• Etusivu
  • Energia

Asunnon viilennys kesähelteillä – avuksi ilmastointilaite, ilmanviilennin vai ilmalämpöpumppu?

Sari Nieminen
Päivitetty 17.07.2025
20225_78175.jpg

Kuuma asunto tekee olon tukalaksi. Onneksi nykyisin on tarjolla useita erilaisia laitevaihtoehtoja, jotka auttavat kuuman kodin kurimuksessa.

Helteinen kesä nostaa kiinnostusta erilaisiin tapoihin viilentää huoneistoa. Helpoin keino kuuman asunnon viilentämiseen on hankkia ilmastointilaite tai ilmanviilennin. Avuksi on tarjolla monenlaisia laitteita ja laitetyypeittäin löytyy eroja.

Kiinteissä laitteissa on omat etunsa, mutta toisaalta siirrettävä laite kulkee mukana tarvittavaan tilaan, ja talvikauden ajaksi se on helppo säilöä varastoon. Käyttötarve ja -kohde on syytä huomioida laitetta hankittaessa. Seuraavassa selvitellään vaihtoehtoja ja niiden toimintaperiaatteita.

Lue myös: Tiedätkö, mitä eroa on ilmanvaihtokoneella, ilmastointilaitteella ja ilmalämpöpumpulla?

Ilmanviilennin

Ilmanviilennin on laite, joka ei varsinaisesti viilennä ilmaa, vaan se toimii pikemminkin puhaltimena propellituulettimen tapaan. Ilmanviilennin ei siis sisällä kylmäainetta.

Ilmanviilentimissä on kuitenkin usein säiliö, johon voi laittaa kylmää vettä tai vaikkapa jäätä. Tällöin ilma viilenee jonkin verran, mutta samalla kosteus huonetilassa kasvaa. Huonetilan turhaa ja liiallista kosteuttamista on vältettävä. Sisäilman liiallinen kosteus vaikutta asuinmukavuuteen sekä aiheuttaa vahinkoa rakenteisiin. Useimpien laitteiden käyttöohjeissa on maininta, että veden ja jään avulla tehtävää viilennystä ei suositella Suomen oloissa.

<p data-block-key="jprbl">Siirrettävä ilmanviilennin kulkee kätevästi mukana tarvittavaan tilaan.</p>
Siirrettävä ilmanviilennin kulkee kätevästi mukana tarvittavaan tilaan.


Eri laitteiden vertailutaulukko

LaitetyyppiViilennystehoKosteudenpoistoHinta-arvio
Ilmanviilenninmatalaei50–150 €
Siirrettävä ilmastointilaitekeskitasokyllä250–600 €
Ilmalämpöpumpputehokaskyllä1000–3000 € (asennus mukaan lukien)


Erillinen ilmastointilaite

Ilmastointilaite voi olla kiinteä tai siirrettävä. Laitteet ovat perustoiminnaltaan vastaavia. Ne eroavat toisistaan siten, että kiinteä laite asennetaan joko seinään tai kattoon, ja sen poistoilma voidaan ohjata helpommin suoraan läpiviennin kautta ulos.

Sekä kiinteä- että siirrettävä ilmastointilaite voi myös olla kaksiosainen, jolloin siihen kuuluu myös erillinen ulkoyksikkö. Näiden kiinteä asentaminen taloyhtiöön on mutkikkaampaa ja aina luvanvaraista. Ulko- ja sisäyksikön välillä liikkuu kylmäaine mutta ei ilmavirta. Laitteessa ei siten ole kuumenevaa poistoputkea, eikä se puhalla ilmaa ulos ja vedä muualta lämmintä ilmaa huoneistoon. Tehokkain viilennys saadaan aikaan juuri kaksiosaisella ilmastointilaitteella.

Ilmastointilaitteen toiminta perustuu sen sisällä olevaan kylmäaineeseen. Laite imee huoneilmaa ja palauttaa viilentynyttä ilmaa takaisin huonetilaan. Prosessissa syntyvä lämmin ilma johdetaan ulos poistoputken kautta. Jos kyseessä on siirrettävä laite, tämä ilma pitää johtaa pois huoneistosta esimerkiksi ikkunan tai poistoventtiilin kautta.

Poistoputken pituus vaikuttaa viilennyksen tehokkuuteen. Mitä pidempi putki, sitä enemmän lämpöenergiaa palautuu huonetilaan. Siirrettävät ilmastointilaitteet eivät vaadi kiinteää asennusta, vaan laitteen voi kiinnittää paikalleen keväällä ja siirtää varastoon talveksi.

<p data-block-key="wzjmi">Siirrettävä ilmastointilaite tuo helpotusta kesän helteisiin ja se on helppo siirtää varastoon talven ajaksi.</p>
Siirrettävä ilmastointilaite tuo helpotusta kesän helteisiin ja se on helppo siirtää varastoon talven ajaksi.

Ilmastointilaitteet toimivat myös kosteudenpoistajina. Viilennysprosessissa kondensoituu vettä, joka varastoituu laitteen säiliöön. Laitteen toiminta loppuu, kun säiliö täyttyy. Laite ei siis välttämättä toimi esimerkiksi koko yötä, ellei säiliön tyhjennyksestä huolehdita. Säiliön täyttymisnopeuteen vaikuttaa ilman kuumuus ja sitä kautta sen sisältämä absoluuttisen kosteuden määrä sekä luonnollisesti myös laitteen säiliön koko. Ilmastointilaitteen säiliössä voi olla myös poistoputki kerääntyneelle vedelle. Jos laite voidaan sijoittaa lattiakaivon lähelle, sitä ei tarvitse esimerkiksi yöllä nousta tyhjentämään.

Ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumppu on tarkoitettu ensisijaisesti lämmityksen tehostamiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös asunnon viilentämiseen. Jäähdytyksen osalta se toimii kuten ulkoyksiköllä varustettu ilmastointilaite.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö kannattaa asentaa paikkaan, jossa ilma pääsee leviämään esteettömästi ja viilentämään kodin isointa tilaa.

<p data-block-key="k66jh">Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö puhaltaa miellyttävän viileää ilmaa huoneeseen. Ilmalämpöpumppu on ensisijaisesti lämmityslaite, mutta sillä voidaan myös viilentää.</p>
Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö puhaltaa miellyttävän viileää ilmaa huoneeseen. Ilmalämpöpumppu on ensisijaisesti lämmityslaite, mutta sillä voidaan myös viilentää.
Huomio

Huomio

Huomioitavia ominaisuuksia

Laitteen hankinnassa kannattaa kiinnittää huomio myös melutasoon, joka voi vaihdella merkittävästi eri laitteiden välillä. Jäähdytysteho voi myös vaihdella laitteittain. Viilennysprosessissa kosteutta kondensoivien laitteiden yhteydessä säiliön kokoon kannattaa kiinnittää huomiota ja selvittää, onko laitteessa poistoputki.

Passiiviset keinot asunnon viilentämiseen

Ennen kuin turvaudutaan koneellisiin laitteisiin, kannattaa kokeilla myös passiivisia keinoja, joilla voidaan hillitä kodin lämpenemistä. Näillä keinoilla ei ehkä saavuteta yhtä tehokasta viilennystä kuin laitteilla, mutta niiden avulla voidaan merkittävästi parantaa sisälämpötilaa, erityisesti, jos toimet aloitetaan jo ennen helteiden alkamista.

  1. Ikkunoiden varjostaminen
    Suurin osa kesällä asuntoon tulevasta lämmöstä kulkeutuu sisään ikkunapintojen kautta. Ulkopuoliset varjostimet, kuten markiisit, sälekaihtimet tai lämpösuojakalvot, ovat tehokkaita. Myös tummat verhot tai lämpöä heijastavat rullakaihtimet sisäpuolella vähentävät auringon säteilyn pääsyä asuntoon.
  2. Tuulettaminen oikeaan aikaan
    Tehokkain aika tuulettaa on aikaisin aamulla ja myöhään illalla, jolloin ulkoilma on viileämpää kuin sisäilma. Keskipäivän aikana ikkunat on hyvä pitää suljettuina.
  3. Vältä turhaa lämmön tuottoa
    Kodinkoneet, uuni ja tietokoneet voivat lämmittää sisäilmaa huomaamatta. Ruoanvalmistuksessa kannattaa suosia mikroa tai ulkona grillaamista.
  4. Pidä ovet kiinni kuumien ja viileiden tilojen välillä
    Jos esimerkiksi asunnon pohjoispuoli on varjossa ja viileämpi, huoneiden ovet kannattaa pitää kiinni, jotta lämpö ei pääse leviämään viileämpiin tiloihin.

Passiiviset viilennyskeinot eivät maksa juuri mitään ja auttavat vähentämään koneellisen jäähdytyksen tarvetta, ja siten myös sähkönkulutusta.

Energia
asuminen
ilmastonmuutos
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

asukas keskustelee remontin työnjohtajan kanssa ja he katselevat suunnitelma paperia remontoitavassa huoneessa
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
20224_77803.jpg
Kun lutikka eli lude valtaa kodin, miten pitää toimia?
Lude, lutikka tai seinälude on taloyhtiöissä yleistyvä riesa, joka salamatkustaa asuntoon yleensä lomatuliaisina matkatavaroissa tai käytetyn huonekalun kätköissä. Torjuntatöihin on syytä ryhtyä nopeasti, sillä pahimmillaan ongelma pitkittyy ja lutikat leviävät talon rakenteiden kautta toisiin huoneistoihin.
minitalo talo varjon julkisivukuva. Mustalla laudalla vuorattu merikontin kokoinen ja muotoinen minitalo. Julkisivussa on yksi pitkä ja matala ikkuna
Arkkitehti Matti Kuittinen esittelee minitalon: Kurkista sisään Talo Varjoon
Talo Varjo on pieni omakotitalo, joka on rakennettu kierrätetyistä ja uusiokäytetyistä materiaaleista. Se on osa Tiny Homes -tutkimusprojektia, jota johtaa arkkitehti ja professori Matti Kuittinen. Kuittinen haluaa tutkimuksella osoittaa muun muassa, miten omakotiasuminen voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja resurssitehokkaaksi. Haastattelussa Kuittinen kertoo näkemyksiään minitalo-konseptista sekä kiertotalouden lisääntyvästä tärkeydestä rakennusalalla.
juristin nuija ja puinen kysymysmerkki pöydällä. taustalla kerrostalo
Lakineuvontaa JuriNetiltä Omataloyhtiön kyky-vastaamme -palstalla
Olemme iloisia voidessamme vihdoin ilmoittaa, että erittäin suosittu Kysy-vastaamme -palsta on jälleen auki omataloyhtio.fi -sivustolla! Rakentaja.fi -palveluiden omistajavaihdoksen vuoksi palsta oli hetken pois käytöstä, mutta nyt se on palannut entistä parempana ja valmiina tarjoamaan lakineuvontaa kaikkiin taloyhtiöasioihin liittyviin kysymyksiinne.
20236_82145.jpg
Kuka maksaa remontin?
Miten kustannukset tulisi jakaa oheisessa remontissa:Havaitsin kosteusvaurion kylpyhuoneen suihkutilassa. Otin yhteyttä isännöitsijään ja hän ja hallituksen puheenjohtaja kävivät toteamassa tilanteen. Kosteusvaurio johtui puutteellisesta ja virheellisestä vesieristyksestä, joka tehtiin v. 2004 huoneiston remontin yhteydessä.Myöhemmin remonttia tehdessä ilmeni, että saunan lattia pitää myös vesieristää ja laatoittaa. Remontin tekijä on mennyt konkurssiin v. 2008 ja remontin jälkeen olen kolmas asunnon omistaja. Taloyhtiö oli sitä mieltä, että remonttikustannukset kuuluvat yksinomaan minulle koska suihkutila ja sauna on tehty jälkikäteen ja näin ollen olisivat osakkaan vastuulla. Nyt remontti on tehty, suihkutilan lattia ja seinät laatoitettu ja saunan lattia laatoitettu. Taloyhtiö maksoi remontissa ainoastaan kosteusmittaukset. Otin yhteyttä isännöitsijään. Isännöitsijä vastasi vaateeseeni, että minun on tehtävä korvausvaatimus hallitukselle. Lähetin korjausvaatimukseni ja asia käsitellään helmikuussa hallituksen kokoontuessa.Kysyisin lisäksi, onko minulla oikeutta olla läsnä kun asiaa käsitellään hallituksessa.
20219_72789.jpg
Tunnetko taloyhtiösanaston? Osa P
Mitähän tarkoittaa palokuorma, tai palonkestävyysaika? Pohdintaa aiheuttaa myös papereissa mainittu PTS. Termit voivat hämmentää niihin ensimmäistä kertaa törmäävää. Usein termien taustalta paljastuu tuttu asia, kun hieman raotamme tuota taustaa. Haluamme tuoda sanoja ja termejä tutuksi lukijoillemme, joten jatketaanpa kirjaimesta P:

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton