Viikon kysymys: Onko yhtiökokouskutsu aina pakko toimittaa?

Yhtiökokouksessa puheenjohtaja ehdotti, että hallitukseen valitaan muiden kolmen lisäksi yksi varajäsen. Pöytäkirjassa mainittiin vain hallituksen jäsenten valinta, mihin tämä varajäsen sisältyi. Myöhemmin kiisteltiin puheen olleen varajäsenestä, jollaista ei hallitukseen voida mielestäni valita. Hallitus on myös päättänyt "säästösyistä" rajoittaa toiminnantarkastajan tiedonsaantioikeutta. Toiminnantarkastaja sai tästä tiedon kiinteistösihteeriltä pyydettyään asukasluetteloa, jota ei saanut.Hallitus on lisäksi päättänyt, että voimassa olevan sopimuksen mukainen huoltoyhtiölle kuuluva pesutuvan ja kuivaushuoneiden siivous siirtyy asukkaille. Huoltoyhtiön palkkio juoksee kuitenkin muuttumattomana.Hallitus tekee päätöksiä vajaamiehityksellä, yhtiöjärjestyksen määräys päätösvaltaisuudesta ei aina toteudu.

Voiko asennuttaa vain yhteen rivitalon vuorattuun huoneistoon vesimittaria? Muut 3 huoneistoa ovat omistuskäytössä. Uudet vuokralaiset käyttävät vettä mielestämme kohtuuttoman paljon.

Erillistalon ja paritalon yhtiössä tulisi tehdä perustason ylläpitämiseen kuuluva parvekeremontti. Erillistalon osakas ei halua sitä nyt. Voiko hallitus päättää että remontti tehdään nyt vain paritaloon, ja myöhemmin erillistaloon?

Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.

Taloyhtiössä on vuokralainen yksityisen omistamassa asunnossa. Kyseisessä asunnossa tehtiin murto ja parvekkeen ns. parvekkeen ulkoinen liukuovi oli auki mutta parvekkeen ovi oli lukossa, tämä rikottiin ja mentiin sisälle. Kyseinen henkilö ei halunnut tehdä ilmoitusta poliisille mutta taloyhtiön toimesta oven ikkuna korjattiin taloyhtiön laskuun, joka maksoi useita satasia.Kysynkin, eikö tämän korjauksen olisi kuulunut maksaa huoneiston omistaja, kun tämä todistettavasti oli tahallinen vahingonteko. Tämä asunnossa oleva on asunnon omistajan sukulaispoika, eikä näin ollen halunnut, että tämä maksaisi sitä kun hän on kuulemma varaton.Minun mielestäni tällaiset tahalliset vahingonteot ei pitäisi mennä taloyhtiön maksettavaksi.

Kiinteistöosakeyhtiö, joka yhtiöjärjestyksen mukaan noudattaa asunto-osakeyhtiölakia ja jossa hoitovastike lasketaan suhteessa 1,5 liikehuoneistot ja 1 asuinhuoneistot yhtiöjärjestyksen mukaan. Yhtiö on investoimassa mittavan rahasumman projektiin, joka kohdistuu vain liikehuoneistoihin.Kustannukset asunto-osakeyhtiölain mukaan on jaettava yhteisvastuun periaatteella, eli 1 / 1,5. Kuitenkin kun investointi on mittava ja ei kohdistu asuinhuoneistoihin, onko mahdollinen joku muu kustannusten jako? Voiko käyttää hyötyperiaatetta jakolaskelmassa esimerkiksi, jos yhtiökokous yksimielisesti niin päättää?