Markkinatien julkisivukorjauksen pilottivaihe valmistui
Julkisivukorjauksen ensimmäinen vaihe luovutettiin aikataulun mukaisesti 20.3. Korjaus tuo alueelle niin esteettistä kuin toiminnallistakin lisämukavuutta sekä uusien paikalla muurattujen julkisivujen että isompien lasitettujen parvekkeiden muodossa. Pihat odottavat vielä myöhemmin tehtävää viimeistelyä.
Markkinatiellä Helsingin Malmilla sijaitsevan kahdeksan kerrostalon julkisivujen ja ilmastoinnin peruskorjauksen pilottivaihe saatiin päätökseen aikataulun mukaisesti maaliskuun loppuun mennessä. Tästä jatketaan seuraavien kolmen talon peruskorjauksella, kertoo työmaan vastaava mestari Timo Saloranta YIT Rakennus Oy:stä.
Alueen julkisivujen ja ilmanvaihdon peruskorjaus aloitettiin F-talosta, joka on sijainniltaan taaimmaisin ja siksi sopivin myös pilottikohteeksi. Tällöin myös korttelin muiden talojen asukkaille aiheutuvat haitat jäivät Salorannan mukaan mahdollisimman vähäiseksi. Koska korjaus käsitti julkisivukorjauksen ohella myös katon, ilmastoinnin, salaojien, aluelämmön putkituksien sekä kaapelointien uusimisen, piti F- talon asukkaiden muuttaa korjauksen ajaksi kaupungin heille osoittamiin sijaisasuntoihin.
Erityisesti ilmastoinnin katkaiseminen oli muuton kannalta ratkaiseva tekijä. Peruskorjaustöiden eteneminen oli näin myös helpompaa, kun ei tarvinnut joka asiassa ottaa asukkaita huomioon. Tosin kiinteistöyhtiön muiden talojen asukkaat kärsivät jonkin verran työmaan aiheuttamista ylimääräisistä meluhaitoista ja erilaisista piha-alueen samanaikaisista korjaustoimenpiteistä. Asukkaat ovat suhtautuneet korjaukseen kuitenkin varsin ymmärtäväisesti, sillä tuohan korjaus alueelle niin esteettistä kuin toiminnallistakin lisämukavuutta – esimerkiksi uusien ja isompien lasitettujen parvekkeiden muodossa.
"Paikalla muurattu tiilijulkisivu on pitkäikäinen ja elinkaarensa aikana vähän huoltoa vaativa julkisivukorjausratkaisu - ja siksi myös kilpailukykyinen"
Markkinatien kr-taloille uusi iv-kanavajärjestelmä oli optimaalinen
Pilottivaiheessa korjattiin aluksi vain yksi talo, jotta voitaisiin varmistua uudentyyppisen ilmanvaihtokanavoinnin toimivuudesta. Korjauksessa käytettiin ilmastointikanavien vedossa varsin uudentyyppistä toimintamallia, jossa tuloilmakanavisto oli sijoitettu julkisivumuurauksen takana olevan eristekerroksen sisään, kertoo rakennesuunnittelusta vastaava projektipäällikkö Sami Suomela Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy:stä. Aiemmin vastaavantyyppistä menetelmää ei ole voitu juurikaan käyttää, sillä kanavisto vaatii paksun eristekerroksen ympärilleen. Nykyisin julkisivukorjauksiin kohdistuvat energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät lähes poikkeuksetta myös lämmöneristyksen parantamista. Tämä puolestaan johtaa yleensä paksumpiin eristekerroksiin, mikä puolestaan mahdollistaa tämänkaltaisten tuloilmakanavistojen asentamisen ulkoseinärakenteen sisään.
Menetelmä ei sovellu kaikkiin talotyyppeihin, mutta esimerkiksi Markkinatien tapaisiin 3–4 kerroksisiin, perinteisillä ikkunoilla varustettuihin taloihin menetelmä on optimaalinen. Sen sijaan nauhamaisilla ikkunoilla varustettuihin taloihin menetelmä ei ilman ikkunamuutoksia sovellu, sillä iv-kanaville pitää olla riittävästi tilaa kerroksista toisiin putkia vedettäessä.
Pilottitalossa varmistettiin teknisten ratkaisujen toimivuus
Urakka oli suunniteltu toteutettavaksi niin, että ensin korjataan pilottitalo, jossa tehdään tarvittavat mittaukset uuden korjaustavan toimivuuden varmistamiseksi ja vasta sitten aloitetaan muiden talojen korjaustoimenpiteet.
Pilottitalon iv-kanavistoille tehtiin kanavakohtaiset tarkastukset LVI-valvojan toimesta. Kaikki kanavat olivat tiiviit, myös aikaisemmin poistoilmakanavina talossa toimineet vanhat kanavat, vaikka niiden tiiviyttä ennen töiden aloittamista hieman epäiltiinkin.
Uusien kanavien kannakointi, eristykset ja eristeiden pintaan asennetut suojaukset tarkastettiin jo rakentamisen aikana. Lopuksi, kun ilmanvaihtokoneet oli asennettu ja iv-konehuone muutoinkin toimintakunnossa, tehtiin kanaviston tiiviysmittaukset. Tiiviys testattiin savukokein.
Kaikki tarvittavat mittaukset ja säädöt on nyt tehty ja koska kaikki näyttivät toimivan varsin hyvin, saatiin lupa kolmen seuraavan talon korjauksen aloittamiselle samaa menetelmää käyttäen, toteaa Saloranta.
Seuraavat kolme taloa valmistuvat marraskuuhun mennessä
Kohteen ensimmäinen ns. pilottivaihe saatiin luovutettua aikataulun mukaisesti 20.3. ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan takaisin F-taloon samasta päivästä alkaen. Seuraavaksi korjataan taloja aina kolmen talon sarjassa. G-talon korjaus aloitettiin asukasmuutoilla 16.3. alkaen ja pari viikkoa ennen vappua oltiin korjauksissa jo niin pitkällä, että eristeet oli poistettu, sokkelilevennykset osittain jo tehtynä ja muuraustyöt alkamassa. Seuraavan H-talon muutot alkoivat vappua edeltävällä viikolla ja tämän ryhmän viimeisen eli A-talon muutto sijoittuu toukokuun loppuun.
Vastaavan mestarin näkökulmasta katsottuna pilottina toimineen F-talon aikataulu oli varsin tiukka, koska siinä piti miettiä hieman enemmän mm. uuden iv-kanavajärjestelmän asentamisen mukanaan tuomia hidastavia tekijöitä, ja etenkin niiden tahdistamista muiden töiden, kuten esimerkiksi muurauksen etenemiseen. Nyt kun kaikki asiat on kertaalleen mietitty ja harjoiteltu, sujuu jatkokin hieman helpommin, kun jokaista asiaa ei tarvitse enää erikseen miettiä. Lisäksi kolmen talon samanaikainen korjaus tuo rakentajalle lisäsynergiaa, kun työntekijöitä voidaan kierrättää tilanteen mukaan kohteesta toiseen. G-talo valmistuu elokuun loppuun mennessä, H-talo lokakuun puolessa välissä ja A-talo marraskuun lopussa, joten aika rivakasti peruskorjaus kaiken kaikkiaan etenee.
Sokkelilevennysten tekoko hankalaa?
Usein ajatellaan, että paikalla muuratun julkisivun alle tehtävät sokkelilevennykset aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia korjauskohteessa. Todellisuudessa niiden teko on kuitenkin varsin nopea toimenpide. Koska salaojat ovat tämän ikäisissä taloissa jo varsin usein huonossa kunnossa, joudutaan sokkelin juuret joka tapauksessa kaivamaan auki ja salaojat uusimaan. Tästä johtuen sokkelilevennyksen teko ei enää aiheuta suurtakaan lisätyötä. Markkinatienkin tapauksessa vanhat putket olivat monin paikoin litistyneet kasaan ja ne piti uusia. Samalla kertaa, kun salaojaputket uusitaan, ei sokkelien manttelointikaan ole enää merkittävästi kustannuksia tai aikaa lisäävä toimenpide.
Valkoinen tiilitalo muuttui punaiseksi
Kun rakennustelineet oli purettu, paljastui talon uusi julkisivu talven muurauksien jäljiltä varsin valkoisena, vaikka tiilen värin tulisi olla punainen. Ilmiö on ominainen kylminä vuodenaikoina tehtäville muurauksille.
Tiiliseinään jääneet laastin sitoutumattomat vapaat kalkkisuolat tulevat seinän kuivumisen seurauksena tiilen pintaan, josta sadevesi huuhtoo ne edelleen muutamien viikkojen kuluessa pois. Auringon valo ja lämpö kiihdyttävät tätä reaktiota. Seinät olivat vielä luovutushetkellä maaliskuun lopussa varsin valkoisen suolahärmeen peitossa, mutta jo ennen vappua ne olivat muuttuneet jälleen kauniin punaisiksi, hämmästelee Saloranta.
Ilmiö on tiiliseinille varsin tavanomainen talviolosuhteissa muuraustöitä tehtäessä ja etenkin talvimuurauslaasteja käytettäessä; sen sijaan lämpiminä vuodenaikoina ilmiötä ei esiinny. Ilmiö herättää aina silloin tällöin kysymyksiä, mutta siihen ei liity mitään materiaaliteknistä tai rakennusfysikaalista ongelmaa, vaan kyseessä on luonnollinen ilmiö, joka häviää varsin nopeasti, kertoo rakennustekninen johtaja Juha Karilainen Wienerberger Oy:stä.
Ensimmäiseen vaiheeseen oltiin tyytyväisiä
Niin arkkitehti kuin vastaava mestarikin olivat pilottivaiheen lopputulokseen varsin tyytyväisiä. Työn jälki myös muurausten osalta vastasi odotuksia ja aikataulussakin pysyttiin suunnitelmien mukaisesti. Tästä on hyvä jatkaa, kommentoivat sekä Saloranta että Erat Arkkitehtien Sebastian Lönnqvist. Paikalla muurattu tiilijulkisivu on pitkäikäinen ja elinkaarensa aikana vähän huoltoa vaativa julkisivukorjausratkaisu – ja siksi myös kilpailukykyinen. Rakennesuunnittelijana toimiva Sami Suomela painotti myös sitä, että rakennus on myös kosteusteknisesti hyvin varmennettu, sillä esimerkiksi tiiliseinän takana olevien lämmöneristeiden pintaan on asennettu tuulensuojaksi vedenpitävä kuitusementtilevy, joka tarvittaessa voi toimia vaikka työnaikaisena sääsuojana.
Teksti: Juha Karilainen Kuvat: Wienerberger Oy Ab ja Arkkitehtitoimisto ERAT Oy
Huomio
Lue aiemmin ilmestyneet osat
Miten kaikki alkoi: Markkinatiellä peruskorjataan tiilellä.
Työt etenevät: Ilmanvaihtokanavisto energiakorjauksessa julkisivumuurauksen taakse.