Ekonominen ja ekologinen lämmitysmuoto
Rivi- ja kerrostalojen asukkaat eivät useinkaan tule ajatelleeksi, mikä heidän talonsa lämmitysmuoto on. Useimmiten se onkin nykypäivänä vielä kaukolämpö tai öljylämmitys. Kaukolämmön hinta vaihtelee paikkakunnittain ja hinta voi olla jopa sama öljyn kanssa. Monesti lämmitysmuodon vaihtaminen on yhtiökokousten asialistalla, mutta päätetään tyytyä olemassa olevaan lämmitysmuotoon, koska ajatellaan vain uuden järjestelmän tuomia hankintakustannuksia eikä sen säästöjä. Maalämpö soveltuisi ratkaisuksi useimmissa tapauksissa, kun haetaan ekonomista ja ekologista ratkaisua lämmitykseen.
Kaukolämpö tuotetaan usein fossiilisilla polttoaineilla kuten maakaasu ja kivihiili. Nämä polttoaineet tuottavat huomattavan määrän hiilidioksidipäästöjä ja esimerkiksi kivihiiltä tuodaan Venäjältä ja jopa Australiasta asti. Maalämpö saadaan pääsääntöisesti omasta pihasta, jonne on porattu lämpökaivot. Maalämpöpumppujen kompressorien pyörittämiseen tarvitaan sähköä, mutta se voidaan tuottaa uusiutuvalla energialla. Tällöin lämmitettävän rakennuksen hiilidioksidipäästöiksi saataisiin 0g.
Mitä se maksaa?
Kerrostalojen energiankulutus ja kulut koostuvat pääsääntöisesti lämmityksestä. Kaukolämmön kulutukseen on vaikea vaikuttaa muulla lämmitysjärjestelmällä, mutta maalämpöjärjestelmää täydentää esimerkiksi aurinkosähköllä.
Maalämpöjärjestelmän hankintahinta on korkeampi kuin kaukolämmön, mutta käyttökustannuksissa saadaan merkittävä säästö. Saneerauskohteissa maalämmöllä saatavat säästöt on helppo arvioida, kun jakaa nykyisen lämmityskulun kolmella. 30 000 euron öljylasku pienenee siis maalämmöllä noin 10 000 euron sähkölaskuksi.
Usein halutaan laskea, milloin maalämpö maksaa itsensä takaisin. Itse maalämpöpumppu säästää itsensä takaisin hyvinkin nopeasti, mutta pitää muistaa, että lämpökaivot ovat suuri osa investoinnista. Oikein mitoitetut lämpökaivot palvelevat koko kiinteistön elinkaaren ajan, ja niistä riittää energiaa loputtomasti.
Esimerkkilaskelmassa koko maalämpöjärjestelmä maksaa itsensä takaisin arviolta kuudessa vuodessa. Maalämpö vaikuttaa positiivisesti myös kiinteistön arvoon.
Info
Esimerkkikohde Rauma:
Rivitalo, rakennusvuosi 1998, pinta-ala 1200 m2, 11 asuntoa, öljykeskuslämmitys, lattialämmitys, öljynkulutus 18 500 l/v = 18 500 €
- Bosch 7000 LW, 48 kW:n maalämpö + 500 litran työsäiliö + 2 kpl 500 litran käyttövesivaraajaa
- Tehopeitto 89%
- Lämpöpumpun tarvitsema energia 36 930 kWh
- Lisäenergia (sähkövastus) 240 kWh
- Lisälämmitys 5,9 kW
- Laskettu, annettu energia 156 620 kWh
- Ilmainen energia 119 450 kWh
- Vuosikulutus 4 088,00 €, sähkön hinta 0,11€/kWh
Vuosisäästö Bosch-maalämpöpumpulla 14 412 €/v
Kiinteistölämpöpumppu – Kun tarvitaan lämpöä isosti
Boschilta löytyy energiatehokkaat ratkaisut suurempien rakennusten tai useammista taloista muodostuvien kiinteistöjen kustannustehokkaaseen lämmitykseen. Bosch Compress 7000 LW -kiinteistölämpöpumput soveltuvat esimerkiksi rivitalojen, kerrostalojen, teollisuushallien, maatilojen ja erilaisten julkisrakennusten energiatehokkaaseen lämmitykseen. Lämpöpumpun tehon voit valita kokoluokista 22, 28, 38 ja 48 kW sekä isompien kiinteistökoneiden teholuokissa 54, 64, 72 ja 80 kW. Yksikköjä voidaan kytkeä sarjaan jopa viisi kappaletta. Bosch Compress 7000 LW -tuoteperheestä löytyykin uusiutuvaan energiaan perustuva lämmönlähde lähes jokaiseen kiinteistöön.
Bosch-konsernilla on lähes 50 vuoden kokemus lämpöpumpuista ja geotermisestä energiasta. Suuri osa kehitystyöstä tapahtuu Ruotsissa. Tämä tarkoittaa, että ratkaisumme sopivat täysin pohjoismaisiin ilmasto-oloihin. Erikoiskoulutettu Bosch Lämpömestari varmistaa kiinteistölämpöpumpun optimaalisen mitoituksen sekä asiantuntevan asennuksen.