• Etusivu
  • Isännöitsijä

Huoneisto voidaan asunto-osakeyhtiölain mukaan ottaa yhtiön hallintaan monesta syystä

Katso syyt huoneiston haltuunotolle

Sari Nieminen
Päivitetty 28.03.2025
huoneiston haltuunotto

Jos naapurisi käytös häiritsee, yritä keskustella hänen kanssaan häiritsevästä käytöksestä. Jos muutosta ei tapahdu, voit ilmoittaa asiasta isännöitsijälle, joka ryhtyy toimenpiteisiin.

Asunto-osakeyhtiöillä on tietyissä olosuhteissa oikeus ottaa osakkeenomistajan hallinnassa oleva huoneisto haltuunsa enintään kolmeksi vuodeksi. Tämä oikeus ei ole automaattinen, vaan siihen liittyy tarkat lain säädökset ja menettelytavat, joihin kuuluu muun muassa osakkeenomistajalle annettava varoitus. Tässä artikkelissa käymme läpi, millaisissa tilanteissa huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan, mitä prosessiin kuuluu ja miten osakkeenomistajat, vuokralaiset tai muut tilanhaltijat voivat reagoida tähän päätökseen. Lisäksi tarkastelemme yhtiön vastuuta huoneiston vuokraamisesta ja mahdollisista toimenpiteistä huoneiston palauttamiseksi alkuperäiselle omistajalle.

Varoituksen antaminen

Huoneiston ottaminen yhtiön hallintaan edellyttää ensin osakkeenomistajalle annettavaa kirjallista varoitusta yhtiön hallitukselta. Mikäli huoneisto on vuokrattu tai sen hallinta on luovutettu jollekin muulle kuin osakkeenomistajalle, on varoituksesta annettava tieto myös huoneiston haltijalle tai vuokralaiselle.

Varoituksessa on mainittava varoituksen syy ja se mahdollisuus, että yhtiö voi ottaa huoneiston hallintaansa. Varoitus on annettava tiedoksi todisteellisesti. Mikäli osakkeenomistajaa tai huoneiston haltijaa ei yrityksistä huolimatta tavata, voidaan varoitus toimittaa hänelle kirjatulla kirjeellä, joka katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä siitä, kun kirje on annettu postin kuljetettavaksi.

Mikäli yhtiöllä ei ole tietoa siitä, kuka osakkeenomistaja tai tilan vuokralainen on, voidaan varoitus antaa tiedoksi julkaisemalla se virallisessa lehdessä tai muussa paikkakunnalla yleisesti ilmestyvässä lehdessä. Mikäli varoitus julkaistaa lehdessä, on siitä vielä lisäksi toimitettava tieto siihen huoneistoon, jonka haltuunottoa yhtiö harkitsee. Tällöin katsotaan osakkeenomistajan, vuokralaisen tai muun käyttöoikeuden haltijan saaneen tiedon lehden ilmestymispäivänä.

Mikäli osakkeenomistaja, vuokralainen tai muu tilanhaltija täyttää varoituksen jälkeen velvollisuutensa, ei yhtiöllä ole enää oikeutta ottaa hallintaansa huoneistoa.

<p data-block-key="qj9mu">Huoneiston haltuunottaminen edellyttää ensin osakkeenomistajalle annettavaa kirjallista varoitusta.</p>
Huoneiston haltuunottaminen edellyttää ensin osakkeenomistajalle annettavaa kirjallista varoitusta.
Info

Info

Syyt huoneiston haltuunottoon

Huoneisto voidaan asunto-osakeyhtiölain mukaan ottaa yhtiön hallintaan mikäli

  1. osakkeenomistaja ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta.
  2. huoneistoa hoidetaan niin huonosti, että yhtiölle tai sen toiselle osakkeenomistajalle aiheutuu siitä haittaa.
  3. huoneistoa käytetään oleellisesti muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on aiottu tai muuten yhtiöjärjestyksen vastaisesti.
  4. huoneistossa vietetään häiritsevää elämää.
  5. osakeenomistaja tai muu huoneistossa asuva ei noudata, mitä järjestyksen säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen.

