energiankulutus

Valtion uusi energia-avustus on otettu taloyhtiöissä vastaan innostuneesti, mutta avustusehdot ovat aiheuttaneet myös hämmennystä. Voiko maalämpöön siirtymiseen saada jälleen avustusta? Entä kannattaako lämmitysremonttia lykätä päätöksiä odotellessa?Uusi energia-avustus ei ole yleinen vanhan ARA-tuen kaltainen avustus taloyhtiöiden energiatehokkuushankkeisiin, vaan sen myöntämisehdot ovat erilaiset. Maalämpöhankkeen mahdollinen avustuskelpoisuus riippuu ennen kaikkea taloyhtiön nykyisestä lämmitysmuodosta.

Kesän hellepäivät tuntuvat kerrostaloissa usein voimakkaimmin juuri silloin, kun asunnon pitäisi palautua viileäksi: illalla ja yöllä. Päivän aikana lämpö varautuu rakenteisiin, aurinko paahtaa ikkunoista sisään ja tuuletus voi tuoda asuntoon lähinnä lisää lämmintä ilmaa.Siksi yhä useampi kerrostaloasuja pohtii viilentävää ilmalämpöpumppua. Hankinnassa kiinnostavat yleensä: saako laitteen asentaa taloyhtiöön, miten asennus onnistuu kerrostaloasunnossa ja ennen kaikkea, kuinka paljon viilennys maksaa käytössä?Kuopiossa vuonna 1985 rakennettuun kerrostaloon asennettiin viilentävä Mitsubishi Electric HR -ilmalämpöpumppu. Kohteena oli 89-neliöinen asunto, jossa asuu kaksi aikuista ja koira. Aiemmin asunnossa ei ollut erillistä viilennysratkaisua.

Kaukolämpö on monessa taloyhtiössä suurin yksittäinen hoito- ja ylläpitokustannus. Siksi muutos kulutushuipuissa voi näkyä taloyhtiön taloudessa nopeasti. Espoolaisessa As Oy Reimarintornissa lämmityksen älykäs optimointi pienensi ensimmäisenä talvena kulutushuippuja noin 30 prosenttia, mikä näkyi suoraan kaukolämmön tehomaksussa.

Kaukolämpöasiakkaana sinun ei tarvitse huolehtia lämpökatkoista, huoltotöistä tai odottamattomista lisämaksuista. Saat kokonaispalvelun, joka kattaa lämmön, verkon ylläpidon, valvonnan, optimoinnin ja huollon – sekä mielenrauhan.

Tällä hetkellä moni taloyhtiö etsii kuumeisesti keinoja vähentää hinnankorotuksista syntyvää painetta yhtiövastikkeiden korottamiseen.

Tuntuuko taloyhtiössä siltä, ettei lämpö koskaan jakaudu tasaisesti? Rivitalon toisessa päässä tarkenee t-paidassa, toisessa lisätään patterin viereen lämmitin. Kerrostalossa alakerran asukas valittaa kylmyydestä, kun yläkerrassa ikkunat ovat talvipakkasellakin auki.Usein syy löytyy lämmitysverkon puutteellisesta perussäädöstä, ja tätä ongelmaa on yllättävän monessa taloyhtiössä. Arvioiden mukaan kolme neljästä Suomen asuinrakennuksesta kaipaisi normaalia perussäätöä. Perussäätämättömissä kiinteistöissä lämpötilaerojen arvioidaan olevan keskimäärin yli 3 °C, mutta yli 6 °C:n lämpötilaerotkaan eivät ole harvinaisia.

Taloyhtiön vedenkulutuksen vähentäminen näkyy vesilaskun lisäksi energiankulutuksessa, sillä lämpimän käyttöveden valmistaminen vaatii energiaa. Säästöjä kannattaa hakea kulutustottumusten lisäksi vesikalusteista, virtaamista, vuodoista ja kulutuksen seurannasta.

Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat Suomessa 2020-luvulla olleet jatkuvan nousupaineen alla. Vastikkeiden sopeuttamisen haasteina ovat olleet niin energiakustannusten nousu, korjausvelat, rahoituskustannusten vaihtelut ja niin edelleen. Mitä keinoja taloyhtiöillä olisi korotuspaineen hillitsemiseksi?Maalämmön hankkiminen palveluna on yksi keino tarjota taloyhtiöille vakautta, kustannussäästöjä sekä mahdollisuuden hillitä vastikkeiden korotusta lämmityksen pysyessä kustannuksiltaan tasaisempana. Miten se onnistuu?

Fortumin kaukolämmön hinta on pysynyt muuttumattomana jo lähes tuhat päivää. Yhtiö ei tee hinnantarkistuksia tälläkään lämmityskaudella, vaan jatkaa vakaalla linjalla, joka perustuu sähköpohjaiseen ja joustavaan lämmöntuotantoon.Viimeisin muutos tapahtui keväällä 2023, jolloin hinta itse asiassa laski valtaosalla asiakkaista. Pidemmällä aikavälillä, vuosina 2020–25, kaukolämmön vuosittainen hinta Espoossa, Kirkkonummella ja Kauniaisissa on kasvanut vain 1,6 prosenttia, kun kasvu koko Suomen tasolla on ollut moninkertaisesti enemmän*.

Kuinka paljon taloyhtiösi maksaa vedestä, lämmöstä ja jätehuollosta tänä vuonna? Kiinteistöliiton tuoreimman Indeksitalo-selvityksen mukaan kustannusten nousu jatkuu edelleen, vaikka tahti on hieman hidastunut viime vuodesta. Keskimäärin kiinteistökustannukset kasvoivat 3,7 prosenttia, kun edellisvuonna nousu oli 4,4 prosenttia.Vesi kallistui keskimäärin 5,7 prosenttia, kaukolämpö 4,4 prosenttia ja jätehuolto 3,3 prosenttia. Kiinteistöveroissa muutokset jäivät hyvin pieniksi. Sähkön vertailukustannus laski 1,2 prosenttia, mutta taustalla on yhä vuoden 2022 rajun hintapiikin vaikutus.