Viikon kysymys: Hallituksen päätösvalta

Voiko hallitus ja isännöitsijä määrätä taloyhtiön kaikkien asuntojen pesuhuoneisiin remontin sillä perusteella, että yhdessä asunnossa on jouduttu tekemään kosteusvaurion vuoksi remontti?Kerrostalo on rakennettu vuonna 1981 eikä ole kysymys esim. putkiremontin yhteydessä tehtävästä pesuhuoneiden saneerauksesta. Taloyhtiössä on tehty kosteuskartoitus, jonka mukaan esim. minun pesuhuoneessani ei havaittu kosteusongelmia. Mielestäni kyseinen remontointi on kylpyhuoneiden tasonparannusremontti ja sellaiseen remonttiin tuskin voi osakkaita pakottaa?

Asun kerrostalossa, jossa kaksi asuntoa/kerros. Naapurillani on viisi kissaa. Nyt jo parin kuukauden ajan on porraskäytävässä leijunut yököttävä kissan pissan haju. Toki ennenkin on ollut muutaman päivän hajuongelmia. Naapurilla on tapana säilyttää kissanpissan vaihtopusseja ulko-ovensa lähellä ja viedä sitten pois, kun on asiaa ulos. Olen laittanut asukkaalle pari kohteliasta kehotusta tehdä ongelmalle jotain. Hän ei vastaa myöskään ovikellon soittoon. Haju tunkeutuu jo oman asuntoni eteiseen, kun kuumuuden takia on pidettävä ikkunat raollaan ja parvekkeen ovi auki. Isännöitsijälle olen myös kertonut ongelmasta, ottaa yhteyttä, kunhan ehtii, oli isännöitsijän vastaus. Ystävät ja yläkerran naapurit yökkäilevät kanssani.Keneen otan yhteyttä, jotta hajuhaitasta pääsee eroon?

Taloyhtiössämme uusittiin "pääovet" ja asuntoon liittyvän varaston ovet. Asennettiin kaksi lukkoa ja jaettiin kolme avainta/lukko eli 6 avainta asuntoa kohti. Asuntoja on kahden kokoisia. Nyt eräs asukas vaatii, että avaimia pitäisi jakaa taloyhtiön piikkiin asuntoneliöiden mukaan vedoten yhdenvertaisuuteen. Onko jossain määritelty jakoperusteita esim. asunnon koko/neliöt, asukkaiden määrä jne.?

Taloyhtiöön on tulossa putkiremontti. Yhtiökokouspaikaksi on valittu paikka, johon ei pääse linja-autolla kuin n. kilometrin päähän. Osakkaat ovat pääasiassa ikäihmisiä ja kokouksessa on tarkoitus esitellä alustavia tutkimustuloksia kiinteistön kunnosta ja muuta asiaan liittyvää.Kävelymatkan päässä on paikka missä kokoukset on tähän asti pidetty. Koroonaan vedoten kokousta ei voi siellä pitää, vedotaan turvaväleihin. Auditoriossa on 144 paikkaa ja kokousosallistujia normaalisti vain 30–60. Voimmeko me vaatia kuljetusta vaikeaan kokouspaikkaan? Kokous on erittäin tärkeä remontti-infon takia.

Mikä on uuden asunto-osakeyhtiölain määrittämä perustaso kylpyhuoneen remontoinnin osalta vuonna 1977 rakennetuissa taloissa? Kylpyhuoneissa on ollut alun perin vesieristeenä muovimatto ja tapetit. Myöhemmin yhtä lukuunottamatta kaikki kylpyhuoneet on remontoitu siveltävällä vesieristeellä ja laatoilla. Tämä on tapahtunut vähitellen taloyhtiön toimesta, mutta yhtiö on laittanut osakkaat maksamaan laatat kokonaan vedoten siihen, että maksavat vain uuden muovimaton ja -tapetit.Eikö tässä tapauksessa perustaso ole tuo laattaratkaisu, jolloin yhtiön tulisi maksaa laattakustannus? Onko laki ja sen tulkinta muuttunut tältä osin uuden asunto-osakeyhtiölain myötä vuonna 2010?

Voiko taloyhtiön isännöitsijä uhata yksittäisiä osakkeenomistajia koko taloyhtiön ilmanvaihdon uudelleenmittauksesta ja säätämisestä aiheutuvalla laskulla?Laskutus perustuu väitteeseen, että kahdessa asunnossa olisi ilmanpoistoventtiilejä väännetty asukkaiden toimesta. