Kerrostalon uusi ilmanvaihtojärjestelmä

Perusparannuksessa uusimisen kohteena ovat talotekniikan lisäksi useimmiten kalusteet, talon pintamateriaalit, vedeneristykset, salaojat ja sokkelit. Kerrostaloissa talotekniikan, kuten vesi- ja viemärijärjestelmien ja sähköjärjestelmien uusiminen on usein melko laajamittainen prosessi. Tämän yhteydessä on uudenaikaisen ilmanvaihdon rakentaminenkin varsin kannattavaa. Mikäli rakennukseen valmistuu remontin myötä uusia asuntoja, on ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen välttämätöntä.

Terveellinen sisäilma on oleellinen tekijä tämän päivän asumisessa. Kruunuasunnot Oy:n projektipäällikkö Ari Paajanen kertoo yrityksen pyrkivän jokaisessa laajemmin remontoitavassa kohteessaan uudistamaan myös rakennuksen ilmanvaihdon.

"Terveellisen sisäilman saavuttamisen myötä se tuo itse rakennuksen tämän päivän vaatimukset vastaavalle tasolle, ja siihenhän me juuri toiminnassamme pyrimme," hän lisää.

Kohteen asuntojen koot vaihtelivat 32 neliöstä 100 neliöön. Vaikka pohjaratkaisuja uudistettiin, oli pienimpien asuntojen ilmanvaihtokoneiden sijoittaminen kuitenkin mietittävä tarkkaan. Vallox on ratkaissut pienten asuntojen ilmanvaihdon suunnittelemalla 70 K Compact –ilmanvaihtokoneen. Vallox Oy:n Länsi-Suomen myynnistä vastaava Toni Nurminen kertoo, että kone sijoitetaan keittiöön lieden yläpuolelle maustekaapin paikalle ja se on peitetty keittiön sisustukseen sopivalla peitelevyllä. Isommissa asunnoissa käytetyt Vallox 95 -ilmanvaihtokoneet on sijoitettu wc- tai kodinhoitotiloihin.

Hanke aloitettiin lokakuussa 2006 ja kaiken oli suunniteltu olevan valmiina juhannuksena 2007. Pääurakasta vastasi NCC Rakennus Oy. Vastaava työnjohtaja Toni Tahkoniemi kertoo, että ilmanvaihtokanavat kulkevat miltei kaikissa asunnoissa katon ja seinän rajaan sijoitetuissa koteloissa. Ensimmäisen kerroksen asunnoissa uudet vesilinjat kulkevat alakatossa, ja sinne sijoitettiin myös kyseisten asuntojen ilmanvaihtokanavat. Tahkoniemi näyttää ilmanvaihtojärjestelmän ulkoilman läpivientien sijaitsevan kunkin asunnon ikkunan yläpuolella. Jäteilma johdetaan ulos kattoläpivientien kautta.

Asukkaat suhtautuvat perusparannukseen pääosin myönteisesti. Yleensä asukkaat ymmärtävät perusparannuksen välttämättömyyden ja sen, ettei heikkokuntoisessa ja sisäilmanlaadultaan epäterveellisessä asunnossa ole mahdollistakaan asua. Paajanen kertoo, että osa asukkaista löytää uuden pysyvän asunnon muualta hankkeen aikana eikä takaisinmuuttoon näin ollen ole halua.

"Mikäli tiedämme, että vanhoja asukkaita on perusparannuksen jälkeen tulossa takaisin, pyydämme myös asukkaiden edustajan mukaan suunnitteluryhmään," Paajanen kertoo.