Tarkista lämmönjakohuone ennen lämmityskautta – nämä merkit vaativat huomiota
Fortumin asiantuntijan kanssa käydään läpi lämmönjakohuoneen laitteisto. Tarkastuksessa huomio kiinnitetään muun muassa pumppuihin, paineeseen, mahdollisiin vuotoihin sekä laitteiston yleiseen toimintaan.
Kaukolämpölaitteet eivät yleensä tarvitse säännöllistä huoltoa. Lämmönjakohuone on kuitenkin hyvä tarkastaa silmämääräisesti vähintään ennen lämmityskauden alkua – myös silloin, kun lämmitys näyttää muuten toimivan normaalisti.
Kaikkia laitteita ei tarvitse osata huoltaa itse. Olennaisempaa on tunnistaa, mikä näyttää tai kuulostaa tavallisesta poikkeavalta ja milloin havainto kuuluu kiinteistöhuollolle, LVI-ammattilaiselle tai kaukolämpöyhtiölle.
Teknisinä asiantuntijoina toimivat Fortumin Annaleena Väkeväinen ja Elsa Heinolainen, jotka kokosivat lämmönjakohuoneesta tarkistettavat asiat.
1. Pääseekö lämmönjakohuoneeseen esteettä?
Lämmönjakohuoneeseen pitää päästä nopeasti myös häiriötilanteessa. Ovien edustat ja kulkureitit pidetään vapaina, ja taloyhtiössä on varmistettava, etteivät lukitusmuutokset estä huollon tai kaukolämpöyhtiön asiantuntijoiden pääsyä tilaan.
Lämmönjakohuonetta ei pidä käyttää varastona tai kuivaushuoneena. Sulkuventtiilien, mittauskeskuksen ja lämmönjakokeskuksen ympärillä pitää olla riittävästi tilaa, jotta laitteille pääsee tarvittaessa nopeasti.
Tarkista samalla lattiakaivo. Veden pitää päästä sinne esteettä, eikä kaivo saa olla tavaroiden peitossa tai tukossa.
2. Näkyykö vettä, kosteusjälkiä tai tummentuneita eristeitä?
Vesilammikko on selvä hälytysmerkki, mutta alkava vuoto voi näkyä myös kosteutena, valumajälkenä tai putkieristeen tummentumisena. Vuodon lähde on syytä selvittää.
Kiinteistön omiin laitteisiin liittyvässä ongelmassa yhteys otetaan tavallisesti kiinteistöhuoltoon tai urakoitsijaan. Jos vuoto näkyy kaukolämmön mittauskeskuksessa tai pääsuluissa, ota yhteyttä kaukolämpöyhtiöön.
3. Kuuluuko laitteista tavallisuudesta poikkeavia ääniä?
Veden virtaus ja pumppujen tasainen hurina ovat normaaleja ääniä, mutta uusi tai tavallista voimakkaampi kohina, kolina tai naksutus kannattaa selvittää.
Jos mahdollista, paikanna ensin, kuuluuko ääni esimerkiksi pumpusta, säätöventtiilistä vai muusta komponentista. Jatkuva tai muuten poikkeava ääni on syytä tarkistuttaa kiinteistöhuollolla tai urakoitsijalla.
4. Tarkista lämmitysverkoston paine painemittarista
Lämmitysverkoston painetta on hyvä seurata etenkin pattereiden ilmauksen yhteydessä. Oikea paine riippuu rakennuksesta ja järjestelmästä, joten oman kiinteistön tavoitearvo pitää tuntea.
Ohjeellinen paine on matalissa pientaloissa noin 0,8–1 bar ja korkeammissa rakennuksissa noin 1,5 bar. Yksi bar vastaa noin kymmenen metrin vesipatsaan korkeutta. Lämmitysverkoston paineen pitää olla paisuntasäiliön esipainetta suurempi mutta varoventtiilin avautumispainetta pienempi.
Jos paine on laskenut, järjestelmään lisätään vettä täyttöventtiilistä, jotta lämmitysvesi kiertää myös verkoston ylimmissä kohdissa.
Info
Fortumin maksuttomasta Heat Online -palvelusta näet kiinteistön kaukolämmön kulutustiedot, laskut sekä käyttö- ja ennusteraportit samasta paikasta. Asiakasportaali on tarkoitettu kaikille Fortumin kaukolämmön ja jäähdytyksen asiakkaille.
5. Käyvätkö pumput niin kuin niiden pitäisi?
Lämmönjakokeskus säätää yleensä lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan. Lämmityksen kiertopumpussa voi puolestaan olla kesätoiminto, joka pysäyttää pumpun lämpimänä aikana.
Jos pumppu ei lämmityskauden alkaessa käy odotetusti, tarkista ensin, johtuuko pysähdys kesätoiminnosta. Pumpun pysähtymisen taustalla voi olla myös sähkövika, jolloin sulakkeen tila kannattaa tarkistaa.
Lämpimän käyttöveden kiertopumpun kuuluu sen sijaan käydä jatkuvasti, eikä sitä sammuteta kesäksi. Jos pumpun toiminnasta jää epävarmuutta, ota yhteyttä kiinteistöhuoltoon tai alan ammattilaiseen.
Voisiko taloyhtiön lämmitys toimia nykyistä fiksummin?
Fortum Skarppi optimoi taloyhtiön lämmitystä automaattisesti sääennusteen, ulkolämpötilan ja kiinteistön lämmönkäytön perusteella. Palveluun kuuluu myös käyttöliittymä, jonka kautta taloyhtiö, isännöitsijä ja huolto voivat seurata lämmitystä ja saada hälytyksiä poikkeamista. Palvelu tuo palvelutason mukaan säästöjä kokonaislämmityskustannuksiin jopa 10–20 %.
6. Lämmönjakohuoneen lämpötilan pitäisi pysyä alle 35 asteessa
Lämmönjakohuoneen lämpötilan tulisi pysyä alle 35 asteessa kaikkina vuodenaikoina. Tarkista samalla, että tilassa on tarvittava ilmanvaihto ja riittävä valaistus.
Jos tila tuntuu selvästi liian kuumalta, ilmanvaihdon toiminta on syytä tarkistaa.
Milloin lämmönjakokeskus alkaa olla uusimisiässä?
Lämmönjakokeskuksen tekninen käyttöikä on yleensä noin 20–25 vuotta, vaikka yksittäisiä komponentteja voidaan joutua uusimaan jo aikaisemmin. Kun lämmönjakokeskus lähestyy teknisen käyttöikänsä loppua tai siinä esiintyy toistuvia häiriöitä, uusimistarve kannattaa arvioida ajoissa.
Jos lämmönjakokeskus on yli 15 vuotta vanha, Fortumilta voi pyytää maksuttoman mitoituksen uudelle laitteistolle sekä maksuttoman arviointikäynnin. Samalla voi selvittää, kannattaako laitteisto hankkia omaksi vai kuukausimaksullisella Fortum Liisi -palvelulla. Liisiin sisältyvät laitteiden uusinta, vanhojen laitteiden poisto sekä jatkuva huolto ja etävalvonta. Palvelu on tarkoitettu taloyhtiöille Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöalueilla.
Lue lisää kaukolämmöstä taloyhtiössä
- Kaukolämpö taloyhtiössä: 7 syytä, miksi lämmitysmuoto kannattaa yhä
- Taloyhtiön lämmitysbudjetti koko vuodelle: näin seuraat kulutusta ja ennakoit kustannukset
- Energia-asiat taloyhtiössä – nämä faktat hallituksen jäsenen kannattaa tietää
- Älykäs lämmityksen optimointi toi As Oy Reimarintornille säästöä kaukolämpökuluihin
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat