• Etusivu
  • Rakentaminen

Avustusta puurakentamisen kiertotalouden hankkeisiin

Rakentajan toimitus
Päivitetty 28.02.2025
20202_62485.jpg

Ympäristöministeriöltä avustusta puurakentamisen kiertotalouden hankkeisiin – myös puupohjaisista purkujätteistä kerätty uutta tietoa

Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman kolmannella hakukierroksella myönnettiin yhteensä noin 500 000 euroa tukea puurakentamista ja kiertotaloutta kehittäville hankkeille.

Suomessa syntyvästä rakennus- ja purkujätteestä toiseksi suurin osuus – heti betonin jälkeen – on puuta. Koska puun käyttöä rakentamisessa pyritään lisäämään, on siitä syntyvän jätteen käytölle kehitettävä samalla uusia käyttökohteita, joissa puu säilyy hiilivarastona mahdollisimman pitkään.

Ratkaisuja puun kiertotalouden edistämiseksi etsittiin ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta –tukiohjelman syksyn 2019 hakukierroksella. Tukea myönnettiin tällä hakukierroksella hieman yli 500 000 euroa yhteensä seitsemälle hankkeelle, joissa selvitetään mm. rakennustuotteiden kierrätettävyyttä uudisrakentamisessa, sekä puutuotteiden valmistuksessa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä.

"Kiertotalous on laaja aihe, ja se näkyi myös hanke-ehdotuksissa. Haku toteutettiinkin tällä kertaa kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä hakijoilla oli mahdollisuus kehittää hankeideoitaan asiantuntijoiden ohjauksella, ja mahdollisesti löytää uusia kumppaneita niiden toteuttamiseen. Prosessin lopputuloksena rahoitusta voitiin myöntää erityisen monipuoliselle valikoimalle hankkeita", sanoo ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino.

Ympäristöministeriö sai määräaikaan mennessä 17 hakemusta, joiden kokonaiskustannukset olivat 10,3 milj. euroa. Hankkeiden arvioinnista vastasi ympäristöministeriön edustajista koottu riippumaton arviointiryhmä. Rahoitettavien hankkeiden kokonaisbudjetti on 1,3 milj. euroa.

Puujätteestä tarjolla vain vähän tietoa

Suomi on EU:n jätedirektiivin mukaisesti sitoutunut kierrättämään vuoden 2020 loppuun mennessä 70% rakennus- ja purkujätteestään uudeksi materiaaliksi. Rakentamisen purkujätejakeiden koostumuksesta ja niiden syntypaikoista on kuitenkin toistaiseksi ollut saatavilla vain vähän tietoja – puutteelliset tiedot ovat vaikeuttaneet myös puun kiertotalouden edistämistä.

Jotta tietoa ja ymmärrystä puujätteen määristä ja materiaalihyödyntämisen mahdollisuuksista saataisiin lisättyä, ympäristöministeriö tilasi kestävän liiketoiminnan konsultointiin erikoistuneelta Gaia Consultingilta selvityksen, jossa kerättiin puurakentamisen kiertotaloutta koskevia taustatietoja.

Tällä hetkellä lähes kaikki Suomen puupohjainen rakennus- ja purkujäte käytetään energiantuotantoon, jossa sillä on tärkeä rooli. EU:n jätedirektiivin mukaisia hyödyntämisen kriteerejä puun polttaminen ei kuitenkaan täytä. Selvityksessä todettiinkin, että purkupuun uudelleenkäytön tehostaminen edellyttäisi erityisesti uusien hyödyntämistapojen kehittämistä, kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämistä sekä todennäköisesti myös uusia säädöksiä.

Potentiaalisia purkupuun materiaalihyödyntämisen keinoja olisivat selvityksen mukaan mm. käyttö puupohjaisten levyjen valmistuksessa sekä runkopuun, hirsien, puupalkkien, ikkunoiden ja ovien uudelleenkäyttö vähemmän vaativissa kohteissa ja korjaamisessa. Myös käytössä ja kehitteillä olevat digitaaliset apuvälineet ja purkukartoituksen kaltaiset työkalut tulevat parantamaan purkupuun hyödyntämisen edellytyksiä. Purkukartoitus on uusi, vapaaehtoinen toimenpide purkumateriaalien ja haitallisten aineiden kartoitukseen.

Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta tukiohjelman kolmannen hakukierroksen käynnistystilaisuus järjestetään 20.3.2020 klo 8:30-12:00 (ympäristöministeriö, Pankkisali Aleksanterinkatu 7, Helsinki). Tilaisuuten on kutsuttu kaikki tukiohjelmaan osallistuneet hankkeet kaikilta hakukierroksilta. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 05.02.2020

Rakentaminen
suunnittelu
projektinjohto
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Amrak saneerauskohde
Lisäkerrosten rakentaminen mahdollisti laajempia korjaustöitä
Rakennuksen elinkaareen kuuluu väistämättä tiettyjä korjaushankkeita, joilla ylläpidetään kiinteistöä hyvässä kunnossa. Siihen milloin korjaukset tulevat ajankohtaisiksi vaikuttavat talon rakenneratkaisut, materiaalit sekä rakennuspaikka ja ympäristö. Kun kalliita korjaustarpeita osuu lyhyelle aikavälille, voidaan kompensaatiota rahoitukseen hakea lisärakentamisen kautta.
talosuunnitelma kuvituskuva
Pääsuunnittelija johtaa ja koordinoi
Espoolaisen arkkitehti- ja insinööritoimisto Doventus Oy:n toimitusjohtaja Tero Seppänen, arkkitehti SAFA, on toiminut myös pääsuunnittelijakouluttajana ja tuntee hyvin lain vaatimukset pääsuunnittelijan vaativaan tehtävään. Seppäsen mukaan pientalohankkeen pääsuunnittelija on rakennuttajan luottohenkilö, joka antaa laaja-alaisen osaamisensa pientalorakennuttajan päätöksenteon tueksi jo hankkeen alkumetreillä.
20215_70785.jpg
Julkisivun uudistus talon arkkitehtuuria kunnioittaen
Monissa 1970-luvun kerrostaloissa on tarve korjaavalle tai uudistavalle julkisivusaneeraukselle. Pelkän pintakorjauksen lisäksi saneerauksissa tavoitellaan usein myös parempaa energiatehokkuutta ja siten vähähiilisempää asumista ja säästöjä lämmityskustannuksissa. Julkisivusaneerauksissa haasteena onkin usein, miten toteuttaa julkisivuremontti ja lisälämmöneristys ilman että rakenteen kokonaisvahvuus kasvaa.
kuin villapaitaan puettu muurattu tiilijulkisivu
Tiilijulkisivu, joka muistuttaa kudottua villapaitaa
Julkisivu voi olla jotain persoonallista, mielenkiintoa herättävää sekä kestävää. Näin ajateltiin myös Helsingin Maununnevalle valmistuvan, neljä kerrostaloa käsittävän kokonaisuuden kohdalla. Hankkeen tilaajana toimi Helsingin asuntotuotantotoimisto ja arkkitehtisuunnittelusta vastasivat ARK-housen arkkitehdit, pääsuunnittelija Hannu Huttunen sekä rakennussuunnittelija Tina Ullrich.
punainen rivitalo
Viikon kysymys: Onko yhtiöllä oikeus rajoittaa osakkaan pintamateriaalivalintoja?
Vuonna 1995 valmistuneessa rivitaloyhtiössä on päätetty uusia pesutilat, koska seinissä ja lattioissa ei ole ollut nykymääräysten mukaista vesieristystä (ainoastaan niin sanottu kosteussively) ja kyseessä olevissa tiloissa alkanut esiintyä kosteusongelmia. Koska remonttien tekeminen on viivästynyt (ei ole saatu kohtuuhintaista tarjousta), on asukkaille annettu mahdollisuus teettää remontit itse laaditun sopimuksen mukaisesti ja tiettyä korvausta vastaan.
kahi-harkkojen-ohutsaumamuuraus-valiseinia
Mikä Kahi-tiili on ja mistä se valmistetaan?
Kukapa ei olisi elämänsä aikana vähintään kuullut nimeä Kahi-tiili. Onhan se ollut osa suomalaista rakentamista jo pitkään. Mutta mikä Kahi-tiili on ja mistä se valmistetaan – ja miksi se yhä edelleen säilyttää suosionsa myös tämän hetken rakentajien keskuudessa?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton