Kuinka sujuu kaukolämmön vaihtaminen maalämpöön?

As. Oy Remontti-Mallinnuksessa herättiin alati kohoaviin kustannuksiin, etenkin rakennuksen lämmityksen osalta. Hallitus käynnisti selvitystyön, jonka lopputuloksena päätettiin luopua kaukolämmöstä ja siirtyä maalämpöön.

Hyväksytyn päätöksen jälkeen haettiin toimenpidelupa energiakaivojen poraamiselle. Luvan saamiseen kuluva aika vaihtelee yhden ja kahden kuukauden välillä, rakennusvalvonnasta riippuen. Lupaa varten tarvittavan poraussuunnitelman laati urakoitsija. Sen voi myös laatia erillinen tehtävään palkattu suunnittelija. Taloyhtiö olisi myös voinut palkata projektille ja/tai tarjouspyynnön laadinnalle suunnittelijan/valvojan, jonka tehtävänä olisi ollut valvoa taloyhtiön etua projektin aikana.

Luvan myöntämisen ja sen lainvoimaisuuden jälkeen alkoivat varsinaiset asukkaille näkyvät työt kiinteistön tontilla. Kuuden 220 metriä syvän lämpökaivon poraus kesti vain noin viikon, minkä jälkeen pihalla tehtiin tarvittavat kaivuu- ja putkityöt. Kaikki kuusi kaivoa yhdistettiin yhteen kokoojakaivoon, josta tekniseen tilaan vietiin paksut syöttöputket (meno ja paluu). Näihin töihin meni noin viikko, minkä jälkeen pihat siistitiin ja lisäksi istutettiin uusi nurmikko, tuotiin kivituhka pihateille ja asfaltoitiin pois kaivettu asfalttiosuus takaisin. Pihat saatettiin samaan kuntoon kuin ne olivat ennen projektin aloittamista. Taloyhtiö päätti samassa yhteydessä uusia pihavaloja ja istutuksia, mikä olikin järkevää, kun pihalla tehtiin kaivuutöitä.

Tämän jälkeen päästiin teknisessä tilassa tehtäviin asennustöihin. Käyttövesivaraajat asennettiin ennen kaukolämpöpaketin purkua valmiiksi paikalleen ja niissä olevat sähkövastukset kytkettiin päälle. Näin lämpöisen käyttöveden katkos kohteessa oli lähes huomaamaton. Tämän jälkeen kaukolämpölaitteisto purettiin ja tilalle asennettiin maalämpöpumppujärjestelmä; maalämpöpumppu NIBE F1345-60 ja varaajat sekä tehtiin tarvittavat sähkö- ja LVI-asennukset. Lämpimän käyttöveden tuotannossa käytetään lisäksi lämminvesilatausryhmää, joka tuottaa maalämpöpumpun kompressoriteholla myös lämpimän käyttöveden kierron lämpöhäviöt. Näin saatiin vielä enemmän säästöä aikaan.

Näihin asennustöihin kului aikaa noin kaksi viikkoa, minkä jälkeen maalämpöjärjestelmä otettiin jo käyttöön. Käyttöönoton jälkeen tehtiin vielä eristys- ja muita viimeistelytöitä ennen koko projektin luovutusta asiakkaalle. Tiukemmalla aikataululla asennustöitä olisi ollut mahdollista tehdä samanaikaisesti porausten ja pihatöiden kanssa, jolloin aikataulu olisi lyhentynyt 1−2 viikolla, kun nyt aikaa töihin meni yhteensä noin neljä viikkoa.

Projektin urakoitsija piti taloyhtiön hallitukselle, isännöitsijälle ja huoltoyhtiölle käyttöönottokoulutuksen, missä käytiin läpi laitteiston toimintaa, säätöjä ja ylläpitoa.

Koska edellisestä patteriverkoston tasapainotuksesta oli jo aikaa, tehtiin tämäkin maalämpöön siirtymisen yhteydessä. Näin saatiin taas yksi energiahävikki minimoitua.

Projekti toteutettiin kesällä, kuten usein tehdään, joten käyttöönoton jälkeen lämmityskauden alkaessa, urakoitsija teki vielä erillisen käynnin kohteessa, varmistuakseen että kaikki toimi kuten pitikin. Taloyhtiö teki maalämpölaitteistosta urakoitsijan kanssa huoltosopimuksen, jolloin asennusliike käy säännöllisesti kerran vuodessa tarkastamassa koneen toiminnan ja tekemässä tarvittavat huoltotoimenpiteet. Tämän lisäksi lämpöpumpun toimintaa on mahdollista valvoa etänä. Yleensä tämä etävalvonta liitetään mukaan huoltosopimukseen.

Maalämpöön siirtymisen jälkeen kiinteistön eli osakkeiden arvo nousi ja taloyhtiö on kiinnostavampi ja halutumpi asuntomarkkinoilla. Taloyhtiö osallistuu samalla hiilijalanjälkensä pienentämiseen. Laina-ajan päätyttyä taloyhtiö voi käyttää vuotuiset lämmityssäästöt parhaakseen katsomallaan tavalla, mikä parantaa yhtiön kassavirtaa. Nyt yhtiöllä on omavarainen lämmitysjärjestelmä, jonka käyttämän sähkön voi aina halutessaan kilpailuttaa.

Neuvonta, projektin johto ja urakointi:
Kymen Lämpöpalvelu Oy