Muutto omakotitalosta kerrostaloon helpottaa elämää ja kannattaa vielä kahdeksankymppisenä

Muutosta kaupunkiin oli puhuttu aina välillä. Sitten joskus, kun voimat eivät enää riittäisi puutarhanhoitoon ja lumenluontiin, olisi aika jättää itse rakennettu omakotitalo ja muuttaa kerrostaloon. Joka kevät puutarha kuitenkin tuntui yhtä rakkaalta, eikä muutto tuntunut ajankohtaiselta.

Vuoden 2020 lopulla Liisa, tuolloin 80, ja Juhani, 82, päättivät, että nyt oli aika ryhtyä etsimään uutta kotia läheisestä kaupungista tositarkoituksella. Päätökseen vaikutti se, että molemmat olivat vielä niin hyvässä kunnossa, että muuttoon sopeutuminen ja uuden kodin remontointi onnistuivat omin voimin. Nuoremmiksi he eivät kuitenkaan tulisi, joten päätöstä ei haluttu siirtää liian pitkälle.

Uudelle kodille oli muutamia selkeitä kriteerejä: sopiva hinta, parveke, vähintään kolme huonetta ja hissi. Omaa saunaa pariskunta ei kaivannut, vaikka Juhani olikin innokas saunoja.

– Aluksi näytöissä käyminen oli hupia. Meillä ei ollut mikään kiire tai pakko. Pikkuhiljaa asia muuttui todemmaksi, Liisa kertoo.

– Siihen asti kaikki asunnot tuntuivat ahtailta ja jopa sokkeloisilta. Tässä huoneiden koko oli meille sopiva, Juhani muistelee ensikäyntiä nykyisessä kodissaan.

Myös heidän lapsensa kävivät katsomassa kuudennen kerroksen kolmiota. Asunnon valoisuus ja hyvä pohjaratkaisu saivat kaikilta kiitosta.

Liisan ja Juhanin valintaperusteissa on paljon sellaista, jota kannattaa miettiä jo ennen kuin liikkuminen vaikeutuu. Hissi on tärkeä, mutta yksin se ei tee asunnosta esteetöntä.

Kannattaa tarkistaa esimerkiksi, pääseekö ulko-ovelta hissille ilman portaita, mahtuuko mahdollisen rollaattorin kanssa kulkemaan oviaukoista ja eteisessä ja onko kylpyhuoneessa riittävästi tilaa. Myös raskaat ovet, korkeat kynnykset, parvekkeelle johtavat tasoerot ja säilytystilojen sijainti voivat vaikuttaa arjen sujuvuuteen.

Sijainnillakin on merkitystä. Kaupan, apteekin, terveyspalvelujen ja joukkoliikenteen saavutettavuus voi muuttua vuosien mittaan yhtä tärkeäksi kuin itse asunnon pohjaratkaisu.

Lue myös: Jopa 70 % kodin korjauskuluista voi saada avustuksena – tarkista, täyttyvätkö ehdot

Kiinteistönvälittäjä kertoi, että asunnosta oli kiinnostunut toinenkin ostaja. Pariskunta vietti unettoman yön pohtiessaan päätöstään. He ehtivät käydä huoneistossa vain kerran ennen tarjouksen tekemistä, mutta taloyhtiön asiakirjoihin he tutustuivat huolella.

Listalle kertyi monta plussaa. Asunto oli sopivan kokoinen ja pohjaratkaisu hyvä. Valoisa kolmio sijaitsi ylimmässä kerroksessa, ja taloyhtiön taloudellinen tilanne vaikutti hyvältä.

Tiedossa ollut viemäriremonttikaan ei pelottanut, sillä suunnitelmat vaikuttivat pariskunnan mielestä kohtuuhintaisilta ja huolellisesti tehdyiltä.

Hinta sen sijaan mietitytti. Tarjouksen pitäisi olla tarpeeksi korkea tullakseen hyväksytyksi, mutta rahaa pitäisi jäädä myös asunnon remontointiin.

Uneton yö kannatti: Liisan ja Juhanin tarjous hyväksyttiin. Ennen kauppakirjan allekirjoitusta piti kuitenkin odottaa, sillä yhtiössä oli lunastuslauseke. Kun kukaan osakkaista ei käyttänyt lunastusoikeuttaan, uuden kodin remontin suunnittelu saattoi alkaa.

Eniten pohdintaa vaati kylpyhuoneremontti. Sitä varten tehtiin asbestikartoitus. Paikalla käyneet asiantuntijat varoittivat, että lattian avaamiseen liittyi riskejä, joten LVI-ammattilaisten neuvosta perusteellisempi remontti päätettiin jättää odottamaan taloyhtiön viemäriremonttia.

Kylpyhuoneelle tehtiin sen sijaan kevyempi kasvojenkohotus. Kaakelit maalattiin, rikkinäinen suihkukaappi purettiin ja tilalle hankittiin moderni suihkuseinä. Myös kylpyhuoneen kalusteet uusittiin.

Olohuoneen ja keittiön välinen seinä purettiin. Jo ensimmäisessä näytössä perheen kuopus koputteli seinää ja totesi, että se kannattaisi kaataa.

Paikallisen keittiövalmistajan edustaja kävi katsomassa tilaa ja teki suunnitelmat. Uuteen valkoiseen L-keittiöön saatiin kaappi- ja laatikkotilaa jopa enemmän kuin entisen kodin keittiössä.

Vaikeinta remontissa oli sopivan ammattilaisen löytäminen. Pariskunta kysyi ensin tuttua kirvesmiestä, jonka he tiesivät tarkan työn tekijäksi, mutta tämän kalenteri oli täynnä.

– Vasta neljäs tärppäsi. Mutta hän olikin sitten todella hyvä tekijä. Seinät ovat niin tasaiset, että en ole ennen nähnyt, Juhani kiittelee.

Henkisesti remontti ja muutto olivat jonkinmoista vuoristorataa. Juhanin mieleen nousi välillä epäily siitä, oliko päätös muutosta kaupunkiin oikea ja oliko juuri tämän asunnon ostaminen järkevää. Myös lainan ottaminen mietitytti, sillä pariskunnan koti maalla oli päätetty myydä vasta muuton jälkeen.

Samaan aikaan remontin kanssa Liisa ja Juhani tyhjensivät omakotitaloaan ja myivät tarpeettomiksi jääneitä tavaroita verkossa ja kirpputorilla. Vävy ja toinen pojista joutuivat hieman toppuuttelemaan Juhanin intoa myydä hyviä työkaluja. Niitä saattaisi vielä mökillä tarvita.

– Vaikka remontti tehtiin rauhassa, olin välillä todella väsynyt, Liisa tunnustaa.

Raskain oli muuttoviikko. Lopullisessa muutossa auttoivat ystävät ja sukulaiset, mutta pitkät päivät olivat sekä fyysisesti että henkisesti rankkoja. Muuttokuormat konkretisoivat sen, että muutos oli lopullinen. Oli haikeaa jättää koti, johon Liisa ja Juhani olivat muuttaneet nuorena perheenä jouluksi 1966.

Uusi asunto alkoi kuitenkin nopeasti tuntua molemmista kodilta.

– Joka kerta kun tulen rappukäytävästä sisään, iloitsen uudesta kodista, Liisa kertoo.

Liisalle oli tärkeää, että kaikki arjen toiminnot sujuvat hyvin. Molemmilla on myös omaa rauhaa, johon he olivat jo omakotitalossa kaksin asuessaan tottuneet.

Kodin tuntua lisäävät tutut tavarat. Kalustus oli sopiva sekoitus uutta ja vanhaa.

– Makuuhuone on niin samanlainen, että joskus herätessä havahtuu siihen, että tosiaan, olemme uudessa kodissa, Liisa nauraa.

Liisan ja Juhanin kokemuksessa ehkä tärkein havainto on muutoksen ajoitus. He eivät odottaneet siihen asti, että omakotitalossa asuminen olisi käynyt mahdottomaksi, vaan muuttivat silloin, kun heillä oli vielä voimia etsiä asuntoa, tehdä päätöksiä, remontoida ja rakentaa uudesta asunnosta oma koti.

Omakotitalosta luopuminen vuosikymmenten jälkeen voi olla suuri henkinen muutos. Samalla kerrostaloasuminen voi vähentää arjen velvollisuuksia: lumenluonti, nurmikonleikkuu ja monet kiinteistön ylläpitotyöt jäävät pois.

Uutta kotia kannattaa siksi miettiä paitsi tämänhetkisten tarpeiden myös tulevien vuosien kannalta. Hissi, esteetön kulku, toimiva pohjaratkaisu, palvelujen läheisyys ja hyvin hoidettu taloyhtiö voivat myöhemmin osoittautua paljon tärkeämmiksi kuin asuntoa valitessa vielä arvaakaan.