• Etusivu
  • Osakas

Viikon kysymys: Voiko asuntoyhtiössä siirtyä tilintarkastuksesta toiminnantarkastukseen?

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Jurinet Oy
Päivitetty 02.12.2024
Otyn viikon kysymys

Yhtiömme on perustettu 1960-luvulla ja siinä on 10 asuntoa. Yhtiö sai uuden yhtiöjärjestyksen asunto-osakeyhtiölain uusimman version voimaantulon jälkeen. Asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastaja tarvitaan jos yhtiössä on vähintään 30 asuntoa ja jos tilintarkastulain 4–6 § niin vaativat. Jälkimmäisessä vaaditaan tilintarkastusta, kun taseen määrä on yli 100 000 €, liikevaihto on yli 200 000 € tai työntekijöitä yli 3 henkilöä.

Tarjoittako tämä, että kun jo yhden asunnon omapääoma-arvo ylittää tuon 100 000€, asunto-osakeyhtiössä on aina oltava tilintarkastaja?

Vastaus:

KHT- tai HT-tilintarkastajaa ei asunto-osakeyhtiölain mukaan tosiaan tarvita, jossa on alle 30 osakashallintaista huoneistoa. Ilman ammattitutkintoa toimiva ns. "asukastarkastaja" toimii toiminnantarkastajana. Lisäedellytyksenä tilintarkastajasta luopumiselle on, että tilintarkastuslaki tai muu laki ei edellytä tilintarkastajan valintaa, tai että vähemmistöosakkeenomistajat eivät sitä vaadi, kuten itsekin kirjoitit.

Asunnon pääoma-arvo ei yksinomaan ole ratkaiseva tekijä. Teillä pitää lain mukaan olla KHT- tai HT-tilintarkastaja, jos taseen loppusumma yli 100.000 euroa.

Selvyyden vuoksi: Tilintarkastaja tarvitaan silloin kun kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä täyttyy taloyhtiössänne:

  1. taseen loppusumma on yli 100.000 euroa
  2. liikevaihto on yli 200.000 euroa tai
  3. yhtiön palveluksessa on enemmän kuin kolme henkilöä keskimäärin.

Velvollisuudesta valita tilintarkastaja, on säädetty asunto-osakeyhtiölain 9:5 §:ssä. Kyseisen pykälän mukaan asunto-osakeyhtiössä on oltava yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja, jos:

  1. yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa;
  2. tilintarkastaja on valittava tilintarkastuslain 4–6 §:n tai muun lain perusteella; taikka
  3. osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaan on käsiteltävä.

Jos yhtiökokous ei valitse 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa tilintarkastajaa, Patentti- ja rekisterihallitus määrää tilintarkastajan tilintarkastuslain 2 luvun 8 §:n 1 ja 4 momentissa säädetyssä järjestyksessä, jos osakkeenomistaja hakee määräämistä kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta.

Tilintarkastajan määräämisestä Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä silloin, kun yhtiökokous ei valitse tilintarkastajaa 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa, säädetään tilintarkastuslain 2 luvun 8 §:ssä. (18.9.2015/1209).

Huomio

Huomio

"Tämä vastaus on annettu vain kysymyksestä ilmenevien seikkojen perusteella tuntematta asiaan liittyviä yksityiskohtia. Vastauksessa ei näin ollen ole voitu huomioida kaikkia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja. Jos käytät tätä vastausta jossain muussa asiayhteydessä ei vastauksen laatija ole siitä vastuussa. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä vastauksen laatineeseen juristiin, puhelin 029 009 2590."

20227_79035.jpg

Kysymykseen vastasi:

MARKUS TALVIO
Toimitusjohtaja, OTM
Kiinteistölakimies
Jurinet Oy Lakiasiaintoimisto

Markus on erikoistunut asuntokauppaan-, rakentamiseen-, ja kiinteistönvälitykseen- sekä asunto-osakeyhtiö- ja kiinteistöoikeuteen liittyviin riita-asioihin. Talvio on arvostettu ja kokenut kouluttaja. Markus on luennoinut vuosia myös Rakentaja.fi ja Omataloyhtiö.fi seminaareissa ja messuilla.

Jurinet Oy on perustettu vuonna 2011 Tampereella 15 asianajotoimiston yhteenliittymäksi. Vuodesta 2015 lähtien Jurinet on ollut valtakunnallinen itsenäinen toimisto.

lakimies Markus Talvion kuva

Tarvitsetko lakimiehen apua?

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

Jurinet Oy
Osakas
taloyhtiön hallinnointi
viikon kysymys
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20221_75484.jpg
Kuka vastaa luteiden hävityksestä vuokratussa asunnossa?
Kenelle kuuluvat luteiden hävittämisen kulut asunto-osakeyhtiössä? Vuokralainen ilmoitti isännöitsijälle luteista vuokraamassaan asunnossa asuttuaan siinä 5 kuukautta.Selvisi, että käytettynä ostetut kalusteet, olivat luteiden lähde. As Oy hoiti elämää nähneen sängyn ja sohvan pois ja tilasi ammattimyrkyttäjän. Asukas oli yhteistyöhaluttomana pois lähes koko myrkytysprosessin ajan ja muutti asunnosta.Esiintymän sanottiin olevan vain yhdessä asunnossa, joten As Oy laskutti osakkeenomistajaa vedoten vastuunjakotaulukkoon, joka ei erittele, asukasta tai osakasta varsinkin, kun osakas asuu muualla. Osakkaalla ei ole osuutta tähän esiintymään, eikä asunnossa ole aikaisemmin luteita ollut, joten oliko As Oy:n lähettämä laskutusosoite oikein?
20219_72282.jpg
Milloin taloyhtiön uusi yhtiöjärjestys astuu voimaan?
Taloyhtiössämme uudistettiin 30 vuotta vanha yhtiöjärjestys ja vastikeperusteet muutettiin. Onko uudistus pakko panna toimeen kesken tilikauden? Puoltavat ja kieltävät äänet menevät tasan.Yhtiöjärjestys tuli voimaan 11.5.2021 ja talousarvion kustannusten jako muuttuu totaalisesti maksuperusteen muutoksen takia. Hyötyjät haluavat taannehtivasti korjata vastikkeensa ja lisää maksavat eivät tätä tietenkään halua. Äänet menevät tasan ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Seuraavan vuoden talousarviossa asia korjaantuu itsestään.
20236_82063.jpg
Taloyhtiömme yhtiökokous on etänä - miten valtakirjaa käytetään?
Taloyhtiössämme pidetään yhtiökokous etänä. Isännöitsijä on kokouskutsuun laittanut valmiit valtakirjapohjat, joissa on valmiina nimetty valtuutettu. Isännöitsijä itse toisessa ja puheenjohtaja toisessa. Onko oikeudenmukaista antaa valtakirjaa isännöitsijälle, ja onko se eettisten sääntöjen mukaista? Entä isännöitsijän jääviys kokouksessa edustaa osakasta?
mies valokuvaa seinää jossa on kosteusvaurio
Kosteusvaurio asunnossa, taloyhtiö ei toimi - mitä tehdä?
Olen tehnyt ilmoituksen kosteusvauriosta makuuhuoneen päätyseinästä. Taloyhtiö teetätti tutkimukset ja vieläkään ei ole alettu tekemään mitään koska taloyhtiön puheenjohtaja ei saa mitään aikaiseksi tai ei halua saada. Mitä tehdä tässä tilanteessa?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Remontin kustannusten jako ja oman työn osuus?
Rivitalossamme suunnitellaan salaojaremonttia. Kolme osakasta haluaisi tehdä osan töistä itse. Neljäs ei siihen pysty, vaan haluaa teettää kaiken urakoitsijalla. Voidaanko hankeosuussuoritukset jakaa siten, että osakkaat, jotka tekevät itse, saavat työpanosta vastaavan hyvityksen ja muut maksavat vastaavasti hieman enemmän? Vai onko lopulliset kustannukset jaettava tasan osakkaille riippumatta oman työn osuudesta? Yhtiön osakkuudet ovat keskenään samansuuruiset. Kyseiset työvaiheet hinnoiteltaisiin kokonaisurakasta erilleen.
Kerrostalo iltavalaistuksessa
Pitääkö kaikkien osallistua remonttikuluihin?
Rivitaloyhtiössämme täytyisi tehdä isompi remontti, koska on löytynyt kosteusvaurio alajuoksussa. Alakerran asuntoihin (ulkopuolelle) pitäisi tehdä korjaukset. Voivatko lain mukaan yläkerran asuntojen omistajat hylätä korjaukset? Siis niin, etteivät osallistuisi kustannuksiin? Kaikki muut remontit menevät osakemäärän mukaan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton