Jopa 70 % kodin korjauskuluista voi saada avustuksena – tarkista, täyttyvätkö ehdot

Monelle oma koti on paikka, jossa halutaan asua mahdollisimman pitkään. Vuosien mittaan aiemmin toimiva koti voi kuitenkin muuttua hankalaksi: portaat vaikeuttavat liikkumista, kylpyhuoneessa tarvitaan turvallisempia ratkaisuja tai sisäänkäynti ei enää onnistu ilman apua. Kaikkia tällaisia muutoksia ei tarvitse maksaa kokonaan itse.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke myöntää korjausavustusta iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen. Avustuksen tarkoituksena on mahdollistaa turvallinen ja terveellinen asuminen kotona silloin, kun asunto tarvitsee asukkaan toimintakyvyn vuoksi korjauksia.

Korjausavustuksen määrä on tavallisesti enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä ja kohtuullisista korjauskustannuksista. Erityisestä syystä avustus voi olla 70 prosenttia.

Jos hyväksyttäviä korjauskustannuksia olisi esimerkiksi 20 000 euroa, 50 prosentin avustus tarkoittaisi enintään 10 000 euroa. 70 prosentin avustustasolla summa voisi olla enintään 14 000 euroa. Lopullinen avustuksen määrä ratkaistaan aina hakemuksen ja hyväksyttävien kustannusten perusteella.

Avustuksen keskeinen ehto on, että hakija itse tai joku hänen kanssaan samassa kodissa vakituisesti asuva henkilö on yli 65-vuotias tai vammainen henkilö. Vammaisen henkilön kohdalla ikärajaa ei ole.

Hakijan täytyy lisäksi olla esimerkiksi korjattavan rakennuksen tai asunnon omistaja, asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja tai henkilö, jolle korjaus- ja kunnossapitovastuu on lain tai pitkäaikaisen kirjallisen sopimuksen perusteella siirretty. Avustusta ei myönnetä tällä perusteella vuokra- tai asumisoikeusasunnossa asuvalle.

Myös ruokakunnan taloudellinen tilanne vaikuttaa avustuksen saamiseen. Avustuksessa sovelletaan tulo- ja varallisuusrajoja, joissa huomioidaan hakijan lisäksi samassa asunnossa asuvien henkilöiden tulot ja varallisuus.

Korjausten pitää olla tarpeellisia, jotta iäkäs tai vammainen henkilö pystyy jatkamaan asumista kodissaan turvallisesti ja terveellisesti. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi kodin esteettömyyttä ja turvallisuutta parantavat muutokset.

Ratkaisevaa on korjauksen tarpeellisuus asukkaan kotona asumisen kannalta ja se, täyttävätkö toimenpiteet avustuksen ehdot. Avustusta voidaan myöntää omakotitalon tai asunto-osakkeen korjaamiseen. Vapaa-ajan asuntoon sitä ei myönnetä.

Avustusta harkitsevalle yksi tärkeimmistä asioista on remontin oikea ajoitus. Korjausta ei yleensä pidä aloittaa ennen kuin Varke on tehnyt avustuspäätöksen tai myöntänyt töille aloitusluvan. Liian aikaisin aloitettu remontti voi vaarantaa mahdollisuuden saada avustusta.

Jos korjaaminen on kiireellistä ja odottaminen voisi aiheuttaa esimerkiksi lisävahinkoja, Varkelta voi hakea erillistä aloituslupaa. Avustusmahdollisuus kannattaa siksi selvittää jo remontin suunnitteluvaiheessa eikä vasta siinä vaiheessa, kun urakoitsija on aloittamassa töitä.

Iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden korjausavustuksella ei ole yhtä vuosittaista hakupäivää, vaan sitä voi hakea ympäri vuoden. Hakemuksen voi tehdä Varken verkkoasiointipalvelussa tai paperilomakkeella.

Hakemukseen tarvitaan tilanteesta riippuen erilaisia selvityksiä ja liitteitä, joten ajantasainen hakuohje kannattaa tarkistaa ennen hakemuksen tekemistä. Jos hakemuksen tekeminen on hakijalle vaikeaa, hän voi käyttää myös asiamiestä. Asiamies voi olla esimerkiksi omainen tai kunnan tai järjestön edustaja, jolle hakija antaa valtuuden asioida puolestaan.

Avustus maksetaan jälkikäteen. Myönteisen päätöksen saanut hakija maksaa ensin korjauskustannukset ja hakee korjauksen valmistuttua avustuksen maksatusta erikseen.

Henkilökohtainen korjausavustus ja taloyhtiöille tarkoitettu esteettömyysavustus ovat eri tukimuotoja. Taloyhtiö voi vuonna 2026 saada esteettömyysavustusta esimerkiksi sellaisen liikkumisesteen poistamiseen, jolla mahdollistetaan liikuntarajoitteisen henkilön pääsy rakennukseen, asuntoihin tai yhteisiin tiloihin.

Esteettömyysavustuksen määrä on enintään 35 prosenttia hyväksyttävistä ja kohtuullisista korjauskustannuksista. Olemassa olevan hissin esteettömyyskorjauksiin tätä avustusta ei enää myönnetä.

Taloyhtiöiden kannattaa huomata myös vuoden 2026 muutos hissiavustuksessa. Hissittömään kerrostaloon rakennettavan uuden jälkiasennushissin kustannuksiin voidaan vuonna 2026 myöntää avustusta enintään 45 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Hissiavustusta ei myönnetä olemassa olevan hissin tavalliseen korjaamiseen tai uusimiseen, vaan kyse on uuden hissin rakentamisesta ennestään hissittömään kerrostaloon. Taloyhtiön kannattaa selvittää samalla myös oman kuntansa mahdolliset avustukset, sillä osa kunnista tukee jälkiasennushissien rakentamista valtion avustuksen lisäksi.

Kodin toimivuuteen kiinnitetään usein huomiota vasta siinä vaiheessa, kun portaista, kynnyksistä tai pesutiloista tulee arjen ongelma. Muutoksia kannattaa kuitenkin ennakoida.

Taloyhtiössä esteettömyyttä voidaan tarkastella samalla tavalla pitkän aikavälin korjaussuunnittelun yhteydessä. Sisäänkäynnin tasoerot, raskaat ovet, kulkureitit ja hissin puuttuminen vaikuttavat paitsi iäkkäisiin ja liikuntarajoitteisiin myös esimerkiksi lastenvaunujen kanssa liikkuviin. Kun esteettömyysratkaisut suunnitellaan ajoissa, ne voidaan sovittaa järkevämmin yhteen muiden korjaushankkeiden kanssa.

Joskus korjauksillakin on rajansa. Asunnon sijainti, portaat, tilaratkaisut tai palvelujen etäisyys voivat tehdä arjesta vaikeaa, vaikka itse asuntoa korjattaisiin.

Silloin kannattaa arvioida myös sitä, olisiko toisenlainen asunto nykyiseen elämäntilanteeseen toimivampi. Kodista luopuminen voi olla suuri päätös, mutta sopivampi asunto voi samalla helpottaa arkea ja mahdollistaa itsenäisen asumisen pitkälle tulevaisuuteen.

Lue myös: Muutto omakotitalosta kerrostaloon helpottaa elämää – ja kannattaa vielä kahdeksankymppisenä

Lähteet:

Korjausavustus iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntoihin

Esteettömyysavustus

Hissiavustus