Vesi, kaukolämpö ja jätehuolto nostavat asumisen kustannuksia

Indeksitalo-selvityksessä vertailtiin 59 kuntaa ja kaupunkia. Niistä 53:ssa kustannukset nousivat, mutta Helsingissä, Nurmijärvellä, Seinäjoella, Rovaniemellä, Jämsässä ja Imatralla kustannukset laskivat hieman. Helsingissä kustannukset laskivat 1,3 prosenttia, mikä johtui kaukolämmön lähes kuuden prosentin hinnanlaskusta.

Suurimmat nousut kirjattiin Kemissä, noin 12 prosenttia, ja Hämeenlinnassa noin 10 prosenttia.

Vertailun kallein paikkakunta oli Järvenpää, jossa kustannukset olivat 4,35 euroa neliöltä kuukaudessa. Helsingissä vastaava luku oli 4,28 euroa ja Tuusulassa 4,19 euroa. Keskimäärin kustannukset olivat 3,51 euroa neliöltä kuukaudessa.

Edullisimmat kaupungit olivat Kokkola, Pietarsaari, Kempele, Rauma ja Salo, joissa taso oli 2,81–2,94 euroa neliöltä kuukaudessa.

Kun kustannuksia tarkastellaan 90 neliömetrin perheasunnon tasolla, kasvaa ero kalleimman ja halvimman kunnan välillä jo lähes 1 900 euroon vuodessa. Erot asumisen kustannuksissa voivat siten olla huomattavia riippuen siitä, missä taloyhtiö sijaitsee.

Vesi kallistui keskimäärin 5,7 prosenttia, mutta Ylivieskassa, Heinolassa, Pirkkalassa ja Tampereella nousu oli 14–19 prosenttia. Joensuussa kustannukset sen sijaan laskivat hieman.

Suurimmat korotukset kohdistuivat perusmaksuihin, jotka kallistuivat keskimäärin 12 prosenttia. Jäteveden käyttömaksu nousi 5,5 prosenttia, käyttöveden hinta 4,7 prosenttia ja hulevesimaksut 3,8 prosenttia.

Kaukolämpö kallistui keskimäärin 4,4 prosenttia, mutta vaihtelu oli suurta. Kemissä nousu oli noin 20 prosenttia, ja useilla muillakin paikkakunnilla korotukset ylittivät selvästi valtakunnallisen keskiarvon. Raahessa ja Lappeenrannassa nousu oli noin 11 prosenttia. Helsingissä kustannukset sen sijaan laskivat 5,9 prosenttia ja Nurmijärvellä 0,6 prosenttia.

Sähkön vertailukustannus putosi 1,2 prosenttia. Tämä johtui sähköenergian 3,4 prosentin halpenemisesta, mutta samalla energian perusmaksu nousi 4,2 prosenttia, siirron perusmaksu 2,5 prosenttia ja verkkohinta 2,3 prosenttia.

Vuoden 2022 jälkeen sähkön kustannukset ovat laskeneet vähitellen, mutta vertailutaso on yhä korkea: vuoden 2025 syyskuussa sähkön hinta on noin 35 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2021.

Jätehuollossa nousua kertyi keskimäärin 3,3 prosenttia. Eniten kallistuivat perusmaksut, 38 prosenttia. Lasin kustannukset kasvoivat 5,5 prosenttia ja sekajätteen 4,8 prosenttia. Biojäte kallistui 2,1 prosenttia ja muovipakkaukset 3,1 prosenttia. Kartongin kustannus sen sijaan laski keskimäärin 6,1 prosenttia.

Erot kaupunkien välillä ovat suuria: 13 kaupungissa jätekustannukset laskivat, 14 kaupungissa ne pysyivät ennallaan tai nousivat korkeintaan prosentin verran, ja kahdeksassa kaupungissa nousu oli 10–17 prosenttia. Kovimmat nousut osuivat Vaasaan, Mustasaareen, Ouluun, Kempeleeseen, Ylivieskaan ja Iisalmeen.

Kymmenen suurimman kaupungin kustannukset nousivat keskimäärin kolme prosenttia. Tampereessa nousua kertyi 5,5 prosenttia, Porissa 4,6 prosenttia ja Vantaalla, Jyväskylässä sekä Kuopiossa noin 3–4 prosenttia. Helsingissä kustannukset laskivat 1,3 prosenttia, mikä oli suurten kaupunkien maltillisin kehitys.

Edullisimmat kustannukset suurista kaupungeista löytyvät edelleen Oulusta, Porista ja Vantaalta.

Indeksitalo on Kiinteistöliiton käyttämä laskennallinen tyyppitalo, jolla on seurattu kustannusten kehitystä vuodesta 2001. Kyseessä on 10 000 kuutiometrin kerrostalo, jossa on 40 asuntoa ja joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla. Talon veden ja energian kulutus sekä jäteastioiden määrä ja tyhjennysvälit on määritelty keskimääräisiksi.

Selvityksessä mukana olleet tiedot kerättiin elokuussa 2025, ja ne koskevat syyskuun tilannetta. Laskelmissa on huomioitu myös syyskuussa 2024 voimaan tullut arvonlisäveron muutos.

Lähde: Kiinteistöliitto, Indeksitalo 2025 -selvitys, Kiinteistöliiton tiedote 11.9.2025.
Kiinteistöliiton kuntakohtaiset vertailuraportit löytyvät täältä