Korkotukilainoitusta tarjolla kohtuuhintaiseen rakentamiseen

Rakentajan toimitus

Julkaistu 15.01.2018

Valtioneuvosto on 11.1.2018 päättänyt vuoden 2018 valtion tukeman asuntotuotannon hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelmasta. Tavoitteena on edistää kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Valtuuksia jaetaan eduskunnan päätöksen mukaisesti kaikkiaan 1 410 miljoonan euron edestä.

Korkotukivaltuuksilla voidaan rakentaa kaikkiaan noin 9 000 uutta ja peruskorjata noin 4 500 asuntoa. Lisäksi takauslainojen valtuutta jaetaan 285 miljoonaa euroa, jolla voidaan rakentaa noin 2 000 uutta vuokra-asuntoa.

Kaikkiaan 72 % korkotukilainoista on tarkoitettu vuokra-asuntojen tuotantoon. Niin sanottuun normaaliin vuokra-asumiseen ohjataan 515 miljoonaa euroa eli 37% jaetusta valtuudesta ja erityisryhmien asumiseen 400 miljoonaa euroa eli 28 %.

Niin sanotuille lyhyille vuokra-asuntolainoille osoitetaan 7 %:n osuus kokonaisvaltuudesta eli 100 miljoonaa euroa. Tämän arvioidaan riittävän noin 650 vuokra-asunnon rakentamiseen.

Uudistuotantoon tarkoitettuja lainoja kohdennetaan nopeimmin kasvaviin keskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Korkotuki- ja takauspäätöksissä painotetaan edullisten ja energiaa säästävien asuntojen uudistuotantoa. Perusparannukseen ohjataan korkotukea alueilla, joilla asuntojen arvioidaan pysyvän korjauksen myötä käytössä vielä pitkään.

Tukea myös kasvukeskusten ulkopuolelle

Korkotukilainoja voidaan myöntää myös kasvukeskusten ulkopuolelle vuokra-asuntojen rakentamiseen tai perusparantamiseen. Päätös toteuttaa lokakuussa 2017 valmistunutta raporttia, joka käsittelee kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden asuntokannan ja asuinolojen kehittämistä. Näille alueille voidaan myöntää tukea, jos asuntoja rakennetaan eritysryhmille, jos asuntotarve kasvaa esimerkiksi suuren investoinnin tuomien työpaikkojen vuoksi tai jos kunta tarvitsee tukea asuntokantansa sopeuttamiseen.

Asumisoikeusasuntojen osalta valtuus on 390 miljoonaa euroa. Arvion mukaan summalla voidaan lainoittaa noin 1 920 ASO-asunnon rakentaminen ja noin 670 asunnon perusparantaminen.

Erityisryhmien asuntoja tuetaan myös investointiavustuksella, joka liittyy korkotukilainaan. Avustusvaltuuden määrä on 105 miljoonaa euroa. Tukea myönnetään ensisijaisesti kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille kuten pitkäaikaisasunnottomille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muistioireisille vanhuksille. Tärkeää on myös ehkäistä nuorten asunnottomuutta ja syrjäytymistä.

Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisille lainoille osoitetaan 100 miljoonan euron takausvaltuus.

Päätösaineistot (valtioneuvosto)

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 228, etunimi.sukunimi@ym.fi

Apulaisjohtaja Kimmo Huovinen, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, p. 0295 250 822, etunimi.sukunimi@ara.fi

Isännöitsijä

Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje

Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

wattisen punaiseen paitaan pukeutunut mies avaa lämpökeskuksen ovea

Energia

Taloyhtiön merkittävin hoitokuluerä tarjoaa myös mahdollisuuden säästöön

Kun kotona on miellyttävän lämmin, ei tule ajatelleeksi lämmityskuluja – näinhän se yleensä menee. Lämmityksen sujuessa kuin itsestään ilman, että sen eteen joutuu itse fyysisesti ponnistelemaan esimerkiksi polttopuutalkoiden merkeissä, ei ehkä ole niin helppoa huomata lämmitykseen kuluvaa energiaa. Totuus on, että energia- ja vesikulut muodostavat noin 30–40 % hoitokuluista kaukolämmitetyssä kerrostaloyhtiössä. Säästämisen mahdollisuus kuitenkin on.

Isännöitsijä

Kirjallisen varoituksen käyttö taloyhtiössä?

Voiko taloyhtiön hallitus antaa kirjallisen varoituksen ilman mitään oleellista syytä? Yksi aamu tuli vain haastemies ovelleni. Eikö kuuluisi ensin ottaa selvää asioista ja keskustella osakkaan kanssa? Pitääkö hallituksen antaa tämä tiedoksi osakkaille ja asukkaille? Kyllä olisi hyvä tietää, ketä olen häirinnyt ennen ja jälkeen varoituksen ja muutenkin osakkaitten kirjallinen selvitys häirinnästä.

Remontti

Onko talkoisiin pakko osallistua?

Kesällä on hyvää aikaa siistiä omia ja yhteisiä tiloja. Talkoot herättävät kuitenkin monia tunteita. Samalla kun toinen riemuitsee sosiaalisesta tapahtumasta, toinen käpertyy tiukemmin sohvan nurkkaan. Onko talkoisiin kuitenkin pakko osallistua? Mitä sitten, jos en menekään?

Osakas

Hallituksen puheenjohtaja

Hallituksella tulee olla puheenjohtaja, milloin hallituksen jäsenmäärä on enemmän kuin yksi. Puheenjohtajan valitsee hallitus, ellei yhtiöjärjestyksessä tai hallitusta valittaessa yhtiökokouksessa ole toisin päätetty.Puheenjohtaja valitaan ääntenenemmistöllä, ja tasatilanteessa valinnan ratkaisee arpa.Taloyhtiön isännöitsijä voi olla hallituksen puheenjohtajana, jos kaikki osakkeenomistajat suostuvat siihen tai yhtiöjärjestyksessä on tästä määräys.Puheenjohtajan yleistehtäviin kuuluu huolehtia hallituksen kokoontumisesta sekä siitä, että kokousten päätökset kirjataan asianmukaisesti pöytäkirjaan, jonka allekirjoittaa puheenjohtaja ja muu hallituksen jäsen tai läsnä ollut isännöitsijä.

Energia

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä tiedottaa

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä kokoontui keskiviikkona 1.4. keskustelemaan koronavirusepidemian jälkeisistä talouden toimista ja oikeudenmukaista siirtymää koskevasta toimenpidekokonaisuudesta.