Taloyhtiön putkiremontti – näin linjasaneeraus etenee
Mitä hallituksen pitää tietää putkiremontin suunnittelusta, päätöksenteosta ja valvonnasta?

Mielikuva putkiremontista on yleensä kauhukuva täysin puretusta asunnosta, jonka valmistumisesta kukaan ei ota vastuuta.
Taloyhtiön putkiremontti alkaa paljon ennen ensimmäisen kylpyhuoneen purkamista. Hallituksen on selvitettävä putkiston kunto, vertailtava korjausvaihtoehtoja ja valmisteltava päätökset, jotka vaikuttavat osakkaiden asumiseen ja kustannuksiin. Huolellinen hankesuunnittelu auttaa välttämään kalliita yllätyksiä urakan aikana.
Miten linjasaneeraus etenee kuntotutkimuksista suunnitteluun, urakoitsijan valintaan ja työn vastaanottoon? Taloyhtiöiden korjaushankkeisiin perehtynyt arkkitehti- ja insinööritoimisto Doventus Oy:n toimitusjohtaja Tero Seppänen käy läpi putkiremontin tärkeimmät vaiheet.
Putkiremontin vaiheet taloyhtiössä
- Putkiston kunnon arviointi ja hankkeen käynnistäminen
- Esiselvitykset ja haitta-ainekartoitukset
- Ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän selvitykset
- Hankesuunnittelu ja taloyhtiön päätökset
- Rakentamisluvan tarpeen selvittäminen ja suunnitelmat
- Toteutussuunnittelu
- Urakoitsijan kilpailutus ja urakkapäätös
- Työmaa, valvonta ja asukastiedotus
- Vastaanotto ja takuuajan seuranta
Mistä putkiremontti alkaa?
Vanhemmissa rakennuksissa alkaa jossakin vaiheessa usein näkyä erilaisia korjausta vaativia vikoja: vesiputkistojen vesivuotoja, lisääntyviä viemäritukoksia, kosteusvaurioita, yleensäkin materiaalien ikääntymisestä tai esimerkiksi vedeneristyksien puutteellisuudesta johtuvia ongelmia. Usein myös kylpyhuoneet voivat olla jo huonossa, alkuperäisessä kunnossa.
Putkiremontin tarvetta ei arvioida pelkkien näkyvien vaurioiden perusteella. Taloyhtiön hallitus kokoaa tiedot putkiston iästä, vuoto- ja tukoshistoriasta, aiemmista korjauksista sekä kuntotutkimuksista. Näiden perusteella selvitetään, millaisia lisätutkimuksia tarvitaan ja onko ajankohtaista käynnistää linjasaneerauksen valmistelu. Laajakantoinen, asumiseen tai asumiskustannuksiin olennaisesti vaikuttava korjaushanke viedään yhtiökokouksen päätettäväksi.
Mitä linjasaneeraus tarkoittaa? Linjasaneeraus on kiinteistön vesi- ja viemärijärjestelmien laaja korjaushanke. Korjauksen laajuus ja menetelmät määräytyvät tutkimusten ja hankesuunnittelun perusteella. Samassa yhteydessä voidaan korjata kylpyhuoneita sekä uusia sähköjärjestelmiä tai muuta talotekniikkaa. Eri korjausten yhteensovittaminen arvioidaan kohdekohtaisesti.
Esiselvitykset ennen putkiremontin suunnittelun käynnistämistä
Taloyhtiön tulee teettää erilaisia selvityksiä koko kiinteistön nykyisestä kunnosta.
Ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa on ennen rakenteita rikkovia purku- ja korjaustöitä selvitettävä asbestia sisältävät materiaalit. Rakennuttaja vastaa siitä, että asbestikartoitus tehdään, jos hankkeeseen voi sisältyä asbestipurkutyötä. Samalla arvioidaan muiden haitta-aineiden tutkimustarve. Kartoitusten tulokset vaikuttavat purkutöiden turvallisuuteen, kustannuksiin ja aikatauluun.
Näin saadaan selville myös korjauksen laajuus, joka vaikuttaa niin suunnitteluun kuin korjauskustannuksiinkin. Doventus Oy:n ammattilaisilla on laaja kokemus yhteystyöstä selvityksiä tekevien yritysten kanssa.

Kokenut projektipäällikkö selvitysvaiheessa mukaan
Kokenut rakennuttajakonsultti tai projektipäällikkö hahmottaa hankkeen kokonaisuuden, joten oikean asiantuntijan ja luotettavan suunnittelutoimiston valintaan kannattaa panostaa. Tässä selvitysvaiheessa on oikea-aikaista kytkeä mukaan osaava ja kokenut projektipäällikkö, joka taloyhtiön hallituksen kanssa miettii oikeat ja tarpeelliset selvityskohdat ja etsii saneeraustyölle ammattitaitoiset tekijät.
Projektipäällikkö on taloyhtiön luottohenkilö projektissa koko remontin ajan ja pitää huolta myös taloyhtiön antaman budjetin tarkasta seurannasta.
Taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) ja kunnossapitotarveselvitys antavat lähtötietoja korjausten ajoittamiseen. Ne eivät kuitenkaan korvaa putkiston kuntotutkimuksia tai poista rakenteisiin liittyvien yllätysten mahdollisuutta.

Ilmanvaihdon ja ilmanvaihtokanavien esiselvitykset
Ilmanvaihdon kuntoa selvitettäessä tutkitaan, onko ilmanvaihtokanavat ja -hormit toteutettu alun perin suunnitelmien mukaan, onko niissä vaurioita tai tukoksia tai onko ilmanvaihtohormeissa peräti sortumia tai halkeamia. Ilmanvaihtokoneiden kunto kartoitetaan, ja selvitetään, pitääkö koneet mahdollisesti uusia.
Joissakin tapauksissa suunnittelussa voidaan päätyä siihen vaihtoehtoon, että joitakin hormeja ei tarvita enää ilmanvaihdon käyttöön ja niitä voidaan hyödyntää muun talotekniikan asennusreitteinä.
Rakennuksissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto tai joissa ilmanvaihto halutaan toteuttaa jatkossa lämmöntalteenottojärjestelmällä, hormikartoitus on aivan erityisen tärkeä. Jos uudet kanavat eivät mahdu vanhoihin hormeihin, suunnittelijoiden on selvitettävä vaihtoehtoiset asennusreitit ja tarvittavat hormimuutokset.
Lämmitysjärjestelmän sekä rakenteiden esiselvitykset
Myös lämmitysjärjestelmän kunto ja korjausmahdollisuus tai uusiminen selvitetään. Voidaan miettiä myös mahdollisuutta siirtyä esimerkiksi maalämpöön.
Vanhoissa kiinteistöissä myös rakenneavaukset ovat tärkeitä selvityksen lähtökohtia.
Näin saadaan varmuus eri rakenteiden todellisista dimensioista ja tarkoista sijainneista sekä niissä käytetyistä materiaaleista.
Hyvä on myös toteuttaa ennakkoon osakaskysely, jolla saadaan helposti selville asukkaita mahdollisesti haittaavat asiat esimerkiksi ilmanvaihdon toimivuudesta, huoneistojen lämpötilasta kesällä ja talvella sekä yhteistilojen käytöstä.
Samalla voidaan selvittää, tarvitaanko lisää tilaa polkupyörille tai lastenvaunuille tai onko taloyhtiössä tarvetta esimerkiksi pesutuvalle, mikäli löytyy käyttämättömiä sopivia tiloja kiinteistöstä tai mahdollisista piharakennuksista.
Info
Kannattaa ottaa huomioon, että rakennuksessa saattaa olla samaan aikaan tarvetta parantaa myös esteettömyyttä ja energiataloutta sen kiristyvien vaatimusten vuoksi, uusia julkisivuja, vesikatto tai yhtiön ikkunat, mahdollisesti myös yleisiä tiloja, piha-alueen istutuksia, leikkipaikkaa tai jätepistettä. Tai kenties pysäköintialueelle olisi saatava sopivammat pysäköintiruudut ja mahdollisuus sähköautojen lataukseen.
Arkkitehti- ja insinööritoimisto Doventus Oy voi koordinoida linjasaneerauksen yhteydessä myös muita taloyhtiön suunnittelu- ja korjaustarpeita.
Putkiremontin suunnittelu alkaa hankesuunnittelusta
Hankesuunnittelu on tärkein vaihe hankkeen suunnittelukokonaisuudessa.
