Viikon kysymys: Voiko asuntoyhtiössä siirtyä tilintarkastuksesta toiminnantarkastukseen?

Rakentajan toimitus

Kaupallinen yhteistyö

Päivitetty 02.12.2024

Yhtiömme on perustettu 1960-luvulla ja siinä on 10 asuntoa. Yhtiö sai uuden yhtiöjärjestyksen asunto-osakeyhtiölain uusimman version voimaantulon jälkeen. Asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastaja tarvitaan jos yhtiössä on vähintään 30 asuntoa ja jos tilintarkastulain 4–6 § niin vaativat. Jälkimmäisessä vaaditaan tilintarkastusta, kun taseen määrä on yli 100 000 €, liikevaihto on yli 200 000 € tai työntekijöitä yli 3 henkilöä.

Tarjoittako tämä, että kun jo yhden asunnon omapääoma-arvo ylittää tuon 100 000€, asunto-osakeyhtiössä on aina oltava tilintarkastaja?

Vastaus:

KHT- tai HT-tilintarkastajaa ei asunto-osakeyhtiölain mukaan tosiaan tarvita, jossa on alle 30 osakashallintaista huoneistoa. Ilman ammattitutkintoa toimiva ns. "asukastarkastaja" toimii toiminnantarkastajana. Lisäedellytyksenä tilintarkastajasta luopumiselle on, että tilintarkastuslaki tai muu laki ei edellytä tilintarkastajan valintaa, tai että vähemmistöosakkeenomistajat eivät sitä vaadi, kuten itsekin kirjoitit.

Asunnon pääoma-arvo ei yksinomaan ole ratkaiseva tekijä. Teillä pitää lain mukaan olla KHT- tai HT-tilintarkastaja, jos taseen loppusumma yli 100.000 euroa.

Selvyyden vuoksi: Tilintarkastaja tarvitaan silloin kun kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä täyttyy taloyhtiössänne:

taseen loppusumma on yli 100.000 euroa
liikevaihto on yli 200.000 euroa tai
yhtiön palveluksessa on enemmän kuin kolme henkilöä keskimäärin.

Velvollisuudesta valita tilintarkastaja, on säädetty asunto-osakeyhtiölain 9:5 §:ssä. Kyseisen pykälän mukaan asunto-osakeyhtiössä on oltava yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja, jos:

yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa;
tilintarkastaja on valittava tilintarkastuslain 4–6 §:n tai muun lain perusteella; taikka
osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaan on käsiteltävä.

Jos yhtiökokous ei valitse 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa tilintarkastajaa, Patentti- ja rekisterihallitus määrää tilintarkastajan tilintarkastuslain 2 luvun 8 §:n 1 ja 4 momentissa säädetyssä järjestyksessä, jos osakkeenomistaja hakee määräämistä kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta.

Tilintarkastajan määräämisestä Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä silloin, kun yhtiökokous ei valitse tilintarkastajaa 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa, säädetään tilintarkastuslain 2 luvun 8 §:ssä. (18.9.2015/1209).

Toimituksen lisäys:
Lue lisää: tilintarkastus vai toiminnantarkastus >>

Huomio

"Tämä vastaus on annettu vain kysymyksestä ilmenevien seikkojen perusteella tuntematta asiaan liittyviä yksityiskohtia. Vastauksessa ei näin ollen ole voitu huomioida kaikkia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja. Jos käytät tätä vastausta jossain muussa asiayhteydessä ei vastauksen laatija ole siitä vastuussa. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä vastauksen laatineeseen juristiin, puhelin 029 009 2590."

Kysymykseen vastasi:

MARKUS TALVIO
Toimitusjohtaja, OTM
Kiinteistölakimies
Jurinet Oy Lakiasiaintoimisto

Markus on erikoistunut asuntokauppaan-, rakentamiseen-, ja kiinteistönvälitykseen- sekä asunto-osakeyhtiö- ja kiinteistöoikeuteen liittyviin riita-asioihin. Talvio on arvostettu ja kokenut kouluttaja. Markus on luennoinut vuosia myös Rakentaja.fi ja Omataloyhtiö.fi seminaareissa ja messuilla.

Jurinet Oy on perustettu vuonna 2011 Tampereella 15 asianajotoimiston yhteenliittymäksi. Vuodesta 2015 lähtien Jurinet on ollut valtakunnallinen itsenäinen toimisto.

Ota yhteyttä

Tarvitsetko lakimiehen apua?

Jurinet Oy

Osakas

taloyhtiön hallinnointi

viikon kysymys

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Osakas

Miksi en saa grillata parvekkeella?

Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.

Osakas

Mitä voimme tehdä yksityisen juhlatilan aiheuttamalle häiriölle?

Taloyhtiömme kellarissa on yksityinen juhlatila (ei ravintola), jonka käyttö aiheuttaa asukkaille toistuvaa häiriötä. Metelöinti sisätiloista kuuluu yläkerrosten asuntoihin asti, ja vieraat käyttävät jatkuvasti taloyhtiön pihaa sopimuksen vastaisesti juhlatilan jatkeena.Juhlatilaa vuokrataan kello 24.00 asti, vaikka taloyhtiössä alkaa yörauha kello 22.30. Juhlia on noin 4 kertaa viikossa, mitä ei myöskään voida pitää enää normaaliin kerrostaloasumiseen katsottavana siedettävänä haittana.Tilan omistaja on kertonut informoivansa asiakkaitaan aina etukäteen säännöistä, ja katsoo tämän tuovan hänelle vastuuvapauden asiassa. Toisin sanoen toistuvat häiriöt ovat hänen näkemyksensä mukaan asukkaiden ja satunnaisten juhlijoiden välinen asia.Mitkä ovat taloyhtiön lailliset keinot asiassa?

Osakas

Kiinteistöverot ulosmittauksessa - voiko isännöitsijää hakea korvausvastuuseen?

Mikä on isännöitsijän vastuu tilanteessa, jossa taloyhtiö on ajautunut tilanteeseen, että luotollinen tili on kunnolla miinuksella ja talonyhtiön kiinteistön tiedoista löytyy ulosmittausmerkintä, eikä isännöitsijä ole kertaakaan tilikauden aikana ottanut tilannetta taloyhtiön osakkaiden tai hallituksen kanssa esille?Entä mikä on toiminnantarkastajan vastuu edellä kuvatussa tilanteessa hänen antaessaan lausunnon, jonka mukaan mitään huomautettavaa ei ole löytynyt? Voiko luottotietojen menettämisestä vaatia em. kuvatussa tilanteessa isännöitsijältä ja toiminnantarkastajalta korvausta ja onko jokin kaava, jolla korvauksen suuruus lasketaan?Lisäkommentti:Kiinteistö on ulosmitattu maksamattomien kiinteistöverojen vuoksi. Lisäksi perinnässä noin 15 000 euron edestä laskuja pidemmältä ajalta ja vesilaskut 2 vuoden ajalta. Paljon on maksettu pieni osa laskuista, jotta vältyttäisiin ulosmittaukselta.Näitä virheitä nyt korjataan ylimääräisellä yhtiövastikkeilla/vastikkeen korotuksilla ja tavallaan syyttömätkin, jotka ovat taloon tulleet isännöitsijän vaihdon jälkeen maksavat edellisten virheet. Olisikohan isännöitsijä/hallitus mitenkään korvausvelvollinen?

Isännöitsijä

Mitä tehdä, kun yöhäirinnälle ei tule loppua?

Kun säätiö osti naapuriosakkeen, niin rappumme muuttui kuin päihdeasuntolaksi. Yöllä ei voinut nukkua. Isännöitsijä ei halunnut puuttua asiaan, vaikka rappuammekin hajotettiin ja talo yritettiin sytyttää palamaan. Lopulta säätiö itse toimitti häädön otettuani suoraan yhteyttä sinne, mutta tilalle järjestettiin vielä vaikeampi häirikkö. Olen menettänyt terveyteni tässä rumbassa. Säätiö ei enää vastaa, eikä isännöitsijää tai taloyhtiötä kiinnosta. Kaksi naapuria on jo muuttanut pois. Itse en voi muuttaa, en voi kantaa raskaita tai pakata. Lähes 10 vuotta tätä menoa on aivan liikaa. Nyt "valituskaverinikin" muuttaa pois ja jään yksin. Onko säätiöllä ylivalta? Mitä tehdä?

Isännöitsijä

Mikä juridinen merkitys on Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukolla?

Mikä juridinen merkitys on Kiinteistöliiton vihkosella vastuunjakotaulukoksi? Tuleeko se hyväksyä yhtiökokouksessa, jolloin se vasta on sitova? Hallituksella ei liene asiassa mitään päätösvaltaa? Oikea tapa on kait ottaa vastuunjakotaulukko yhtiöjärjestykseen?