Kuinka suoriutua vuodesta 2012 edellistä paremmin?

Rakentajan toimitus

Julkaistu 03.01.2012Päivitetty 04.01.2012

Jälleen on vuosi vierähtänyt eteenpäin ja on aika summailla asioita, jotka ovat muuttuneet tai muuttuvat kuluvana vuonna. Taloyhtiöiden osalta mielenkiinto kiinnittyy erityisesti myönnettäviin tukiin sekä käyttökustannusten nousuun. Pohdittaessa asioita pidemmällä aikajänteellä, on todettava, että vuorovaikutus eri kokonaisuuksien välillä on huomattavaa. Vuosi vaihtui – mikä muuttui?

Uudisrakentamisessa siirrytään 1.7.2012 alkaen kokonaisenergiatarkasteluun

Ympäristöministeriö on 30. maaliskuuta 2011 antanut uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset. Alan toimijoilla on vuosi ja kolme kuukautta aikaa valmistautua uusiin määräyksiin, jotka tulevat voimaan 1.7.2012.

Rakentamismääräysten uudistuksella halutaan ohjata sekä energiansäästöön että päästöjen vähentämiseen. Määräysten tiukennus tarkoittaa keskimäärin 20 prosentin parannusta nykyisten määräysten vaatimaan energiatehokkuuteen. Investointikustannusvaikutukset ovat pienet verrattuna nykyisiin, vuonna 2010 voimaan tulleisiin määräyksiin. Rakennuskohtaisesti voidaan saavuttaa jopa säästöjä.

Investointi energiatehokkuuteen rakennusvaiheessa joka tapauksessa pienentää käytönaikaisia kustannuksia ja hillitsee asumiskustannusten nousua energian hinnan noustessa.

Myös korjausrakentamiseen ollaan laatimassa lähivuosina energiatehokkuusmääräyksiä, jotka perustuvat taloudellisesti kustannustehokkaisiin parannuksiin. Samalla myös energiatodistusmenettelyä uudistetaan energiatehokkuusdirektiivin liittyen.

Muutoksia verovähennyksiin

Arkipäivään vaikuttavista asioista merkittävin lienee kuitenkin asuntolainojen verovähennyskelpoisuuden pieneneminen. Verovähennysoikeutta kavennetaan maltillisesti ja asteittain niin, että vuonna 2012 enää 85 % asuntolainan koroista on vähennyskelpoisia.

Toinen merkittävä uudistus liittyy kotitalousvähennykseen. Vuoden 2009 alussa korotetun kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laskettiin 3000 eurosta 2000 euroon, korvattavan prosenttiosuuden ollessa jatkossa 45 %.

Korjausavustuksia vuodelle 2012

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa on vuodelle 2012 varattu 65,5 miljoonaa euroa korjaustoiminnan avustuksiin. Viime vuonna vastaava summa vuodelle 2011 oli 90,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 määrärahasta on tarkoitus käyttää korjausavustuksiin 31 500 000 euroa ja energia-avustuksiin 34 000000 euroa.

Odottelemme edelleen tarkempaa tietoa ja ohjeistusta vuodelle 2012 myönnettävistä tuista.

Ylläpitokustannuksissa jälleen korotuksia

Verouudistusten lomassa on käyty myös vilkasta keskustelua kiinteistöveron muutoksista. Vero on kuntakohtainen, joten alueellisia eroavaisuuksia on huomattavasti. Esimerkiksi Tampereella yleinen kiinteistöveroprosentti nousee esityksen mukaan 0,2 prosenttiyksikköä ollen nyt 1,05 prosenttia ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee 0,05 prosenttiyksikköä ollen nyt 0,45 prosenttia. Lisäksi korotuksia on jälleen tulossa mm. vesi- ja jätevesimaksuihin sekä lämmityskuluihin, toki näissäkin kustannuksissa on alueellisia eroja.

Kustannusten muutokset mielessä, kun tehdään päätöksiä

Käytöstä johtuvien kustannusten nousu tulee pitää mielessä myös korjaushankkeita valmisteltaessa. Kustannussäästöjä voidaan saada aikaan monella tapaa. Aina ei ole tarvetta suorittaa massiivista peruskorjausta, vaan välillä myös normaaliin kiinteistön ylläpitoon liittyvällä toimenpiteellä voidaan saavuttaa säästöjä. Huomiota on syytä kiinnittää mm. vesikalusteisiin ja eri taloteknisten järjestelmien säätöihin. Omataloyhtiö.fi tutkii käyttäjiemme suhtautumista suunnitelmalliseen kunnossapitoon, anna äänesi kuulua ja osallistu tutkimukseen!

Osallistu tutkimukseen!

Osakas

Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje

Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

Osakas

Hallituksen vastuu yhtiön ja osakkaiden omaisuudesta?

Asuntoyhtiössämme (osakeyhtiölaki kyseessä) hallitus ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin yhtiön kunnostamiseksi, vaikka viat on tiedostettu jo vuosia. Mikä on yhtiön hallituksen vastuu kiinteistön eli yhteisen omaisuuden hoidosta? Kokouksessa kyllä luvataan hyvää ja kaunista mutta asioiden hoitaa siirretään uudelleen ja uudelleen, vuodesta toiseen. Hallitus vetoaa rahanpuutteeseen, jota kuitenkin pankista saa, jos hakee.Yhtiön rakenne senkun rapisee ja nyt huoli painaa, että asunnon sijoitus häviää leväperäisen hoitamattomuuden vuoksi. Mitä keinoja osakkailla on? Äänivähemmistö haluaa kunnostaa kiinteistöä, mutta hallitus ei tee mitään asian hyväksi? Yhtiötä pyörittää ennestään jo huonosti pärjänneet yrittäjät äänienemmistöllään.Miten toimisimme, että saisimme hallituksen tekemään kaikkia osakkaita miellyttäviä päätöksiä? Ovatko lakimiehet ainoa apu?

Isännöitsijä

Menettely yhtiökokouksessa

Yhtiökokouksen puheenjohtajana toimii yhtiökokouksen valitsema henkilö. Yhtiöjärjestyksessä on mahdollista määrätä, että kokouksen puheenjohtajana toimii yhtiöjärjestyksessä mainittu henkilö, esim. hallituksen puheenjohtaja.Äänestystilanteita silmälläpitäen on yhtiökokouksessa oltava osakeluettelo. Kokouksen puheenjohtajan tulee varmistua siitä, että kokousta varten laaditaan ääniluettelo, joka sisältää tiedot osakkeenomistajista, asiamiehistä ja avustajista. Luetteloon merkitään äänestystä varten läsnä olevien osakkeenomistajien lukumäärä ja äänimäärä.Suositeltavaa on, että kokouksissa käsiteltävistä asioista laaditaan erillinen esityslista, joka myöhemmin vastaa pöytäkirjanumerointia.Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu kokouksen johtamisen lisäksi myös varmistua siitä, että tehdyistä päätöksistä laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjaan tulee liittää ääniluettelo sekä merkitä kokouksessa tehdyt päätökset ja, jos päätöksestä on äänestetty, äänestystulos.Pöytäkirjaan on lisäksi merkittävä hyväksymättä jätetyt yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevat ehdotukset.Sen jälkeen, kun pöytäkirja on laadittu, on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun pöytäkirjantarkastajan allekirjoitettava pöytäkirja.Osakkeenomistajalla on oikeus nähdä pöytäkirja ja saada siitä tai sen osasta haluamansa jäljennös. Tämän vuoksi pöytäkirja on viimeistään neljän viikon kuluessa kokouksesta oltava nähtävänä hallituksen puheenjohtajan tai isännöitsijän luona.Yhtiökokouksen ja hallituksen kokouspöytäkirjat kuuluvat yhtiön hallintomateriaaliin, minkä vuoksi niiden asianmukaista säilyttämisestä ja tallettamisesta on huolehdittava luotettavasti.

Osakas

Äänioikeus

Ellei taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä ole muuta määrätty, tuottaa jokainen osake yhtiökokouksessa yhden äänen. Uuden asunto-osakeyhtiölain 6-luvun 13 §:n 2. momentissa on äänileikkuri, jonka mukaan kukaan ei saa yhtiökokouksessa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin viidesosalla kokouksessa edustettuina olevien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Äänileikkurista on mahdollisuus poiketa yhtiöjärjestyksen määräyksellä.Osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, käyttää puhevaltaansa ja äänestää kaikissa muissa, paitsi sellaisissa asioissa, jotka koskevat häntä itseään. Tämän vuoksi osakkeenomistaja ei saa äänestää asiassa, joka koskee hänelle myönnettävän vastuuvapauden käsittelyä, kannetta häntä vastaan, hänen vapauttamistaan vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta velvoitteesta yhtiötä kohtaan tai osakkeenomistajan huoneiston haltuunottoa koskevassa asiassa.Äänestyskielto koskee myös tilannetta, joka koskee kannetta muuta henkilöä vastaan tai tämän vapauttamista velvoitteesta, jos osakkeenomistajalla on asiassa odotettavissa olennaista etua. Lisäedellytys on, että etu saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa.Osakkeenomistajan edellä mainittuja esteellisyyssäännöksiä sovelletaan myös osakkeenomistajan käyttämään asiamieheen.

Piha

Piha- ja salaojaremontti ajankohtaista?

Taloyhtiön piha- ja salaojaremontin tarvekartoitus sekä suunnittelu kannattaa ehdottomasti antaa luotettavan suunnittelutiimin hoidettavaksi. Suunnittelua johtaa kokenut pääsuunnittelija. Piha- ja rakennesuunnittelija kiinnitetään taloyhtiön palvelukseen heti alussa.Arkkitehti- ja insinööritoimisto Doventus Oy:n arkkitehti ja toimitusjohtaja Tero Seppänen, tiivistää:-Yhteistyö on voimaa ja asiakas voittaa aina, kun suunnittelijoiden yhteistyö toimii heti hankkeen alusta saakka. Tarjoamme rakennesuunnitteluun yhdistettynä pihasuunnitteluosaamisen ja lopputuloksena on salaojaremontin jälkeen teknisesti erinomaisesti toimiva ja viihtyisämpi hyvin suunniteltu pihaympäristö. Kiinteistön arvo nousee.

Isännöitsijä

Taloyhtiön urakoiden kilpailutus - miten toimia oikein?

Asunto-osakeyhtiössä on 30 huoneistoa jonka vesikattopinnoite on tarkoitus saneerata tulevana kesänä. Taloyhtiön vuosibudjetti on luokkaa 90000 euroa ja katto saneerauksen arvio 60000 euroa. Asia on sovittu vietävän yhtiökokouksen päätettäväksi.