Väestönsuoja – mitä laki vaatii ja milloin se on pakollinen?

Väestönsuojan rakentaminen ja kunnostaminen liittyvät suoraan asukkaidensa ja käyttäjiensä turvallisuuteen ja suojautumismahdollisuuksiin kriisitilanteissa.

Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on edellä tässä momentissa säädetystä poiketen rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1500 neliömetriä. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on ennestään tässä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetty määrä vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja.

Käytännössä tarkastelu tehdään usein koko tontin tasolla, ei pelkästään yksittäisen rakennuksen mukaan. Jos suojapaikat on jo järjestetty esimerkiksi yhteisessä väestönsuojassa, uutta suojaa ei välttämättä tarvitse rakentaa.

Samalla tontilla tai rakennuspaikalla jo olevia rakennuksia, joita varten on väestönsuoja, ei oteta huomioon uudisrakennuksen väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta määrättäessä eikä myöskään rakennuksia, joiden osittaisesta loppukatselmuksesta on kulunut yli viisi vuotta ennen rakennuslupahakemuksen vireille tuloa.

Tilanne korostuu erityisesti täydennysrakentamisessa, jossa tontille rakennetaan uusia rakennuksia vanhojen rinnalle. Tilanne kannattaa aina tarkistaa tapauskohtaisesti kunnan rakennusvalvonnasta.

Rakentamisluvan myöntävä viranomainen voi pelastusviranomaista kuultuaan sallia rakennettavaksi kahta tai useampaa rakennusta varten yhteisen väestönsuojan, jos se rakennetaan viiden vuoden kuluessa ensimmäisen rakennuksen osittaisesta loppukatselmuksesta.

Yhteinen väestönsuoja voidaan sallia rakennettavaksi myös tätä myöhemmin, jos siihen on perusteltu syy eikä ratkaisu olennaisesti heikennä suojautumismahdollisuuksia.

Yhteinen väestönsuoja on yleinen ratkaisu erityisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla, ja se voi olla kustannustehokas vaihtoehto yksittäisille kiinteistöille.

Jos rakennuksessa, jossa on väestönsuoja, tehdään rakentamislain (751/2023) 42 §:n 3 momentissa tarkoitettu rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksen muutos, myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvin väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset.

Taloyhtiöissä tämä tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi laajojen peruskorjausten yhteydessä. Väestönsuojan kunto ja varustelu kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin, jotta mahdollisiin lisäkustannuksiin voidaan varautua.

Väestönsuojan tulee antaa siinä oleskeleville suoja asevaikutuksilta ja rakennussortumilta sekä ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. Väestönsuojan lämpötilan, ilmanlaadun ja hygieenisen varustetason tulee olla tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä suojan koosta, rakenteesta ja sijainnista. Väestönsuojan teknisistä yksityiskohdista annetaan tarkempia säännöksiä sisäministeriön asetuksella.

Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tiivistä rakennetta, ilmanvaihtolaitteita, suojaluukkuja sekä varusteita, joiden avulla tilassa voidaan oleskella useita vuorokausia.

Väestönsuojan rakentamisessa ja varustamisessa käytettäville laitteille ja tuotteille asetettavista vaatimuksista, laitteisiin tehtävistä merkinnöistä sekä laitteiden mukana toimitettavista tiedoista ja ohjeista säädetään eräistä paloturvallisuuslaitteista annetussa laissa (191/2024).

Laitteiden asianmukainen huolto ja käyttöohjeiden saatavuus ovat keskeinen osa väestönsuojan toimintavarmuutta.

Rakentamisluvan myöntävä viranomainen voi pelastusviranomaista kuultuaan yksittäistapauksessa myöntää vapautuksen kokonaan tai määräajaksi väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta, jos väestönsuojan rakentamisesta aiheutuu tavanomaista huomattavasti korkeampia rakentamiskustannuksia suhteessa rakennuksen kokonaiskustannuksiin tai väestönsuojan rakentaminen ilman merkittäviä teknisiä vaikeuksia ei ole mahdollista.

Vapautukset ovat kuitenkin poikkeuksia, ja ne käsitellään aina tapauskohtaisesti.

Rakentamisluvan myöntävä viranomainen voi pelastusviranomaista kuultuaan myöntää poikkeuksen väestönsuojalle asetetuista teknisistä vaatimuksista tai koko- ja sijaintivaatimuksista, jos siihen on perusteltu syy eikä poikkeaminen olennaisesti heikennä suojautumismahdollisuuksia.

Rakentamisluvan myöntävä viranomainen voi myös myöntää vapautuksen väestönsuojien rakentamisesta tietyllä alueella, jos alueella arvioidaan olevan riittävä määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen on turvattu muulla tavoin.

Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa.

Käytännössä väestönsuojaa voidaan käyttää normaalioloissa esimerkiksi varastona, mutta tila on pystyttävä tyhjentämään ja ottamaan käyttöön kolmen vuorokauden kuluessa. Taloyhtiössä on hyvä sopia selkeästi, kuka vastaa tilan tyhjentämisestä ja käyttöönotosta.

Väestönsuojan 72 tunnin käyttöönottoaika perustuu pelastuslain velvoitteeseen. Se on eri asia kuin kotitalouksille annettu 72 tunnin varautumissuositus.

Lähde: Finlex.fi