Markkinatiellä peruskorjataan tiilellä

Rakennuksille oli tehty jo vuonna 2009 perusteellinen kuntotutkimus Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy:n toimesta. Tutkimuksissa selvisi, että vesikatolla ja kattoterassien alustarakenteissa oli vesivuotoja. Kosteuden kondensoitumista syntyi myös alapohjarakenteisiin, mikä johtui puolestaan alapohjan riittämättömästä tuuletuksesta.

Ulkoseinien osalta havaittiin tiililaattapintaisten betonielementtien kuoriosissa huonosta betonin laadusta ja terästen ruostumisesta johtuvaa rapautumista. Teräkset sijaitsivat tutkimuksen mukaan monin paikoin aivan liian pinnassa. Rapautumista oli havaittavissa paikka paikoin myös tiililaattojen välisissä saumoissa. Sen sijaan tiililaatat olivat valtaosin vielä kohtuullisen hyväkuntoisia.

Kun vanhan rakennuksen elinkaari oli kolmekymmentäneljä vuotta, tähdätään korjatun rakennuksen elinkaaressa reilusti yli viidenkymmenen vuoden tavoitteeseen.

Materiaaliksi julkisivuun valittiin paikalla muurattu tiili paljolti juuri siksi, että se on osoittautunut varmaksi ja kestäväksi rakenneratkaisuksi, kertoo Lönnqvist. Kaava olisi mahdollistanut muidenkin julkisivuvaihtoehtojen käytön, mutta tiilellä on kuitenkin pitkä elinkaari, eikä se vaadi juurikaan huoltoa elinkaarensa aikana. Edellä mainituista syistä johtuen tiili on pitkällä aikavälillä myös taloudellinen ratkaisu, kun ajatellaan asiaa esimerkiksi kiinteistön omistajan kannalta. Tiilen valintaa puolsi myös se, että vanha rakennus oli tiililaattapintainen.

Eri valmistajien tiilimalleja ja -värejä vertailtiin ennen lopullisen päätöksen syntymistä ja uudeksi julkisivutiileksi valittiin Wienerbergerin Korian punainen karheapintainen tiili, joka vastaa väriltään melko hyvin alkuperäisten tiililaattojen sävyä. Näin melkein aidosta tiilitalosta tulee nyt ihan aito tiilitalo.

Kun vanhan ulkoseinärakenteen eristepaksuus oli ainoastaan 120 mm ja monin paikoin ei sitäkään, on se peruskorjauksen jälkeen peräti 235 mm, minkä ansiosta myös rakenteen U-arvoksi saadaan peräti 0,156 W/m2K. Arvo alittaa selkeästi esimerkiksi uudisrakentamisessa nykyisin vaaditun tason 0,17 W/m2K.

Eristeen ulkopintaan asennetaan vielä 9 mm paksuinen kuitusementtilevy tuulensuojaksi, joka edelleen erotetaan julkisivumuurauksesta 40 mm ilmaraolla. Näin uudesta seinästä tulee sekä energia- että kosteusteknisesti hyvin toimiva ratkaisu, selvittää Lönnqvist.

Ulkoseinien ohella myös yläpohjan lämmöneristävyyttä parannettiin alkuperäiseen nähden. Kun alun perin eristeitä oli vain 120 mm, tulee uudeksi eristepaksuudeksi peräti 400 mm, jolla aikaansaadaan 0,09 W/m2K U-arvoa vastaava lämmöneristävyys. Katon verhousmateriaaliksi tulee konesaumattu pelti kuten alkuperäisessäkin rakenteessa. Sen sijaan vesikaton alusrakenne on aiempaan nähden huomattavasti parempi, sillä alkuperäinen harvalaudoitus on korvattu pontatulla säänkestävällä havuvanerilla, jonka päälle asennetaan vielä bitumikermi.

Alkuperäisillä rakenteilla ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä lämmitys- energiankulutus on suuruusluokkaa 149 MWh/v. Uusilla rakenteilla ja lämmöneristävyyden parantamisella sekä korvaamalla nykyinen ilmanvaihtojärjestelmä uudella lämmön talteenoton sisältävällä tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä, päästään lämmitys- ja sähköenergiankulutuksessa noin 88 MWh/v. Säästöä kertyy peräti 61 MWh/v, eli n. 41 %. Kulutusarvot eivät sisällä käyttöveden lämmityksen aiheuttamaa energiankulutusta.

Kun rakennukset aiemmin kuuluivat luokkaan E, siirtyvät ne korjaustoimenpiteiden jälkeen luokkaan C, joka täyttää nykyisen uudisrakentamisen vaatimustason. Edellä mainitun lisäksi energiatehokkuutta parantaa jonkun verran vielä tiiliseinän hyvä energianvarauskyky. Tiilen energiahyödyistä on olemassa useita eri tutkimuksia ja käytännön mittauksia, joista selviää, että tuuletusraolla eriytetty tiilijulkisivu alentaa energiankulutusta jopa 6–8 % lämmityskaudella.

Ulkovaipan uusimisen ja energiatehokkuuden parantamisen lisäksi myös asukkaiden yleistä asumisviihtyvyyttä parannetaan monin eri tavoin. Esimerkiksi vanhojen lasittamattomien parvekkeiden tilalle rakennetaan uudet entistä tilavammat parvekkeet, jotka myös lasitetaan. Yhteissaunat peruskorjataan niin, että vanhan saunatilan tilalle rakennetaan kaksi pienempää perhesaunaa. Myös kerhotiloja uusitaan ja parannetaan. Piha tehdään niin ikään viihtyisämmäksi ja samalla myös pelastusteitä parannetaan nykyvaatimukset täyttäväksi. Piha-alueella sijaitsevat lautarakenteiset irtaimistovarastot uusitaan peruskorjauksen yhteydessä ja ne toteutetaan nyt metalliverkkorakenteisina.

Lue lisää Argeton-julkisivujärjestelmästä.