Yhtiövastike

Talousarvio on taloyhtiön toimintasuunnitelma ja sen laatii yleensä hallitus tai isännöitsijä hallituksen ohjeiden perusteella. Talousarvion keskeisin tarkoitus on selvittää yhtiövastikkeiden suuruus ja näin ollen sen laatiminen perustuu yhtiöjärjestyksen määräykseen vastikkeiden määräämisperusteista. Hallitus esittää talousarvioehdotuksen yhtiökokoukselle, joka vahvistaa sen viralliseksi talousarvioksi.Talousarvio on hyvä tehdä tuloslaskelmakaavan mukaisesti ja sitä voidaan tarkentaa tarvittavilla yksityiskohdilla. Talousarvion laadinta lähtee kulujen arvioinnista. Ensimmäisenä arvioidaan kiinteistön hoitomenot sekä ne aktivoitavat kulut, jotka on suunniteltu katettavan hoitovastikkeilla. Hoitomenojen jälkeen arvioidaan kiinteistön muut tuotot, kuten vuokrat sekä käyttökorvaukset ja näin jäljelle jää osakkailta perittävillä hoitovastikkeilla katettavat kulut. Jos edellisen vuoden talousarvio on toteutunut ylijäämäisenä, eli vastikkeina perittävät tulot ovat ylittäneet niillä katettavat kulut, otetaan tämä ylijäämä vastikkeiden arvioinnissa huomioon. Vastaavasti otetaan huomioon myös edellisen vuoden alijäämä, jolloin vastike voi olla talousarvion osoittamaa suurempi.Jos taloyhtiöllä on pankkilainoja, tulee niistä tehdä lainakohtaiset talousarviot. Samoin kuin hoitovastikkeiden määrittelyssä, ensin arvioidaan lyhennyksiin, korkoihin ja lainanhoitokuluihin kuluvat menot, jolloin saadaan selville pääomavastikkeina perittävä määrä.

Huvilan ja kesämökin ostamiseen liittyy yleensä ajatus ja toive siitä, että mökillä vietetään lomaa ja rentoudutaan. Tarkoituksena on olla yhdessä ja viettää aikaa perheen ja tuttujen kanssa. Pieleen mennyt mökkikauppa ei vastaa tätä ajatusta ja tavoitetta, vaan se voi muuttua hometalopainajaiseksi.Tunteista huolimatta kaupat tulee tehdä rationaalisin perustein ja välttää maksamasta ylihintaa. Kiinteistön asiakirjat pitää ottaa haltuun ja ymmärtää niistä saatava informaatio. Ammattitaitoinen kiinteistönvälittäjä voi olla tässä parhaimmillaan suureksi avuksi.

Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.

1.1.2025 se tapahtui, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astui voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?

Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy hänen valintaansa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta.Hallituksen jäsenet valitsee yleensä yhtiökokous. Yhtiöjärjestykseen voidaan kuitenkin ottaa määräys siitä, että alle puolet hallituksen jäsenistä voidaan valita muussa järjestyksessä.Hallituksen jäsenyys on vapaaehtoista, mistä seuraa, että hallituksen jäsen voi erota koska tahansa. Eroamisesta tulee ilmoittaa hallitukselle. Hallituksen jäsenen voi erottaa se, joka hänet on valinnut, käytännössä siis yhtiökokous.Jos yhtiön hallitus ei täytä jäsenen eroamisen jälkeen lain tai yhtiöjärjestyksen määräystä hallituksen kokoonpanosta, tulee hallituksen muiden jäsenten huolehtia siitä, että toimenpiteisiin uuden jäsenen valitsemiseksi ryhdytään. Mikäli kaikki hallituksen jäsenet eroavat, jokainen heistä on erikseen vastuussa siitä, että taloyhtiön yhtiökokous kutsutaan koolle uuden hallituksen valitsemiseksi.Hallituksen jäsenellä ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 10 §:n mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja. Jäsenenä ei myöskään voi olla henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa.Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Tavallista on, että yhtiön hallitus valitaan osakkeenomistajien keskuudesta.Isännöitsijä voi olla hallituksen jäsen.

Jos asunto-osakeyhtiön rivi-, pari- tai erillistaloja ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon tai lämmintä käyttövettä ei tuoteta keskitetysti maa- tai ilma-vesilämpöpumpulla, jokaisessa asunnossa on yleensä oma lämpimän veden tuotto eli tutummin lämminvesivaraaja.

Kylpyhuoneen remontointi on haasteellista, koska tutkimusten mukaan suomalaisissa kodeissa eniten parannettavaa on juuri kylpyhuoneissa. Remontti on monien mielissä hankala, kallis ja riskialtis hanke. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole. Lopputulokset onnistuneesta hankkeesta ovat usein asumisviihtyvyyden kannalta niin palkitsevat, että asiaan kannattaa perehtyä kunnolla.

Ajatus peruskorjauksesta lähti liikkeelle noin viisi vuotta sitten. Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevan 70-luvun alussa rakennetun elementtitalon yleiskunto ei selvästikään ollut enää hyvä. "Erityisesti ulkoseiniä ja parvekkeita tarkasteltaessa tuli vääjäämättä mieleen, että jotain tarttis tehdä", toteaa As Oy Melkonkatu 4:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Markku Takala.

Muutoksia esitetään muun muassa säännöksiin puurakennusten sisäpintojen suojaverhouksesta sekä laajojen kasvihuoneiden palo-osastoivista seinistä.

Neljä vuotta sitten kerroimme Asunto Oy Kluuvinahteessa toteutetusta sisäilmaremontista. Mitä espoolaiseen rivitaloyhtiöön kuuluu ja miten korvausilmaventtiilien asennus on vaikuttanut asukkaiden elämään?

Lämmitysjärjestelmän saneerauksen, lisäeristyksen tai ikkunoiden uusimisen yhteydessä rakennuksen tiiviys paranee ja ilmavuodot pienenevät. Tiiviiksi remontoiduissa taloissa painovoimainen ilmanvaihto ei enää riitä takaamaan hyvälaatuista sisäilmaa, sillä tämän päivän asumistottumusten myötä sisätilojen kosteuskuorma on kasvanut. Ilmanvaihtoremontti kannattaa, sillä lopputuloksena saadaan energiasäästöä, helppoutta ja asukastyytyväisyyttä.

Taloyhtiöiden päättäjät saavat enenevissä määrin kyselyjä valokuidun hankkimisesta omaan yhtiöön. Onnistuuko valokuitu kerrostaloon tai rivitaloon? Miten se toimii? Onkohan meillä varaa? Selvitetään asiaa. Kysymyksiin vastaa Valokuitunen Oy:n taloyhtiömyynnistä vastaava Marko Leppiniemi.