohdistettava samoin kuin vastike? Mitä tarkoitetaan as oy lain 10 §:llä, ettei yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä saa tehdä päätöstä, joka tuottaa osakkeenomistajalle epäoikeutettua etua? Voidaanko kustannuksia muuttaa kustannusperusteiseksi?

Meille on tulossa taloyhtiön piha-alueella kunnostustyö: nurmikon istutus sekä portaiden rakentaminen turvallisuuden vuoksi sekä pyykkitelineen osto ja asentaminen. Nämä kaikki poistettiin aiemmin, kun talojen päätyihin asennettiin patolevyt.Kysymys: voiko hallitus/taloyhtiö päättää, että kulut rahoitetaan ylimääräisellä vastikkeella tai osakkaan omalla lainalla/rahoituksella? Vai voiko yksi osakas vaatia yhtiölainaa portaiden, nurmikon ja pyykinkuivaustelineen kulujen rahoittamiseksi?