Keraamisen julkisivun monet mahdollisuudet
Åströminrannan kerrostalojen julkisivut on tehty pääosin keraamisilla savikattotiilillä. Mielenkiintoinen julkisivuratkaisu jää erilaisuudellaan helposti ohikulkijan mieleen ja palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista.
Vaikka paikalla muurattu tiilijulkisivu on todettu Tampereen teknillisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan elinkaariedullisimmaksi julkisivuratkaisuksi kerrostalossa, voidaan keraaminen julkisivu toteuttaa muullakin tavoin kuin muuraamalla. Yksi tällainen tapa on tehdä persoonallinen julkisivu keraamisilla savikattotiilillä, kuten Oulun Åströmin rannassa on tehty.
Tiilijulkisivun tilalle valitaan useimmiten tiilijulkisivu
Jos vanha julkisivu on tiiliverhottu, valitaan uudeksikin julkisivuksi useimmiten tiiliverhous. Jos sen sijaan vanha julkisivu on esimerkiksi 1970-luvun betonielementti, valitaan uudeksi julkisivumateriaaliksi elementin sijaan lähes aina jokin muu kuin betonielementtivaihtoehto. – Tämä johtuu siitä, että elementtijulkisivua on vaikea, ellei lähes mahdoton korvata uudella betonielementillä, mutta myös siitä, että 1970-luvun betonielementin ulkonäkö ei välttämättä ole kovin houkutteleva. Myös tiiliverhouksen korvaajaksi voidaan joissakin tapauksissa ajatella käytettäväksi muuta kuin tiiltä, mutta luonteeltaan samanhenkisiä materiaaleja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi keraaminen tiililankku tai kuten Oulun Åströmin rannassa, vaikkapa savikattotiili, kertoo Wienerberger Oy:n rakennustekninen johtaja Juha Karilainen.
Kuka päättää uudesta julkisivumateriaalista?
Julkisivumateriaalin valinta ei aina ole niin yksinkertainen prosessi kuin sen luulisi olevan. Peruskorjauskohteissa uuden julkisivun valintaprosessiin ottavat osaa muutkin kuin taloyhtiön hallitus tai sen asukkaat. Julkisivumateriaalin valintaan vaikuttavat rakennuksen sijainti, ympäröivät rakennukset ja olemassa olevat kaavan vaatimukset. Edellä mainituista syistä johtuen uuden julkisivumateriaalin valintaan ottavat normaalisti kantaa ennen muuta paikkakunnan rakennusvalvontaviranomaiset.
Joissakin tapauksissa myös Museovirasto haluaa puuttua valintaprosessiin, mikäli kyseessä on rakennushistoriallisesti merkittävä rakennus tai ympäristö. Mikä sitten tekee rakennuksesta tai ympäristöstä rakennushistoriallisesti merkittävän, on hyvä kysymys. Yhtä ja ainoaa vastausta siihen ei ole, mutta merkittävyyteen vaikuttavat yhtäältä rakennuksen ikä ja toisaalta myös se, kuinka kuuluisa arkkitehti rakennuksen on alkujaan suunnitellut. Edellä mainituista syistä johtuen peruskorjattavan julkisivun tilalle joudutaan valitsemaan useimmiten alkuperäisen kaltainen julkisivuvaihtoehto, ellei sille ole rakennusfysikaalisia tai -teknisiä esteitä.
Åströmin rannan kerrostaloihin kattotiilijulkisivu
Jos uusi julkisivu halutaan tehdä paikalla muurattavan tiilen sijaan kevyempänä ratkaisuna vanhan ulkoseinän varaan, voidaan se toteuttaa käyttäen verhouksena esimerkiksi raaka-ainepohjaltaan poltetun tiilen kaltaista savikattotiiltä, josta hyviä esimerkkejä löytyy etenkin uudisrakentamisen puolelta. Oulun Åströmin rantaan rakennetulla uudiskerrostaloalueella idea kattotiilen käytöstä julkisivussa ei heti ensimmäiseksi tullut mieleen, mutta yhdeksi valintaan vaikuttavaksi tekijäksi muodostui julkisivurakenteen paino. Iso osa rakenteista sijoittui
pihakannen päälle ja siksi painoa piti saada pudotettua, mikä omalta osaltaan vaikutti perinteisestä julkisivumuurauksesta luopumiseen. Tiilisen materiaalin puolesta puhui kuitenkin se, että ympäröivien rakennusten julkisivumateriaalina oli käytetty tiiltä. Lisäksi vanhan sähkölaitoksen mansardikaton muoto herätti ajatuksen uudentyyppisestä julkisivuratkaisusta, jossa niin ikään katto taittuisi mansardikaton lailla seinälle, tosin hieman modernimmalla tavalla.
Savikattotiilellä päästiin lähelle samaa tunnelmaa ja luonnonmateriaalin tuntua, kuin perinteisessä tiiliratkaisussa. – Yhdistämällä karaktääriä antava kattotiili valkoiseen rappaukseen saatiin moniulotteinen ja arkkitehtuuriltaan mieleenpainuva lopputulos. Suunnittelun edetessä päätettiin ehdottaa rakennuttajalle tätä ehkä hieman rohkeaakin julkisivuratkaisua. Kohteen rakennuttajana toiminut Hartela Pohjois-Suomi Oy innostui kuitenkin asiasta ja niin talot toteutettiin tällä hieman perinteisestä poikkeavalla tavalla. Lopputulos on herättänyt kovasti kiinnostusta ja palaute on ollut pääsääntöisesti erittäin positiivista. Vastaavalla tavalla toteutetuista kohteista on kokemuksia muualla päin Eurooppaa, joten miksi ei kyseisellä tavalla voisi julkisivuja toteuttaa myös Suomessa, kertoo arkkitehti Jari Kuorelahti Arkkitehtitoimisto Järvinen & Kuorelahti Oy:stä.
Kattotiilirakenteen tekninen toteutus
Toteutukseltaan kattotiilen asennus julkisivuun ei juuri poikkea kattoasennuksesta. Åströmin rannan tapauksessa katto ikään kuin jatkuu seinälle samaa materiaalia hyväksikäyttäen. Katon ja seinän taitekohdassa vain räystäskouru jakaa katon ja seinän omiksi alueikseen. Rakenteellisesti seinään eristekerroksen päälle tehdään vain ristikoolaus, jonka vaakaruoteisiin kattotiilet asennetaan. Erona kattoasennukseen on vain se, että seinäasennuksessa kaikki tiilet ruuvataan ruoteisiin, kun taas katolla ruuvikiinnitystä käytetään yleensä vain reuna-alueilla ja kattokaltevuudesta riippuen vain harvakseltaan lapealueilla. Kattotiilien seinäasennus aloitetaan alhaalta ylöspäin ja kun rytmiin päästään on asennus varsin nopeaa.
– Suunnittelijan näkökulmasta aukotukset tulisi ottaa huomioon niin, että päästään mahdollisimman vähillä kattotiilien sahauksilla. Vaikka joistakin kattotiilimalleista on tarjolla seinasennukseen sopivia nurkkatiiliä, tehdään ikkunanpielet ja nurkat vielä varsin usein pellityksin, mikä helpottaa suunnitteluvaiheen mitoitusta ja toisaalta myös asennusta, toteaa Kuorelahti kokemuksiaan kohteen suunnittelusta ja toteutuksesta.
Kustannuksiltaan kilpailukykyinen
Keraaminen kattotiilijulkisivu on hinnaltaan kilpailukykyinen vaihtoehto esimerkiksi perinteiseen tiilijulkisivuun tai muihin kevytrakenteisiin julkisivuratkaisuihin verrattuna. Perinteisen tiilen ohella keraamisen savikattotiilen etuna esimerkiksi rappaukseen tai puujulkisivuun nähden on kuitenkin se, että se on muuratun tiilen ohella pitkäikäinen, eikä vaadi oikeastaan ollenkaan huoltoa. Hyvän tuulettuvuuden ja vesitiiviytensä ansiosta kattotiilijulkisivu on myös kosteusteknisesti turvallinen ratkaisu ja se soveltuu uudisrakentamisen ohella yhtä hyvin myös korjausrakentamiseen. Jos ajatellaan vaikka 1970-luvun betonielementtikerrostaloa, voidaan Kuorelahden mielestä vanhankin rakennuksen julkisivut hyvällä suunnittelulla muokata kattotiiliverhoilua käyttäen varsin lähelle tuota Åströmin rannan ilmettä. Eikä mikään estä yhdistelemästä eri materiaaleja toistensa kanssa. Esimerkiksi osa talon julkisivuista voisi olla vaikka paikalla muurattua tiiltä ja osa kattotiiltä, kuten joissain ulkomailla toteutetuissa kohteissa on tehty.
Tiili, tiililankku ja kattotiili sopivat julkisivukorjauksiin
Perinteisen muurattavan tiilen ohella myös keraamiset lankut ja savikattotiilet antavat valinnanvapautta elinkaareltaan pitkäikäisen julkisivun toteutukseen. – Tänä päivänä järkevän ja kokonaistaloudellisen julkisivukorjauksen perusperiaatteita ovat nimenomaan huoltovapaus ja pitkäikäisyys. Toki ulkonäölläkin on merkitystä, mutta entistä enemmän ihmiset arvostavat asuntoja ostaessaan sitä, että rakennukseen ei ole lähitulevaisuudessa odotettavissa korjauksia. Hyvin toteutettu tiilijulkisivu voi kestää parhaimmillaan satoja vuosia ja sitä osaavat myös asunnon ostajat arvostaa, toteaa Karilainen.
Wienerberger tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja niin julkisivuun, katolle kuin piharakentamiseenkin ja kaikkien ratkaisujen yhteinen tekijä on se, että materiaalit ovat savipohjaisia keraamisia tuotteita, kuten näissä Åströmin rannan kerrostaloissa, jossa verhousmateriaalina oli käytetty Wienerbergerin Datura-malliston paanumaista kattotiiltä.