Viikon kysymys: Voidaanko asukkaat velvoittaa maalaamaan aidat?

Pihalla alkaa monessa taloyhtiössä niin grillikausi kuin erimielisyyskausikin. Saako rivitalon pihaan rakentaa porealtaan? Voiko hallitus kaataa puut omin päin? Entä kuka tarkastaa leikkipaikan turvallisuuden tai päättää koira-aidan paikasta?Piha ei ole kenenkään yksityisalue – mutta ei myöskään vapaasti käytettävissä oleva vyöhyke. Omataloyhtiö.fi:n Viikon kysymys -sarjassa on pureuduttu pihan käyttöön, rakennelmiin, lupiin, vastuihin ja yhteisiin velvollisuuksiin. Kokosimme nyt yhteen tärkeimmät kysymykset ja vastaukset, jotka jokaisen asukkaan, osakkaan ja hallituksen jäsenen kannattaa tuntea.Klikkaa itsesi suoraan aiheeseen – vastaukset löydät asiantuntijoilta.

Jos huoneiston omistaja asentaa asuntoon omalla kustannuksella huoneistokohtaisen ilmastoinnin, voiko hallitus tai yhtiökokous vapauttaa kyseisen huoneiston myöhemmin tulevista IV-saneerauksen kuluista, koska saneerauksen ei enää tarvitse kohdistua kyseiseen huoneistoon.Jos voi, miten se pitää kirjata yhtiön tiedostoihin että vapautus pysyy voimassa?Taloyhtiöltä ja rakennusvalvonnalta on jo toimenpidelupa olemassa, toteutus on enää kiinni mainitsemistani kuluista. Taloyhtiö hyötyy heti asuntokohtaisen IV:n lämmöntalteenotosta ja siinä tarvittava sähkökulukin on kyseisen asunnon.

Jos olen ymmärtänyt oikein niin yksi uuden asunto-osakeyhtiölain tuomista muutoksista on, että kustannukset voidaan kohdistaa entistä tarkemmin osakkeen omistajille. Loppuvuodesta taloyhtiössä aloitetaan suunnittelemaan parvekeremonttia.Voidaanko uuden lain nojalla huoneistojen parvekkeiden maksuosuus kohdistaa näille ja yhteisten käytäväparvekkeiden osuudet kaikille osakkaille, kun puolella huoneistoista taloyhtiössä on oma parveke?

Ostimme elokuussa huoneiston vuosina 1920-41 rakennetusta rivitaloyhtiöstä. Ennen kaupantekoa meille annettiin vuonna 2007 taloyhtiössä tehty alapohjan kuntotutkimusraportti, josta kävi ilmi, että osassa yhtiötä oli tutkittu asuntojen alapohjan kuntoa ja todettu mm. lahovaurioita. Meidän asuntomme alapohjaa ko. tutkimus ei jostakin syystä ollut koskenut. Myyjä kuitenkin kertoi meille, että hän on itse käynyt asuntomme alapohjaa katsomassa, eikä siellä ole ollut mitään merkkejä minkäänlaisista vaurioista. Luotimme tähän emmekä tämän vuoksi pyytäneet erillistä alapohjan tarkastusta ennen kaupantekoa.Syksyn ja alkutalven aikana asuntoomme alkoi tulla pistävää maakellarimaista hajua ja meille tuli monenlaisia oireita (mm. jatkuva flunssa, pitkittynyt yskä ja keuhkoputkentulehdus sekä silmäoireet). Lisäksi asuntoomme ilmestyi hyönteisiä, jotka terveystarkastajan tutkimuksissa todettiin lahoavaa puuta syöviksi kuoriaisiksi. Otimme yhteyttä isännöitsijään, joka pyysi paikalle sisäilmatutkimuksen. Tarkempia sisäilmamittauksia ei kuitenkaan tehty, koska voitiin silmämääräisesti todeta, että kattoikkunan vuotaminen on aiheuttanut homevaurioita ainakin ikkunan läheisyyteen, asunnossa on puutteellinen ilmanvaihto ja alapohjassa on laajoja laho- ja homevaurioita sekä orgaanista materiaalia, joka tutkimuksen tehneen henkilön mukaan on kehotettu poistamaan useita vuosia sitten. Tämä orgaaninen aines yhdessä puutteellisen ilmanvaihdon kanssa on osaltaan vaikuttanut lahovaurioiden syntyyn. Koska asunnossamme ei ole korvausilmaventtiileitä, tulee homeitiöitä ym. sisältävä korvausilma rakenteiden läpi alapohjasta asuntoon.Taloyhtiö toki vastaa rakenteellisten vaurioiden korjauksesta, mutta kaikki kustannukset tulevat kuitenkin lopulta meidän osakkaiden maksettavaksi. Olemme olleet yhteydessä muutamaan lakimieheen mahdollisuudestamme saada myyjältä korvauksia meille remontista aiheutuvista kustannuksista. Mielipiteet ovat kuitenkin olleet melko erilaisia: yksi ehdottaa kaupanpurkua, toinen hinnan alennusta ja kolmannen mielestä meillä ei ole lainkaan mahdollisuutta saada myyjältä korvauksia. Mitenhän tämä asia nyt sitten on ja miten tässä kannattaisi menetellä? Tosiasiahan kuitenkin on, että mikäli olisimme tienneet taloyhtiön ja asuntomme todellisen kunnon, emme olisi ko. kauppaa tehneet. Nyt meillä on asunto taloyhtiössä, jolla piti olla hyvä taloudellinen tilanne, mutta joka nyt joutuukin ottamaan koko ajan lisää lainaa vaurioiden korjauskustannusten rahoittamiseksi. Lisäksi meillä on asunto, jota olemme itse tuhansilla euroilla remontoineet ja jota ei nyt tulevan remontin aikana todennäköisesti voi asumiseen käyttää.

Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astui voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.

Suomi ja 11 muuta EU-maata vetoavat Euroopan komissioon, jotta unionin 2030 päästövähennystavoitetta kiristettäisiin mahdollisimman pian. Ympäristöministerit keskustelevat EU:n ilmastotoimista 5.3. järjestettävässä ympäristöneuvoston kokouksessa.