Yhtiöjärjestys

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Remontin suunnittelussa ei riitä pelkkä budjetti ja aikataulu – myös lupa-asiat on syytä selvittää ennen työn aloittamista. Vaikka kyse olisi pienestä muutoksesta, lupa tai toimenpideilmoitus voi silti olla tarpeen. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, milloin remontti vaatii viranomaisluvan ja milloin ei.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Lisäksi vaaditaan, että yhtiön jokainen osa-ke yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa hallitsemaan määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistamasta rakennuksesta tai hallitsemasta kiinteistöstä. Jos edellä olevat edellytykset eivät täyty, osakeyhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö.Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991 / 809) sekä pääsääntöisesti vanhan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä. Kuitenkin esim. asunto-osakeyhtiön sulautumisessa sovelletaan uuden osakeyhtiölain (624/2006) sisältöä.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8.000 euroa, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Osakkeiden vähimmäismäärä on kolme, ja niiden tulee olla saman mää-räisiä. Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.

Asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuu toisin kuin laissa sanotaan. Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan huoneiston viasta tai puutteesta. Korjaamattomina kosteus- tai homevauriot helposti laajenevat moniin huoneistoihin tai yhtiön yhteisiin tiloihin. Siksi yhtiön kannattaa huolehtia korjausten tekemisestä tai teettämisestä vaikka kunnossapitovastuu olisikin osakkailla. Jos osakkeenomistaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, hän voi joutua korvaamaan myös yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvia korjauksia.

Helsingin kantakaupungissa sijaitseva Albertinkatu 10 on yli satavuotias arvokiinteistö, jossa ei ole koskaan ollut hissejä.

Voiko taloyhtiön hallitus jatkaa ilman puheenjohtajaa? Jos hallituksesta ei kukaan suostu puheenjohtajaksi, voidaanko toimia ilman puheenjohtajaa? Mitä ongelmia tästä aiheutuisi?

Tänä päivänä taloyhtiön yhteisiä piha-alueita halutaan käyttää ja niillä halutaan myös viihtyä. Pihoilla onkin iso rooli asukkaiden yhteisöllisyyden rakentamisessa ja toiveet yhteisten alueiden käytettävyyteen ovat kasvussa.

Talvikelit ovat alkaneet koko maassa, joten on oikea aika muistuttaa lumentuloon liittyvistä vaaroista ja vastuista taloyhtiöille. Mistä vastaa taloyhtiön hallitus? Mitä vastuita isännöitsijällä on? Miltä osin huoltoyhtiö vastaa vahingoista?

Vuoden 2022 alusta lähtien vesimaksuvastikkeen ja vedestä perittävän korvauksen yhteydessä on annettava tiedot vastikkeen tai korvauksen perusteista. Lisäksi asukkaalla on oikeus saada erittely kulutetusta kylmästä ja lämpimästä vedestä. Tämä tuo kompastuskiviä taloyhtiön ja isännöitsijän kiinteistönhallintaan ja vesilaskutukseen.

Vuoden 2013 alusta myös vanhoihin kerrostaloasuntoihin on asennettava huoneistokohtaiset vesimittarit – uusissa kerrostaloasunnoissa vesimittarit ovat olleet pakolliset vuoden 2011 alusta. Vesimittareiden piiriin kuuluvat myös liike- ja toimistohuoneistot.Vesimittareiden asennus on seuraus kiristyvistä korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista. Veden kulutuksen seuranta kuuluu osana rakennusten energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin. Lämmitetyn veden osuus ja merkitys kasvaa rakennusten muiden lämpöhäviöiden vähenemisen myötä. Kun veden kulutus laskee, laskee myös lämmitysenergian tarve.Vedenkulutus saattaa vaihdella huoneistokohtaisesti 70-400 litran välillä. Huoneistokohtainen vesimittari tekee veden käytön laskutuksesta tasapuolisen – maksetaan vain omasta kulutetusta vedestä. Nykyinen tasapuolinen laskutus ei tee oikeutta nuukasti vettä käyttävälle yksinasujalle. Lisäksi vesimittareiden on oltava sellaisia, että vastikkeen tai vuokran maksuperusteeksi voidaan määrätä veden kulutus. Vesimittarit asennetaan kiinteistöjä eikä vesihuoltolaitoksia varten.Mittareiden asennuksella odotetaan myös asukkaiden kiinnittävän huomiota omaan vedenkulutukseensa. Asiantuntijoiden mukaan pakolliset mittarit vähentävät veden kulutusta noin 25 % tai jopa enemmän. Omakohtainen saattaa myös kiinnittää huomiota omaan veden kulutukseen.