• Etusivu
  • Remontti

Yleistä pelastuslaista

Rakentajan toimitus
Päivitetty 21.02.2025
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg

Pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Toisaalta tavoitteena on myös, että tilanteessa jossa onnettomuuden uhka on olemassa tai sen tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan sekä onnettomuuden seurauksia rajoitettaan.

Lain soveltamisala

Pelastuslaissa säädetään ihmisten, yritysten sekä muiden yhteisöjen ja oikeushenkilöiden velvollisuudesta

  1. ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia
  2. varautua onnettomuuksiin sekä toimintaan onnettomuuksien uhatessa ja sattuessa
  3. rajoittaa onnettomuuksien seurauksia
  4. rakentaa ja ylläpitää väestönsuojia
  5. osallistua pelastustoiminnan tehtäviin ja väestönsuojelukoulutukseen

Laissa säädetään lisäksi pelastustoimen viranomaisten:

  1. tehtävästä ohjata, neuvoa, valistaa ja valvoa edellä tarkoitettuja tahoja momentissa säädettyjen velvollisuuksien täyttämisessä
  2. kiireellisistä tehtävistä, joiden tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia (pelastustoiminta)
  3. organisaatiosta, hallinnosta ja toimivallasta

Yleinen toiminta- ja huolellisuusvelvollisuus

Yleisellä toimintavelvollisuudella tarkoitetaan, että jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin.

Huolellisuusvelvollisuudella sen sijaan tarkoitettaan, että jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden, vaaran ja vahingon välttämiseksi. Jokaisen on lisäksi määräysvaltansa piirissä valvottava, että tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan.

Varovaisuus tulen käsittelyssä

Tulta sekä syttyvää, räjähtävää tai muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen. Ryhdyttäessä tulityöhön tai sellaiseen korjaustyöhön tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista.

Lähde: Finlex.fi

Remontti
paloturvallisuus
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

201111_28853.jpg
Ovet ja ikkunat
Oville ja ikkunoille on asetettu useita eri määräyksiä ja ohjeita, jotka koskevat pääasiassa asuinrakentamista. Pelkästään kesäaikaiseen käyttöön tarkoitetuissa rakennuksissa joistakin määräyksistä voidaan poiketa. Määräyksiä on laadittu koskemaan kokoa, sijaintia ja tulipalotilanteissa mm. kestävyyttä. Tähän artikkeliin on koottu määräyksistä ja ohjeista keskeisimmät.
weber-muuratut-tulisijat-laastit
Tulisijan muuraukseen ei käy mikä tahansa laasti
Tulisijan muuraukseen käytettävät laastit on suunniteltu kestämään tulisijan eri osiin kohdistuvat lämpörasitukset ja lämpötilojen vaihteluista johtuvat liikkeet. Rappauslaastit ja pinnoitteet antavat paljon mahdollisuuksia tulisijan ulkonäön viimeistelyyn. Tulisijalaastit ovat valmiita kuivatuotteita, joihin työmaalla lisätään vaan vesi.Tulisijan muurauslaastitTulisijan runko muurataan joustavalla saviuunilaastilla weber ML Savi Saviuunilaasti. Kuorettoman tulisijan näkyviin jäävät muuraussaumat saumataan weber JSL 5 Jälkisaumalaastilla. Ennen jälkisaumausta tulisijan pitää olla kuivunut ja lämmitetty kerran kunnolla. Saumaus tehdään jäähtyneeseen tulisijaan. Tulipesä ja tulta vasten olevat osat muurataan tulitiilistä weber fire mortar Tulenkestävällä muurauslaastilla. Tulen kanssa kosketuksissa olevat pinnat voidaan myös valaa tulenkestävällä valumassalla weber VM Tuli Valumassa. Valumassan käyttökohteita ovat muun muassa lieden laki, kuristusosa, leivinuunin laki ja ylityspalkit. Tulisijan erillisen kuoren muuraukseen käytetään harmaata tai värillistä weber ML5 Värillinen Muurauslaastia.
20206_65302.jpg
Kulutuksen mukaisella vesilaskutuksella vauhtia energian­säästöön
Lämpö, sähkö ja vesi ovat asumisen perusedellytyksiä. Asuinkiinteistön kustannuksista suurin osa syntyy käyttövedestä, käyttöveden lämmityksestä ja jätevedestä. Vedenkäyttö muodostaa keskimäärin 37 % taloyhtiön kiinteistökustannuksista. Huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja kulutuksen mukaisella vesilaskutuksella voi taloyhtiössä saada aikaan merkittäviä säästöjä.Vesi on taloyhtiön suurin yksittäinen kuluerä. Kokonaisuutena veteen kuluu enemmän rahaa kuin koko taloyhtiön lämmittämiseen. Yksin veden lämmitys vie noin 30 % taloyhtiön lämmitysenergiasta. Kun huomioidaan asumisen koko energiankulutus, sähkö mukaan lukien, on lämpimän veden osuus 20 % kunkin asukkaan henkilökohtaisesta energiankulutuksesta.
20213_68919.jpg
Lemmikinomistajan vastuut taloyhtiössä – mitä jokaisen tulisi tietää?
Yhä useammassa perheessä on lemmikkieläin tai -eläimiä. Taloyhtiöissä tämä merkitsee lemmikillisten ja lemmikittömien asukkaiden rinnakkaiseloa, mikä edellyttää joskus molemminpuolista huomaavaisuutta. Lemmikkieläinten pidosta, säännöistä ja rajoista keskustellaan usein myös vuokranantajan ja vuokralaisen välillä vuokrasopimusta laadittaessa.
20236_82003.jpg
Taloyhtiön tilojen, pesutuvan ja saunan käyttöoikeus?
Taloyhtiössämme pesutuvan käyttö on maksutonta. Taloyhtiössä on kuitenkin pieni toimisto (asunto vuokralla ja käytetään toimistona), jonka henkilökunta haluaisi myös pestä pyykkinsä pesulassa.Voimmeko kieltää heitä käyttämästä pesutupaa vedoten siihen, että se on vain asukkaiden käytössä? Tehdäänkö kieltävä päätös hallituksen kokouksessa vaiko yhtiökokouksessa?
20106_22079.jpg
Uusi julkisivu poltetusta tiilestä
Vanha seinärakenne oli energiatehoton ja elinkaarensa päässäHelsingissä sijaitsevan Teuvo Pakkalantien kerrostaloalue on tyypillinen 70-luvun elementtilähiö, joka oli rakennettu ns. sandwich-elementtirakenteisena. Julkisivujen pinta oli toteutettu tuolle ajalle tyypillisestä pesubetonista, jonka ulkokuorirakenne oli tässä tapauksessa tehty ns. "kaksivaihevaluna", eli näkyviin jäävä ulkokuoren pintaosa oli valettu väribetonista ja tausta harmaasta perusmassasta. Eristeenä oli alun perin käytetty pääasiassa pehmeää lasivillaa, jonka suunnittelupaksuus oli 120 mm.Karu totuus paljastui kuitenkin purkutyön yhteydessä eli käytännössä eristeen paksuus oli paikka paikoin vain muutaman senttimetrin paksuinen ja siitä syystä eristyskykykin oli varsin huono. Betonisen sisäkuoren paksuus vaihteli 80-150 mm, riippuen siitä onko kysymyksessä kantava vai ei kantava seinärakenne.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton