Markkinatien peruskorjaus tiilellä, osa 2
Ilmanvaihtokanavisto energiakorjauksessa julkisivumuurauksen taakse
Markkinatien peruskorjaustyömaa on kauttaaltaan sääsuojattu, mikä takaa kosteusteknisesti varman korjaustoteutuksen niin katon kuin ulkoseinienkin osalta.
Helsingin Malmilla peruskorjattavan HEKA-Malmi Oy:n kahdeksan kerrostalon aluekokonaisuuden ensimmäisen talon julkisivu- ja energiakorjaus alkaa olla paremmalla puolella. Uraa uurtavaa hankkeessa on se, että ilmanvaihdon tuloilmakanavat on sijoitettu uuden julkisivumuurauksen takana olevaan eristekerrokseen.
Helsingin kaupungin omistaman kiinteistöyhtiön ulkovaipparakenteiden ja ilmastoinnin peruskorjaus etenee suunnitelmien mukaisesti. Kohde lähti liikkeelle viimevuoden syyskuussa ja valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2016 syyskuuhun mennessä. Hanke etenee siten, että ensin peruskorjataan pilottina toimiva F-talo ja sen jälkeen kolme taloa kerrallaan. Korjaushanke ei pidä sisällään sisäpuolisia korjauksia eikä ikkunoiden uusimista. Nykyiset ikkunat on uusittu jo aiemmin ja ne ovat vielä varsin hyväkuntoiset. Tästä johtuen ikkunoiden uusimista ei katsottu tässä vaiheessa aiheelliseksi, kertoo hankkeen rakennuttamisesta vastaava projektipäällikkö Erkki Mieskonen Helsingin Kaupungin Asuntotuotantotoimistosta.
Helmikuun alussa oltiin F-talon peruskorjauksen osalta siinä vaiheessa, että ilmastointiputket oli asennettu, muuraukset olivat yli puolessa välissä ja kattotyöt alkamassa, kertoo projektin vastaavana mestarina toimiva Timo Saloranta YIT Rakennus Oy:stä.
Ilmanvaihtokanavat tiiliseinän taakse ulkoseinäeristeeseen
Korjausprojektin hankesuunnittelussa ei ollut aluksi mukana lämmön talteenottoa, koska yleensä se olisi helpommin toteutettavissa linjasaneerauksen yhteydessä. Julkisivukorjaus sisälsi kuitenkin ulkovaipan eristepaksuuden lisäyksen ja siksi oli perusteltua tutkia myös laajemman energiakorjauksen tekemistä, missä ilmastoinnin uusiminen olisi tärkeässä roolissa, toteaa Mieskonen.
Koska linjasaneeraus ei ollut kuitenkaan vielä ajankohtainen, alettiin miettiä, miten tuloilmakanavisto saataisiin johdettua asuntoihin niin, että se ei aiheuttaisi isompia sisätilojen korjaustoimenpiteitä. Heräsi ajatus, voitaisiinko uudet tuloilmakanavat sijoittaa ulkoseinärakenteeseen uusien ja paksumpien eristeiden sisään ja toisaalta hyödyntää olemassa olevia poistoilmakanavia myös uuden ilmanvaihtojärjestelmän poistokanavina.
Rakennusfysikaalinen tutkimus ennen toteutusta
Tuloilmakanavien sijoittaminen ulkoseinärakenteeseen olisi uraa uurtava toimenpide Suomessa ja siksi asiasta päätettiin tehdä perusteellinen rakennusfysikaalinen tarkastelu ennen hankkeeseen ryhtymistä. Korjaussuunnitteluun erikoistunut Insinööritoimisto Mehto Oy teki toteutustarkastelun ja laskelmat mm. siitä, riittääkö suunniteltu eristepaksuus varmistamaan mm. sen, että ilmanvaihtoputkien pinnalle ei pääse syntymään kondenssia. Kun rakennusfysikaalisesta toimivuudesta saatiin varmuus, päätettiin alkuperäisiin hankesuunnitelmiin lisätä myös ilmanvaihtojärjestelmän korjaus, jolla energiankulutus saadaan aivan uudelle tasolle.
Ilmanvaihtoputkien sijoittaminen ulkoseinäeristeiden sisään sopii nimenomaan tämänkaltaisiin matalampiin kerrostalokohteisiin. Sen sijaan nauhaikkunallisissa ja korkeammissa kerrostaloissa menetelmä ei sellaisenaan välttämättä toimi, arvioi Mieskonen. Ennen seuraavien talojen korjausten aloitusta tehdään vielä F- talon ilmanvaihdon säädöt ja tarkistusmittaukset, joilla varmistetaan, että ilmanvaihtojärjestelmä on riittävän tiivis ja että se pelaa moitteettomasti myös käytännössä.
Ilmanvaihtokoneita kolme taloa kohden
Ilmanvaihtokoneiden asennusta ei ole vielä aloitettu, mutta niitä tulee olemaan kolme taloa kohden, kertoo Saloranta. Kahteen ylimmän kerroksen asuntoon tulee omat pienemmät koneensa ja alempien kerrosten ilmanvaihdon hoitaa suuremman kapasiteetin omaava kolmas kone. Lähtökohtana ilmanvaihdolle on ollut se, että jokaiseen talon huoneeseen tulee oma tuloilmakanava, joka pitää jatkossa huoneilman raikkaana ja samalla vähentää tuuletuksen tarvetta. Ilmanvaihtokoneet ovat kohtuullisen hyvällä hyötysuhteella toimivia ja lämmön talteenotolla varustettuja ilmanvaihtokoneita. Uusilla rakenteilla, lämmöneristävyyden parantamisella sekä korvaamalla nykyinen ilmanvaihtojärjestelmä uudella lämmön talteenoton sisältävällä tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä, päästään lämmitys- ja sähköenergiankulutuksessa noin n. 41 % säästöön aiempaan nähden.
Ulkoseinien korjaus
Rakenteellinen ulkoseinien peruskorjaus alkoi huonokuntoisten betonielementtien ulkokuorien poistolla, joka tehtiin perinteisesti kurottajan nokkaan kiinnitetyn kauko-ohjattavan piikkausrobotin avulla. Tämän jälkeen betonisokkelit levennettiin paksumpaa eristettä ja muurausta varten sopivaksi. Samalla myös salaojitus ja routasuojaus uusittiin. Ennen uusien eristeiden asentamista jouduttiin sandwich elementtien sisäkuorten epätasaisuuksia jonkin verran tasoittamaan. Elementtikuorien ja vanhojen eristeiden poiston ja puhdistuksen jälkeen asennettiin sisäkuorielementin pintaan tasauskerrokseksi ensin 50 mm paksuinen pehmeä villaeriste.
Ilmanvaihtokanavien asennuksen yhteydessä pehmeä tasauseriste puristettiin kasaan vielä niin, että ilmanvaihtokanavien ja varsinaisen seinäeristekerroksen alla sen paksuudeksi jäi suunnitelmien mukaisesti noin 35 mm, kertoo työnjohtajana toimiva Antti Lindroos. Ilmastointikanavina käytetään suorakaiteenmuotoisia 150x100 mm galvanoituja ilmanvaihtoputkia, jotka eristetään vielä 60 mm paksuisella foliopintaisella EI60 paloluokan Paroc HVAC Fire Slab AluCoat-eristeellä. Näin varmistetaan hyvän lämmöneristävyyden lisäksi sekä palonsuojaus että estetään kondenssin muodostuminen kanavistoon. Tasauseristeen päälle asennettavan varsinaisen lämmöneristekerroksen paksuus on 200 mm. Tuulensuojana toimii galvanoituun teräsrankaan kiinnitetty 9 mm paksuinen kuitusementtilevy, joka samalla jäykistää ja tiivistää ulkoseinärakennetta. Ulommaiseksi muurataan vielä tiilijulkisivu.
Ulkoseinät paikalla muuraten
Uusi julkisivu muurataan aikaisemman elementtirakenteen sijasta paikalla Wienerbergerin punaisesta karheapintaisesta Terca tiilestä. Tiilijulkisivun kosteustekninen toiminta ja tuulettuvuus on varmistettu julkisivumuurauksen ja tuulensuojalevyn väliin jätettävällä 40 mm tuuletusraolla. Ilmaraon tuulettuvuuden varmistamiseksi on tiilijulkisivun alareunaan jätetty kahdessa eri tiilikerroksessa lisäksi joka kolmas pystysauma avoimeksi. Uudet paikalla muuratut tiiliseinät varmistavat peruskorjatuille taloille pitkän uuden elinkaaren lisäksi myös hyvän ääneneristävyyden, mikä monilla muilla korjausratkaisuilla olisi jäänyt saavuttamatta.
Asuinalueen imago ja energiatehokkuus paranee
Uusien lasitettujen parvekkeiden ja paikalla muurattavan tiiliverhouksen myötä markkinatien vanhat elementtitalot muuttuvat ulkoiselta ilmeeltään nykyaikaisemmaksi ja viihtyisämmäksi. Tärkeä asia kaiken kaikkiaan tässä peruskorjauksessa on myös se, että alueesta tulee samalla kertaa sekä viihtyisä, että energiatehokas.
Paikalla muurattu tiilijulkisivu on pitkäikäinen sekä lähes huoltovapaa julkisivuratkaisu, millä on kiinteistön omistajan kannalta suuri merkitys. Kaikissa korjauksissa sekä elinkaari että tuleva korjausvelka tulisikin huomioida entistä paremmin tarjolla olevia korjausratkaisuja vertailtaessa, toteaa Mieskonen.
Info
Wienerberger – ratkaisujen tarjoajana korjauskohteissa
– Wienerberger Oy Ab on toiminut monissa korjaushankkeissa julkisivuratkaisujen tarjoajana. Meiltä löytyy vaihtoehtoja niin julkisivu, katto- kuin maankatekorjauksiinkin, kertoo Wienerbergerin tekninen johtaja Juha Karilainen. – Olemme vuosien mittaan auttaneet niin suunnittelijoita kuin rakennuttajiakin sopivien materiaali- ja teknisten ratkaisujen löytämisessä sekä uudis- että korjausrakentamishankkeissa. Yhtenä vaihtoehtona muuratun tiilirakenteen ohella voidaan julkisivukorjaus tehdä myös edullisella ja hieman muurausta kevyemmällä Argeton-tiililaattaverhousjärjestelmällä, joka sisältää laajan kirjon erivärisiä ja kokoisia tiililaattavaihtoehtoja.
– Etsimme Omataloyhtiö.fi-lehden kanssa yhteisiä julkisivukorjausprojekteja, joita voitaisiin seurata alusta loppuun ja jotka toteutettaisiin joko Argeton-tiililaatoilla tai paikalla muuraamalla, selvittää Karilainen.
Kiinnostuitko?
Jätä yhteydenottopyyntö alla olevalla lomakkeella.
Huomio