Yhtiövastike

Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.

1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?

Sadevesijärjestelmän tehtävänä on ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti pois katolta. Laadukas sadevesijärjestelmä kestää sateen lisäksi myös jään, lumen ja auringon vaikutukset haalistumatta vuodesta toiseen.Kun sadevedet johdetaan hallitusti pois perustusten vierestä, vesi ei pääse kastelemaan perustuksia tai nousemaan perustuksia pitkin runkorakenteisiin. Vesi ei myöskään pääse jäätymään perustuksen viereen ja pahimmassa tapauksessa rikkomaan perustusta. Lisäksi piha pysyy kuivempana, kun sadevesiä ei päästetä valumaan pihan päällysteille.

Vahingonkorvausvaatimuksen esittämisestä päättäminen on pääsääntöisesti yhtiökokouksen asia. Hallituksella oi kuitenkin oikeus päättää korvauskanteen nostamisesta silloin, kun kyse on rangaistavaan tekoon perustuvasta korvauskanteesta.Yhtiökokouksen päätös vastuuvapauden myöntämisestä ei vapauta vastuuvelvollista korvausvastuusta. Myönnetystä vastuuvapaudesta huolimatta korvauskanne voidaan nostaa, jos yhtiökokoukselle ei ole annettu olennaisesti oikeita ja täydellisiä tietoja vaatimuksen perusteena olevista toimista tai päätöksestä.Muu kuin rangaistavaan tekoon perustuva korvauskanne on nostettava uuden asunto-osakeyhtiölain 24-luvun 10.1 §:n nojalla kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta.Edellisestä poiketen on korvauskanne nostettava viimeistäänhallituksen jäsentä, isännöitsijää tai yhtiötä vastaan viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä lukien, jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai toimenpiteeseen ryhdyttiin tai laiminlyönti tehtiin;tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa vastaan viiden vuoden kuluessa siitä, kun kanteen perusteena oleva tilintarkastuskertomus, toiminnantarkastuskertomus, lausunto tai todistus esitettiin sekäosakkeenomistajaa tai yhtiökokouksen puheenjohtajaa vastaan viiden vuoden kuluessa päätöksestä tai toimenpiteestä, johon kanne perustuu.

Kyseessä on vanha puurivitalo joka on rakennettu 1922. Vuonna 1958 on rakennukseen asennettu vesijohto ja runkoviemäri taloyhtiön toimesta. Rakennuksessa on vain yksi vesimittari. Vanhoista pöytäkirjoista vuodelta -58 löytyy tästä merkintä, ja sammalla on mainittu että osakkaille tullut myös omia kuluja (itse kustantaneet ja tehneet/teettäneet omat yhteydet sekä viemäriin että vesijohtoon), myöhemmin pöytäkirjasta löytyy kehotus yhdelle osakkaalle viemärin ja vesijohdon rakentamisesta koska ulkokäymälä otetaan pois käytöstä. Nyt kysyisinkin että onko taloyhtiö vastuussa näistä itse tehdyistä putkista ja viemäriosuuksista vahingon sattuessa? Yhtiöjärjestyksessä ei mainita vastuurajoista mitään (1922 vuodelta). Käytäntönä on ollut että jokainen on saanut kunnostaa asuntoaan parhaalla katsomalla tavalla mutta on myös vastuussa niistä itse.

(Tiedote: Kiinteistöliitto 5.11.2024)...Kiinteistöliiton syksyn 2024 Korjausrakentamisbarometri tarjoaa ajantasaisen käsityksen taloyhtiöiden korjausrakentamisen suuntaviivoista ja ratkaisuista. Barometri toteutetaan kahdesti vuodessa, ja syksyn kyselyyn saatiin 4074 vastausta, joista suurin osa tuli hallituksen jäseniltä. Tämä laaja vastaajajoukko antaa kattavan kuvan taloyhtiöiden korjausrakentamisen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.