Remontti tilattu – mitä sitten tapahtuu ja mitä pitää huomioida?

On kaikkien etu, kun taloyhtiön remontit sujuvat mahdollisimman suunnitellusti ja sujuvasti. Mitä se sitten käytännössä edellyttää? Urakoitsijan näkökulmasta taloyhtiön remontteihin on kolme näkökulmaa, joita on hyvä huomioida remontteja suunniteltaessa, tarjouksia pyytäessä ja itse työn toteutuksessa.

Lähtökohta on, että taloyhtiöiden asunnot ovat ihmisten koteja ja kuka nyt haluaisikaan poistua omasta kodista remontin ajaksi? Suurten taloyhtiöiden remontit eroavat kuitenkin huomattavasti esimerkiksi yhden perheen omakotitalon remontista.

Taloyhtiöiden kohdalla remontin kohteena on koko rakennus tai rakennuksia, joissa sijaitsee useita koteja. Koko rakennusta koskevat remontit ovat sen verran laajoja, että naapurirapussa remontoitaessa ei voida välttää esimerkiksi ympäri rakennusta kantautuvia meluhaittoja, puhumattakaan vesi- tai sähkökatkoista.

– Vaikka asunnoissa asuminen remontin aikana voisi onnistua, niin kaikenlaiset häiriöt kuten vesi- ja sähkökatkot – suunnitellut tai yllättäen tulevat – voivat häiritä reippaasti sitä omaa asumista. Eihän sitä betonin piikkaustakaan järin häävi ole kuunnella, muistuttaa Rakennusliike Mannonen Oy:n toimitusjohtaja Joona Mannonen.

– Kyllä sen parhaan lopputuloksenkin kannalta yksi suuri mahdollistaja on, että talo saadaan tyhjäksi, jos vain suinkaan mahdollista. Kaikenlaisen yhteensovittamisen kanssa tulee enemmän haasteita, kun asunnoissa asutaan samaan aikaan remonttia tehdessä, Mannonen jatkaa.

Vaihtoehtona remontin jaksottaminen

Lopputuloksen laatua voi mahdollistaa järjestämällä asuminen remontin ajaksi muualle. Vaihtoehtona Mannonen näkee remontin jaksottamisen taloyhtiöissä.

– Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Joitain työvaiheita voi tehdä rappu kerrallaan, jolloin kyseisen rapun asunnot voivat olla tyhjinä. Koko rakennusta ei aina tarvitse välttämättä tyhjentää.

Mannosen mukaan yksi lisäetu on siitä, että asunnot, tai edes osa, ovat tyhjänä. Tällöin useimmiten taloyhtiöiden jo valmiiksi ahtaat piha-alueet olisivat paremmin remonttia tekevien käytössä.

– Vahinkoriski kasvaa, kun pienillä ja ahtailla pihamailla yritetään esimerkiksi hoitaa jätelavoja pois kuorma-autoilla. Alue on työmaa-aluetta ja urakoitsija on tietysti siitä vastuussa, mutta kyllähän se ylimääräinen tila helpottaa ja sujuvoittaa töitä huomattavasti.

Urakoiden kilpailutus on yksi tärkeä vaihe taloyhtiöiden remonttien toteutuksessa. Mannosen mukaan antamalla tarpeeksi aikaa vastata tarjouspyyntöön, saadaan taloyhtiölle paras tarjous.

– Kevätaikana taloyhtiökokoukset käyvät tiuhaan tahtiin. Kun kaikki tarjouksia pyytävät taloyhtiöt laittavat samaan aikaan tarjouspyyntönsä rakennusliikkeille, niin alkaa aikamoinen tohina. Tarjousajat ja työmaaesittelyiden kutsut voivat tulla todella nopealla varoitusajalla, kuten kaksi viikkoa. Nämä ajat voivat olla rakennusliikkeelle todella lyhyitä, Mannonen kertoo ja jatkaa lyhyen varoitusajan vaikutuksista:

– Jotta voi saada laadukkaan ja mahdollisimman vertailukelpoisen tarjouksen, tarjouspyynnön on hyvä sisältää mahdollisimman tarkkaan, mitä urakka pitää sisällään. Mitä enemmän joudutaan kesken projektin muuttamaan suunnitelmia, sitä enemmän voi aiheutua kalliita lisätöitä. Lisätyö on aina omanlainen keskeytys ja kaikki aika on pois siitä olennaisesta eli kokonaisprojektista. Lisätyöllä voi olla usein vaikutuksia aikatauluunkin.

Lisäksi vertailukelpoisuus muihin tarjouksiin paranee, kun alkuperäinen on mahdollisimman tarkka. Alkuperäinen halvaksi koettu tarjous voi olla lopputuloksena kalliimpi lisätöiden kertyessä, jos tarjous ei sisällä mahdollisimman tarkasti kaikkea urakkaan liittyvää.

Kun oikeanlaiset ja mahdollisimman pitkälle paikkansa pitävät tarjoukset ja suunnitelmat on saatu sovittua ja valmiiksi, on käytännön toteutuksen aika. Mannonen muistuttaa urakoitsijan ja taloyhtiön tähtäävän samaan tavoitteeseen; projektin valmiiksi saamiseen aikataulussa siten, että asukkaat pääsevät kotiinsa sovittuun aikaan – laatua unohtamatta.

– On molempien etu, niin taloyhtiön eli tilaajan kuin urakoitsijankin, että nämä tavoitteet saavutetaan. Olemme samalla puolella. Taloyhtiö on halunnut juuri meidät toteuttamaan työtä eli olemme yhteistyökumppaneita. Me taas haluamme tarjota parasta palvelua, koska se on paras jatkuvuuden tae yrityksellemme, Mannonen tiivistää.

Tiedottaminen taloyhtiön rremonteista

Mannonen korostaa myös tiedottamisen tärkeyttä eli projektin vaiheet käydään läpi todella tarkasti.

– Meillä on tapana pitää alussa infotilaisuus, jonne pyydetään asuntojen omistajat, isännöitsijät ja mahdollinen valvoja. Jaetaan infopaketit ja käydään työvaiheet läpi. Sovitaan huoneistokierros, johon osallistuu usein LVIS-töiden työnjohtajat, taloyhtiön edustaja ja asunnon omistaja. Kierroksella valokuvataan asunnot ja samalla voidaan tehdä viimeinen varmistus esimerkiksi suunnitelmien paikkansapitävyydestä tarkastamalla putkien paikat ja niin edelleen, Mannonen kertoo tiedottamisen ja projektin eri vaiheista.

– Tärkeää on tehdä asuntoihin niin sanottu huoneistokortti, josta näkyy asunnon numero ja siellä tehtävät työt. Näin voidaan varmistua, että kaikki osapuolet tietävät mitä kyseisessä asunnossa toteutetaan. Kortissa voi olla myös asunnon omistajan yhteystiedot mahdollisia yhteydenottotilanteita varten, Mannonen kertoo.

Remontin suojaus ja dokumentointi

Kun asukkaat ovat remontin aikana pois asunnoista, asunnoissa suojataan huonekalut asukkaan toimesta eli kaikki asuntoihin jätetty materiaali on asukkaan omalla vastuulla.

Mielenrauhaa tuo myös Mannosen mukaan dokumentointi. Rakennusliike Mannonen Oy:llä on esimerkiksi käytössä palvelu, jonka kautta pystytään seuraamaan ja todentamaan työn edistymistä reaaliaikaisesti.

– Työntekijät valokuvaavat työn eri vaiheet ja tätä kautta voidaan varmistaa työn toteutusta. Taloyhtiölle voidaan lisätä järjestelmään omat tunnukset, josta pystytään seuraamaan työn edistymistä. Dokumentointi on parantunut hurjasti, Mannonen kertoo.