Tässä vaiheessa päätetään selvitysten ja taloyhtiön toiveiden perusteella vaihtoehto, jolla kiinteistön linjasaneerausta ja muita mahdollisia remontteja lähdetään suunnittelemaan aina detaljitasolle asti. On myös tärkeää selvittää, asettaako kaava mahdollisesti erityisvaatimuksia ja kohdistuuko kiinteistöön suojeluvaatimuksia.
Hankkeen erityissuunnittelijat esittelevät vaihtoehdot kustannus- ja aikatauluarvioineen taloyhtiön hallitukselle, ja esitettävät vaihtoehdot viedään yhtiökokoukselle esiteltäviksi ja päätettäviksi.

Hyvässä hankesuunnitelmassa vertaillaan kohteeseen soveltuvia, toteuttamiskelpoisia korjausvaihtoehtoja kustannus- ja aikatauluarvioineen. Vaihtoehtoja voi olla esimerkiksi kolme. Ajantasaiset kuntotutkimukset antavat osakkaille perustan arvioida, millainen korjauslaajuus ja toteutustapa on taloyhtiölle tarkoituksenmukainen.
Hankesuunnitteluun kannattaa valita kokeneet ammattilaiset, joilla on näkemystä ja kokemusta erityyppisistä ja eri-ikäisistä rakenteista, jotta kokonaisuus tulee huomioitua.
Doventuksen kokeneet pää- ja arkkitehtisuunnittelijat ovat hankesuunnittelussa taloyhtiöiden apuna ja tukena projektipäällikön tai valittavan rakennuttajakonsultin kanssa.
Valitun vaihtoehdon ja sen raamien mukaan alkaa seuraava vaihe, lupasuunnittelu.
Mitä hallitus ja yhtiökokous päättävät?
Hallitus vastaa hankkeen valmistelusta ja tuo päätettäväksi tarvittavat selvitykset, vaihtoehdot sekä kustannus- ja rahoitusarviot. Yhtiökokous päättää laajakantoisesta tai asumiseen ja asumiskustannuksiin olennaisesti vaikuttavasta korjauksesta. Käytännössä päätöksiä tehdään hankkeen eri vaiheissa, esimerkiksi hankesuunnittelun käynnistämisestä, toteutustavasta, rahoituksesta ja urakan toteuttamisesta.
Päätösten yhteydessä on hyvä kirjata myös hallitukselle annettavat valtuudet esimerkiksi urakoitsijan valintaan ja hankkeen aikaisiin muutoksiin. Rakennuttajakonsultti auttaa valmistelemaan päätösesitykset niin, että osakkaat tietävät, mistä he päättävät ja millä kustannusarviolla.
Valitun korjausvaihtoehdon perusteella selvitetään tarvittavat lupa- ja toteutussuunnitelmat. Suunnittelun eteneminen riippuu hankkeen laajuudesta ja luvanvaraisuudesta.
Hankkeen luvat ja lupapiirustukset
Hankkeen seuraavaan vaiheeseen valitaan pääsuunnittelija ja arkkitehtisuunnittelija. Usein nämä suunnittelijat ovat jo hankesuunnittelussa mukana olleet suunnittelijat, ja he jatkavat projektin suunnittelua tuntien hankkeen jo hyvin.
On syytä jo lupavaiheessa, varsinkin korjaushankkeissa, kiinnittää suunnittelutiimiin rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelijat, jolloin kaikkien tarkat näkemykset ja esimerkiksi tekniikan tilavaatimukset tulee huomioitua heti lupa- eli pääpiirustuksia laadittaessa.
Ammattitaitoiset suunnittelijat, kuten arkkitehti ja rakennesuunnittelija, luovat erilaisia vaihtoehtoja pääsuunnittelijan ohjauksessa esimerkiksi kylpyhuonemalleiksi, yleisten tilojen muutoksiin, päätekniikkareittien sijoituksiin ja rakenteiden muuttamisiin tai niiden uusimisiin ja vahvistamiseen.
Pääsuunnittelija johtaa suunnitteluryhmää, ja usein rakennuttajakonsultin vetämissä suunnittelukokouksissa käydään läpi hanketta suunnittelualoittain.
Tarvitaanko putkiremonttiin rakentamislupa?
Rakentamisluvan tarve selvitetään jo hankesuunnittelussa, sillä siihen vaikuttavat korjauksen laajuus ja vaikutukset rakennukseen. Rakentamislain 42 §:ssä säädetään muun muassa korjausten luvanvaraisuudesta silloin, kun toimenpiteet voivat vaarantaa rakennuksen terveellisyyttä tai turvallisuutta tai kun teknisiin järjestelmiin tehtävät muutokset vaikuttavat merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Laaja linjasaneeraus edellyttää käytännössä usein rakentamislupaa. Lupatarve ja vaadittavat suunnitelmat varmistetaan kunnan rakennusvalvonnasta.
Hankkeen pääsuunnittelija selvittää yhdessä rakennusvalvonnan kanssa tarvittavat lupapiirustukset ja liitteet sekä huolehtii suunnitelmien yhteensovittamisesta. Taloyhtiö hakee tarvittavaa lupaa, ja pääsuunnittelija voi hoitaa lupahakemuksen valmistelua yhtiön valtuuttamana. Lupakäsittelylle varataan aikaa hankkeen aikatauluun.
Toteutussuunnittelua voidaan valmistella lupakäsittelyn aikana suunnittelun etenemisen ja mahdollisten lupaehtojen mukaisesti. Luvanvaraiset rakennustyöt aloitetaan vasta, kun aloittamisen lakisääteiset edellytykset täyttyvät.

Toteutussuunnittelu voidaan kilpailuttaa uudelleen
Toteutussuunnittelussa laaditaan kohteesta tarkat arkkitehti-, rakenne-, LVI- ja sähkösuunnitelmat sekä työselostukset, lähtökohtana pääpiirustukset ja hankesuunnittelussa valittu kokonaisuus. Toteutussuunnitteluorganisaatio jatkaa lupasuunnitteluvaiheen mukaisena, tai se voidaan kilpailuttaa esimerkiksi suunnittelijoiden osalta uudelleen.
Toteutusvaiheessa syntyvät suunnitelmat vaativat suunnittelijoilta hyvää keskinäistä tiedonvaihtoa ja usein useita käyntejä kohteessa. Pääsuunnittelija koordinoi ja ohjaa edelleen tehokkaasti suunnitteluryhmää, ja suunnittelukokouksia pidetään tarvittavin väliajoin rakennuttajakonsultin vetäminä.
Toteutussuunnitteluvaiheessa on hyvä pitää osakkaille rakennuttajakonsultin tai projektipäällikön infotilaisuuksia suunnittelun etenemisestä ja perustason suunnitelmaratkaisuista. Näin he saavat tietoa tulevasta urakasta ja voivat valmistautua siihen asumisjärjestelyjen ja mahdollisten omien remonttitoiveiden osalta.

Urakoitsijan kilpailuttaminen, urakkavaihe ja valvonta
Urakoitsijan kilpailutus käynnistetään, kun tarjouspyyntöä varten tarvittavat suunnitelmat ja urakan rajaukset ovat riittävän valmiit. Kilpailutusta ei tarvitse kaikissa hankkeissa lykätä rakentamisluvan myöntämiseen saakka. Urakkamuotoja on useita, mutta taloyhtiöissä käytetään usein kokonaisurakkaa, jossa taloyhtiöllä on yksi sopimuskumppani eli pääurakoitsija.
Urakoitsijat kilpailutetaan urakkalaskentasuunnitelmilla, joilla saadaan urakalle hinta ja aikataulu. Aikataulusta selviää kokonaisurakan sekä huoneistoissa tehtävien töiden ajoitus ja kesto.
Rakennuttajakonsultti vertaa tarjoukset ja niiden sisällöt, jotta hallitus pystyy arvioimaan hinnan lisäksi urakkarajaukset, aikataulut, toteutusedellytykset ja sopimusehdot. Yhtiökokous tekee laajakantoisen korjaushankkeen toteutus- ja rahoituspäätökset. Urakoitsijan valinnasta päättää yhtiökokous tai sen valtuuttama hallitus päätöksen ja valtuutusten mukaisesti.
Urakkavaihe alkaa
Urakkavaiheessa suunnitelmia joudutaan usein vielä tarkentamaan tai muuttamaan, sillä työn edetessä rakenteista ja hormeista voi paljastua yllätyksiä. Mitä tarkemmin lähtötilanne on selvitetty ja suunnitelmat laadittu, sitä vähemmän yllätyksiä työmaalla tulee vastaan.
Kun kyse on korjausrakentamisesta, jossa suunnitelmat tehdään pääsääntöisesti rakenteita rikkomatta, joudutaan olettamaan, että rakenteet ovat siinä kunnossa ja sitä materiaalia kuin esimerkiksi alkuperäisissä suunnitelmissa. Joskus kuitenkin tulee vastaan tilanteita, että näin ei valitettavasti ole. Tällaisissa tilanteissa korostuu se, että on vain yksi taho, jonka kanssa ratkotaan yhdessä näitä haasteita.
Näihin yllätyksiin on taloyhtiön varauduttava budjetin laadinnassa ja aikatauluja hyväksyessään. Rakennuttajakonsultti tai projektipäällikkö on näissäkin asioissa se oikea luottohenkilö ohjamaan yhtiön hallitusta.
Taloyhtiön silmäparina työmaavaiheessa on valvoja, joka seuraa työmaan etenemistä ja työsuorituksia taloyhtiön puolesta. Rakenne-, LVI- ja sähköpuolella on kullakin omat valvojansa, jotka laativat muistioita huomioistaan.
Usein rakennetekniikan valvoja on rakennuttajakonsultti tai projektipäällikkö, kokenut alan insinööri.

Kokoukset ja tiedottaminen linjasaneerausurakan aikana
Urakan aikana pidetään työmaakokouksia noin 2–3 viikon välein rakennuttajakonsultin johdolla. Kokouksissa käsitellään työmaalla ilmenneet ongelmat, suunnitelmien tarkennukset, mahdolliset lisäkustannukset ja aikataulun eteneminen. Lisä- ja muutostöiden hyväksyminen tehdään urakkasopimuksen sekä taloyhtiössä sovittujen päätösvaltuuksien mukaisesti.
Työmaakokouksiin osallistuvat suunnittelijat, taloyhtiön edustajat, hankkeen valvojat ja urakoitsijat.
Taloyhtiön on sovittava tiedottamisen vastuut jo urakkasopimusta laadittaessa. Asukkaille tarvitaan tieto myös peseytymis- ja wc-järjestelyistä, tilojen mahdollisista käyttörajoituksista sekä siitä, kenelle ongelmista ilmoitetaan. Osakkaiden omien lisätöiden tilauskäytännöt ja aikataulu on kerrottava hyvissä ajoin.
Linjasaneeraus on vihdoin maalissa
Ennen urakan vastaanottoa tilaajan edustajat ja valvojat tarkastavat sopimuksen mukaisen toteutuksen, keskeneräiset työt ja mahdolliset virheet. Vastaanottotarkastuksessa sovitaan havaittujen puutteiden korjaamisesta, ja taloyhtiölle luovutetaan tarvittavat tarkastus-, mittaus-, käyttö- ja huoltoasiakirjat.
Jos hanke on rakentamisluvanvarainen, myös rakennusvalvonnan edellyttämät katselmukset ja muut lupaehdot on hoidettava. Viranomaisen loppukatselmus ja taloyhtiön urakkasopimuksen mukainen vastaanotto ovat eri menettelyjä. Vastaanoton jälkeen seurataan takuuaikana ilmeneviä puutteita ja huolehditaan niiden käsittelystä urakkasopimuksen mukaan.
Huolellisesti toteutettu ja dokumentoitu linjasaneeraus antaa taloyhtiölle paremmat edellytykset suunnitella kiinteistön tulevaa kunnossapitoa.
Info
Doventus Oy:n palvelut
Doventus Oy on arkkitehti- ja insinööritoimisto, joka tarjoaa rakentamisen suunnittelu-, projektinjohto- ja valvontapalveluja. Asiakkaitamme ovat sekä rakennus- ja kiinteistöalan yritykset että yksityishenkilöt ja taloyhtiöt. Ohjenuorana kaikessa työssämme toimivat innovatiivisuus, jatkuva oppiminen ja kyky kuunnella.
