Mikäli rikkomuksella on vain vähäinen merkitys, yhtiöllä ei ole oikeutta ottaa huoneistoa hallintaansa.

Päätös huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan

Päätöksen huoneiston hallintaan ottamisesta tekee yhtiökokous. Yhtiökokouksen on annettava todisteellisest tieto osakkeenomistajalle, vuokralaiselle ja huoneiston muun käyttöoikeudenhaltijalle huoneiston hallintaan ottamisesta 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

Osakkeenomistajalla, vuokralaisella tai muulla käyttöoikeudenhaltijalla on halutessaan oikeus 30 päivän kuluessa siitä, kun yhtiön päätös huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan on annettu tiedoksi, nostaa moitekanne yhtiötä vastaan. Moitekanteessa on vaadittava yhtiön hallintaanottopäätöksen julistamista pätemättömäksi. Mikäli päätöstä ei kukaan moiti, on yhtiöllä oikeus saada virka-apua tilojen hallintaan ottamiseksi.

Mikäli huoneisto joutuu yhtiön hallintaan maksamattomien erääntyneiden yhtiövastikkeiden vuoksi, ei vuokralaista tai muuta käyttöoikeudenhaltijaa voida häätää huoneistosta ennen kuin heille on annettu yhtiön päätös tiedoksi.

Yhtiön hallintaan otetun huoneiston vuokraaminen

Hallituksen on viipymättä huolehdittava yhtiön hallintaan otetun huoneiston vuokraamisesta. Huoneisto on vuokrattava sopivalle vuokralaiselle käyvästä vuokrasta. Mikäli huoneistoa ei ole otettu vuokralaisen tai käyttöoikeudenhaltijan moitittavasta menettelystä, on yhtiön ensisijaisesti tehtävä vuokrasopimus tämän kanssa.

Mikäli huoneisto ei ole vuokrattavassa kunnossa, on yhtiön ensin tehtävä huoneistossa tarvittavat korjaukset. Huoneisto korjataan osakkeenomistajan lukuun.

Yhtiön oikeus vuokrata kohde päättyy viimeistään kolmen vuoden kuluttua hallintaanottopäätöksestä. Yhtiön solmima vuokrasuhde päättyy viimeistään tuolloin, huolimatta siitä, mitä osapuolet ovat vuokrasopimuksessa keskenään sopineet.

Yhtiöllä on oikeus periä huoneistosta saatavasta vuokratulosta yhtiölle hallintaan ottamisesta aiheutuneet kulut, huoneiston korjaamisesta aiheutuneet kustannukset ja maksamattomat vastike-erät sekä ne vastikkeet, jotka erääntyvät yhtiön hallinta-aikana. Ylimenevä osa on tilitettävä osakkeenomistajalle.

Uuden omistajan oikeus saada huoneisto hallintaansa

Mikäli huoneisto myydään sen jälkeen kun yhtiön on tehnyt päätöksen huoneiston hallintaan ottamisesta, on uudella omistajalla oikeus saada huoneisto hallintaansa suorittamalla ne erääntyneet vastikkeet ja kustannukset, joihin olisi voitu huoneistosta saatavaa vuokraa käyttää. Mikäli huoneisto on vuokralla, vuokraoikeuden sitovuus määritellään asuin- tai liikehuoneiston vuokraamisesta annettujen säännösten mukaisesti.

Isännöitsijä
vuokraaminen
taloyhtiön hallinnointi
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

yhtiökokouksen tilat ja suuri kokouspöytä
Onko yhtiökokouksessa sanottavaa? Sen aika on taas
Kevään myötä yhä useamman taloyhtiön osakkaan postilaatikkoon tipahtaa kutsu yhtiökokoukseen. On siis aika kuulla, miten omaa omaisuutta hoidetaan. On myös aika päästä vaikuttamaan. Taloyhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kirjallinen kokouskutsu toimitetaan osakkaille ja tarvittaessa myös vuokralaisille yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
20214_63242.jpg
Tiedätkö, mikä on energiatodistus, mihin sitä tarvitaan ja mistä sellaisen voi hankkia?
Energiatodistus kertoo rakennuksen energiatehokkuuden energialuokkien avulla. Se on pakollinen asiakirja myynnin tai vuokrauksen yhteydessä, sillä voimassa oleva energialuokka on ilmoitettava myynti- tai vuokrailmoituksessa. Vastuu energiatodistuksen hankkimisesta onkin asunnon myyjällä tai vuokraajalla. Energiatodistuksen voi tilata isännöitsijältä ja sen toimittamisen laiminlyönnistä voi seurata uhkasakko.
kuva kesäisestä kadusta Porissa jonka varrella on useita matalia kerrostaloja
Neljän kohdan lakikatsaus: näin 2025 vaikuttaa taloyhtiön hallitukseen
Vuosi 2025 tuo mukanaan useita konkreettisia muutoksia, jotka vaikuttavat taloyhtiöiden hallitusten arkeen. Osa muutoksista on jo voimassa, osa taas tulossa kesän ja syksyn aikana. Tässä artikkelissa esittelemme tiiviisti ja selkeästi ne neljä lakimuutosta, joihin jokaisen hallituksen on hyvä perehtyä ja varautua: huoneistotietojärjestelmän toinen vaihe (HTJ2), PEP- ja pakoteseurannan velvoitteet, hallintaanoton menettelyn helpottuminen sekä käynnissä oleva asunto-osakeyhtiölain uudistus.
kaksi ihmistä kättelee
Miten taloyhtiön hallitus toimii ja mistä se koostuu?
Kevään yhtiökokoukset ovat jo ovella. Tässä taloyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään sekä koko taloyhtiötä että myös yksittäistä osakasta koskevista tärkeistä asioista. Ja sitten se karmivin asia, joka saa jonkun jopa jättäytymään pois yhtiökokouksesta: kokouksessa valitaan taloyhtiölle hallitus.Tavallaan ymmärrettävää, että taloyhtiön hallituksen jäsenyys, saati sitten puheenjohtajuus, saattaa tutisuttaa polvia. Onhan näitä uutisia hallituksen jäsenten sekä puheenjohtajan vastuusta jo kuultu useampiakin, esimerkiksi katolta pudonneeseen lumeen tai korjausurakoiden kilpailuttamisiin liittyen. Hallituksen päätöksistä – tai niiden puuttumisesta – voi seurata isojakin taloudellisia vastuita. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen tai hallituksen päätöstä, joka on lain, yhtiöjärjestyksen tai yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Tällaisen päätöksen noudattaminen voi pahimmillaan johtaa hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuuseen yhtiölle, osakkeenomistajalle tai ulkopuoliselle henkilölle. Hallituksen jäsenten tulee siis olla hyvin perillä taloyhtiön yhtiöjärjestyksen sisällöstä sekä asunto-osakeyhtiölainsäädännöstä. Kun vastuu on näin ankaraa, mistä enää löytää hallitukseen jäseniä?
mies kuuntelee stetoskoopilla pientä leikkitaloa kädessään
Taloyhtiön kunnossapitovastuu
Taloyhtiön kunnossapitovastuu kattaa tärkeät rakennuksen perusjärjestelmät ja rakenteet, kuten lämmityksen, sähkön, veden, ilmanvaihdon ja viemäröinnin. Tällöin taloyhtiö huolehtii siitä, että nämä järjestelmät toimivat moitteettomasti ja että kiinteistön arvo säilyy. Osakkaiden vastuulle jäävät puolestaan tietyt huoneistokohtaiset korjaukset ja muutokset, mutta myös niissä on omat rajansa.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Osallistumisoikeus
Osallistumisoikeus yhtiökokoukseen on yhtiön jokaisella osakkeenomistajalla. Osallistumisoikeus käsittää puhe- ja äänivallan käyttämisen, mutta sen edellytyksenä on, että osakkeenomistaja on merkitty yhtiön osake-luetteloon. Osakkeenomistaja voi kuitenkin esittää yhtiökokouksessa selvityksen saannostaan, jolloin hän voi osallistua yhtiökokoukseen.Jos osakeryhmän omistusoikeus kuuluu useammalle kuin yhdelle omistajalle, he voivat käyttää osakkeenomistajan oikeuksia yhtiökokouksessa vain yhteisesti. Näin ollen kaikkien osaomistajien tulisi olla paikalla tai asia on syytä muutoin järjestää valtuutuksen kautta.Osakkeenomistaja voi käyttää osallistumisoikeuttaan yhtiökokoukseen joko henkilökohtaisesti tai valtuuttamalla siihen asiamiehen. Valtuutus tulee tehdä kirjallisesti esittämällä päivätty valtakirja, joksi hyväksytään avoin asianajovaltakirja. Ellei valtakirjasta muuta ilmene, se koskee vain yhtä kokousta. Sekä avustaja että tämän asiamies voivat yhtiökokouksessa käyttää myös ulkopuolista avustajaa.Osallistumisoikeus yhtiökokouksessa on lisäksi hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä. Tämä perustuu siihen, että uuden lain 6-luvun 10 §:n nojalla hallituksen ja isännöitsijän on huolehdittava siitä, että osakkeen-omistajan 6-luvun 25 §:ssä tarkoitettu kyselyoikeus voi toteutua.Kyselyoikeus tarkoittaa sitä, että hallituksen ja isännöitsijän on yhtiökokouksessa osakkeenomistajan pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävien asioiden arviointiin.Ellei osakkeenomistajan kysymykseen voida vastata kokouksessa käytettävissä olevilla tiedoilla, on vastaus annettava osakkeenomistajalle kahden viikon kuluessa kirjallisesti.Uuden asunto-osakeyhtiölain 6-luvun 11 §:n nojalla on vuokraoikeuden tai muun vastaavan perusteen nojalla asuvilla asukkailla oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Tämä osallistumisoikeus on kuitenkin sillä tavoin rajoitettu, että se edellyttää ensinnäkin taloyhtiössä olevan vähintään viisi osakehuoneistoa, joilla on eri omistajat.Lisäksi asukkaan osallistumisoikeus edellyttää, että yhtiökokouksessa käsitelläänyhtiössä noudatettavia järjestyssääntöjä;yhtiön yleisten tilojen käyttöä taisellaista kunnossapito- tai uudistamistyötä, joka vaikuttaa olennaisesti vuokralaisen tai asukkaan huoneiston tai taloyhtiön yhteisten tilojen käyttöön.Asukkaalla on em. tilanteessa oikeus käyttää puhevaltaa, mutta hänellä ei ole oikeutta osallistua päätöksentekoon.
20163_45773.jpg
Osakkeenomistajan on hoidettava huoneistoaan huolellisesti
Osakkeenomistajalla on osakeomistuksen perusteella oikeus hallita taloyhtiön omistamaa osakehuoneistoa. Osakkeenomistajalle huoneisto on oma koti, arjen tärkein paikka, jossa asutaan ja levätään työpäivän jälkeen. Varsinaisen asumisen lisäksi osakkeenomistajan on muistettava myös hoitaa osakehuoneistoa huolellisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aktiivista ja tietoista huoneiston kunnon seurantaa.
kokouspöydän ääressä puheenjohtaja istuu pöydän päässä ja kaksi miestä kättelee pöydän yli
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävät
Oletko kiinnostunut taloyhtiösi toiminnasta ja haluat tietää enemmän puheenjohtajan roolista? Taloyhtiön puheenjohtaja on keskeinen henkilö yhtiön johtamisessa. Mutta mitä tehtäviä puheenjohtajalla oikein on, ja millaisia ominaisuuksia hyvältä puheenjohtajalta odotetaan?
20231_77032.jpg
Taloyhtiön vuosikello: Tammikuu
Taloyhtiön tärkein tapahtuma eli yhtiökokous lähestyy ja päätettävät asiat valmistellaan tammikuussa. Yhtiökokous päättää yhtiön toiminnan kannalta tärkeimmistä asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistaminen, vastikkeista päättäminen ja hallituksen valinta. Lisäksi hallitus voi tuoda yhtiökokoukseen omaan toimivaltaansa kuuluvan asian.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Osapuolten vahingonkorvausvastuu
AOYL 24 luvun 2 §:ssä on säännös osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuusta. Lainkohdan mukaan osakkeenomistaja vastaa asunto-osakeyhtiölain vastaisen menettelyn, mm. vastoin hyvää rakennustapaa toteutetun kunnossapito- ja muutostyön yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheuttamista vahingoista.Osakkeenomistajan tulee siten huolehtia siitä, että hänen suorittamansa kunnossapito- tai muutostyö suunnitellaan, toteutetaan ja valvotaan siten, ettei työstä aiheudu vahinkoa. Jos osakkeenomistaja ei tee työtä itse vaan teettää sen ulkopuolisella, tulee hänen huolehtia siitä, että tämä noudattaa hyvää rakennustapaa.Jos myöhemmin ilmenee, ettei työssä ole noudatettu hyvää rakennustapaa ja tästä aiheutuu vahinkoa, on osakkeenomistaja vastuussa vahingosta, ellei hän voi osoittaa me-netelleensä huolellisesti. Huolellisuusvaatimus koskee omaa työtä, ulkopuolisen työn tekijän valintaa ja esim. kunnossapito- tai muutostyön suunnittelua, toteutusta sekä valvontaa.Jos osakkeenomistaja luovuttaa osakkeensa kolmannelle, ei virheellisestä ja vahinkoa aiheuttaneesta menettelystä aiheutuva vastuu siirry osakkeen uudelle omistajalle. Tämä ei ole ollut aiheuttamassa korvausperustetta, joten vastuu ei siirry hänelle pelkän osakkeiden luovutuksen perusteella.AOYL 24 luvun 10 §:n nojalla kanneoikeus osakkeenomistajan vahingonkorvausvas-tuusta vanhenee kolmen vuoden kuluessa ajankohdasta, jolloin vahinko ilmeni ja jolloin yhtiöllä oli tiedossa työstä vastuussa oleva osakkeenomistaja. Kanne on joka tapauksessa nostettava kunnossapito- tai muutostyön suorittamisesta 10 vuoden kuluessa, tai vastuu on muutoin vanhentunut vanhentumislain mukaan.
20221_76623.jpg
Kenen vastuulla on huoltaa tai tarkastaa taloyhtiön hissit?
Hissit ovat monessa taloyhtiössä arkipäivää ja joillekin välttämättömyys, jota ilman ei pysty suoriutumaan arkielämästä. Tiedätkö kuka huoltaa ja on vastuussa hissitarkastuksista? Entä kuka on vastuussa hissin turvallisesta toiminnasta? Onko asiaa tiedostettu taloyhtiössänne?
20226_78706.jpg
Miten taloyhtiö rahoittaa korjaushankkeet?
Taloyhtiön tilanteesta, varallisuudesta ja strategiastakin riippuen valitaan rahoitustapa erikseen taloyhtiön kullekin korjaushankkeelle. Yleensä rahoitustapojen vertailu kuuluu hallitukselle ja isännöitsijälle. Rahoitusvaihtoehtoja on vertailtava, sillä rahanlähteitä on yllättävän monia – omia ja ulkoisia. Tämän jälkeen yhtiökokous tekee lopullisen päätöksen siitä, mikä rahoitustapa valitaan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton