Lämmityskausi alkoi – nämä 6 asiaa taloyhtiön hallituksen kannattaa tarkistaa

Taloyhtiössä hallituksella on keskeinen rooli kotitalonsa energia-asioihin vaikuttamisessa. Hallituksen jäsenenä olet siis tekemässä tärkeää energiatyötä. Hallitus vastaa taloyhtiön energia- ja ilmastotoimien johtamisesta, ja sen päätökset vaikuttavat suoraan taloyhtiön energiankäyttöön, kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin.

Hallituksen vastuualueisiin kuuluu taloyhtiön energia- ja ilmastotavoitteiden määrittely sekä niiden toteutuksen johtaminen. Tähän sisältyy esimerkiksi energiatehokkuutta parantavien hankkeiden suunnittelu sekä niiden toteutuksen ohjaus. Isännöitsijä toimii hallituksen tärkeänä kumppanina energia-asioissa.

Lämmitysjärjestelmä on yksi taloyhtiön suurimmista yksittäisistä kulueristä ja päästöjen aiheuttajista. Taloyhtiön lämmitysmuoto voi olla esimerkiksi kaukolämpö, maalämpö, öljylämmitys tai suora sähkölämmitys. Hallituksen tehtävänä on seurata lämmitysjärjestelmän kuntoa, selvittää huoltovastuut sekä huomioida järjestelmän elinkaarisuunnitelmat.

Jos talossa on edessä esimerkiksi peruskorjaus tai putkiremontti, voi samassa yhteydessä nousta pohdittavaksi mahdollinen lämmitysmuodon vaihtaminen. Tällöin on erittäin tärkeää selvittää vaihtoehdot perusteellisesti. Fortumin asiantuntijan kanssa voit keskustella aiheesta matalalla kynnyksellä, ja voit kutsua asiantuntijan myös taloyhtiön kokoukseen.

Taloyhtiön hallitus ei päätä lämmitystavasta, mutta sen tehtäviin kuuluu vaihtoehtojen selvittäminen ja vertailu, ehdotusten tekeminen, sekä sen varmistaminen, että osakkailla on tarvittavat tiedot päätöksentekoa varten. Mahdollisesta lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta päättää yhtiökokous. Hallitus toteuttaa yhtiökokouksen päätökset. Hallituksen rooliin kuuluu myös kilpailutus, projektinhallinta ja tiedottaminen osakkaille.

Jos taloyhtiössä mietitään lämmitystavan muutosta, kannattaa eri ratkaisuihin perehtyä laajemmin ja hyödyntää selvityksen tekemisessä puolueetonta asiantuntijaa. Ennen lämmitysmuodon vaihtamista kannattaa selvittää, mitä taloyhtiössä voitaisiin tehdä energiatehokkuuden parantamiseksi, jotta vältytään ylimitoitetulta investoinnilta.

Energiatodistus kertoo rakennuksen laskennallisen energiatehokkuuden ja energiatehokkuusluokan. Todistuksessa esitetään myös rakennuksen toteutunut energiankulutus, jos tieto on saatavilla, sekä pätevöityneen energiatodistuksen laatijan suosituksia energiatehokkuuden parantamiseen. Näitä tietoja voidaan hyödyntää, kun taloyhtiössä suunnitellaan tulevia korjauksia ja energiatehokkuustoimia.

Taloyhtiössä energiatodistus laaditaan rakennukselle, ja sen hankkimisesta vastaa taloyhtiö. Olemassa olevassa rakennuksessa todistus tarvitaan muun muassa asuntojen myynti- ja vuokraustilanteissa. Energiatodistus on voimassa enintään kymmenen vuotta.

Vuonna 2026 energiatodistusjärjestelmään tuli myös uusi A0-tunnus. Sitä voidaan käyttää uudelle rakennukselle tai rakennukselle, jonka energiatehokkuutta on parannettu ja joka täyttää päästöttömälle rakennukselle asetetut vaatimukset. Tavallinen energiatehokkuusluokitus A–G on edelleen käytössä.

Taloyhtiön energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi lämmitysjärjestelmän säädöllä ja tasapainotuksella, lämmityksen ohjauksella, ilmanvaihdon toiminnan tarkistamisella sekä rakennuksen vaipan korjauksilla. Ennen investointeja kannattaa selvittää nykyinen energiankulutus, rakennuksen korjaustarpeet ja eri toimenpiteiden vaikutukset kokonaisuutena.

Taloyhtiöille on jälleen tarjolla valtion energia-avustusta vuosina 2026–2027. Haku avautuu 28.9.2026, ja hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Avustusta voidaan myöntää rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi parantaviin toimenpiteisiin, kun avustuksen ehdot täyttyvät. Avustuksen määrä on enintään 4 000 euroa asuntoa kohden ja enintään 50 prosenttia avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista.

Kaukolämpöön siirtyminen kuuluu avustettaviin kustannuksiin silloin, kun taloyhtiö luopuu käytössä olevasta fossiilista polttoainetta käyttävästä rakennuskohtaisesta lämmitysjärjestelmästä. Sama ehto koskee siirtymistä maalämpöön tai muulla lämpöpumpulla tuotettuun lämpöön. Lisäksi koko hankkeen on täytettävä energia-avustuksen energiatehokkuutta koskevat ehdot.

Energia-avustusta hakevan taloyhtiön kannattaa selvittää avustuksen ehdot jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Pääsääntönä on, että korjaukset aloitetaan sen jälkeen, kun hakemus on toimitettu Varkelle. Vuonna 2026 on kuitenkin poikkeus: 1.6.2026 jälkeen aloitettuihin korjauksiin voi hakea avustusta takautuvasti vuoden 2026 loppuun saakka, kun muut ehdot täyttyvät.

Kaukolämmön kulutusta voidaan pienentää lämmityksen optimoinnilla

Jo kaukolämmössä olevan taloyhtiön energiankäyttöön voidaan vaikuttaa lämmityksen ohjauksella. Tavoitteena on tuottaa rakennukseen tarvittava lämpö mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja vähentää turhaa kulutusta sekä kulutushuippuja.

Fortum Skarppi on kaukolämmitteisille taloyhtiöille tarkoitettu automaattinen lämmityksen optimointipalvelu. Se ohjaa lämmitystä ennakoivasti muun muassa kiinteistön lämmönkäytön, lämpimän veden kulutuspiikkien, ulkolämpötilan ja sääennusteen perusteella. Fortumin mukaan palvelulla voidaan palvelutasosta riippuen saavuttaa jopa 10–20 prosentin säästö kokonaislämmityskustannuksissa.

Skarppiin voidaan liittää olosuhdeoptimointi, jossa asuntoihin asennettavat anturit mittaavat lämpötilaa ja ilmankosteutta. Huoneistokohtaisen tiedon avulla lämmitystä voidaan ohjata myös rakennuksen todellisten sisäolosuhteiden perusteella ja tunnistaa esimerkiksi asuntojen välisiä lämpötilaeroja.

Espoolaisessa As Oy Reimarintornissa lämmityksen optimointi pienensi ensimmäisenä talvena kulutushuippuja noin 30 prosenttia. Pienemmät kulutushuiput näkyivät taloyhtiön kaukolämmön tehomaksussa.

Älykäs lämmityksen optimointi toi As Oy Reimarintornille selvää säästöä kaukolämpökuluihin

Energiankulutuksen seurannan rinnalla tarvitaan tietoa siitä, miten rakennuksessa todella voidaan. Asukkaiden kannattaa ilmoittaa esimerkiksi liian kylmistä tai kuumista asunnoista, selvästi poikkeavista lämpötilaeroista ja muista lämmityksen toimintaan liittyvistä havainnoista. Kun havainnot kootaan hallituksen, isännöitsijän ja kiinteistöhuollon käyttöön, lämmityksen ongelmiin päästään puuttumaan järjestelmällisesti.

Myös lämmönjakohuone kannattaa pitää seurannassa. Lämmityskaudella huomiota kiinnitetään muun muassa pumppujen toimintaan, järjestelmän paineeseen, mahdollisiin vuotoihin ja tavallisesta poikkeaviin ääniin. Havainnot auttavat tunnistamaan tilanteet, joissa tarvitaan kiinteistöhuoltoa, LVI-ammattilaista tai kaukolämpöyhtiötä.

Hallitus voi nimetä energia-asioista vastaavan jäsenen tai työryhmän seuraamaan kulutustietoja, kokoamaan asukkaiden havaintoja ja valmistelemaan energiatehokkuutta koskevia asioita hallituksen käsittelyyn.

Tarkista taloyhtiön lämmönjakohuone ennen lämmityskautta – nämä merkit vaativat huomiota

Fortumin asiantuntijat auttavat mielellään taloyhtiön energiankäyttöön liittyvissä pohdinnoissa.