Viikon kysymys: Voiko vesimittarin asennuttaa vain yhteen huoneistoon?

Kun säätiö osti naapuriosakkeen, niin rappumme muuttui kuin päihdeasuntolaksi. Yöllä ei voinut nukkua. Isännöitsijä ei halunnut puuttua asiaan, vaikka rappuammekin hajotettiin ja talo yritettiin sytyttää palamaan. Lopulta säätiö itse toimitti häädön otettuani suoraan yhteyttä sinne, mutta tilalle järjestettiin vielä vaikeampi häirikkö. Olen menettänyt terveyteni tässä rumbassa. Säätiö ei enää vastaa, eikä isännöitsijää tai taloyhtiötä kiinnosta. Kaksi naapuria on jo muuttanut pois. Itse en voi muuttaa, en voi kantaa raskaita tai pakata. Lähes 10 vuotta tätä menoa on aivan liikaa. Nyt "valituskaverinikin" muuttaa pois ja jään yksin. Onko säätiöllä ylivalta? Mitä tehdä?

Taloyhtiössämme tulee putkiremontti, jonka yhteydessä myös kylpyhuoneet remontoidaan. 15 osakasta on jo tehnyt remontin omin kustannuksin ja nyt 15 kylpyhuonetta pitää vielä remontoida putkiremontin yhteydessä. Joudummeko me, jo remontin tehneet, maksamaan näiden 15 asukkaan remontin?Putkiremontti tulee maksamaan noin 1.3 miljoonaa.

Voiko talonyhtiön osakas kieltää 14-vuotiasta korjaamasta kaverin mopoa talonyhtiön lämpimässä varastossa? Varaston käyttöoikeuden rajoitus ei koske muita kuin kyseisen lapsen ystäviä, joista ei kukaan ole valittanut. Asia on kuulemma ratkaistu korkeammalla taholla.Ymmärrän jos korjaus on kielletty, mutta varaston käytön rajaamista tietyltä ikäryhmältä aiempiin negatiivisiin kokemuksiin eri asumismuodossa perustuen en hyväksy. Puolisoni on talonyhtiön hallituksessa, eikä hän ole ollut tietoinen kyseisestä kiellosta.

Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.

As Oy:n kylpyhuoneemme seinissä on kaksi pystysuuntaista halkeamaa. Halkeamat ulottuvat lattiasta kattoon ja aiheuttaja ilmeisesti rakenteiden liike (seinän runkomateriaali vaihtuu tässä kohdassa materiaalista toiseen). Hallituksen mielestä kunnossapitovastuu on osakkaalla (pintamateriaali), minun mielestäni yhtiöllä (ongelma rakenteissa). Seinässä on myös vesieriste, jonka kuntoa ei ole tutkittu.Kenen vastuulla vaurioiden selvitystyö on ja mitä on tehtävissä, jos yhtiö ei rakenteita korjaa? Talo on kerrostalo, joka on rakennettu 1999. Kuuluuko rakenteiden vaurioiden korjaus pintamateriaaleineen yhtiölle huolimatta rakennuksen iästä, jos vika löytyy rakenteista?Hallituksen viimeisin kanta: laatta kuuluu pintamateriaalina asukkaalle eikä yhtiö korjaa. Mielestäni yhtiö on väärässä. Täytyykö palkata juristi?

Taloyhtiön osakas vaihtoi sähköpatterit 4 kpl asuntoonsa ilmoittamatta taloyhtiön hallitukselle työstä. Työn tehnyt urakoitsija lähetti laskun pattereista ja vaihtotyöstä isännöitsijälle, jolloin luvaton työ tuli ilmi. Taloyhtiö kieltäytyi maksamasta laskua koska vaihtoon ei ollut pyydetty hallituksen lupaa. Valvontaa työstä ei siis ollut taloyhtiön puolesta. Osakas maksoi laskun itse.Kyseinen osakas oli itse taloyhtiön toiminnantarkastajana kyseisenä vuonna ja hän vahvisti toiminnantarkastuskertomuksen ja näin ollen myönsi vastuuvapauden vastuuvelvollisille. Kesällä 2020 Osakkaalta tuli perintäkirje laskusta. Selityksessään osakas väitti saaneensa isännöitsijältä suullisen lupauksen patterien vaihtoon. Ei ole saanut.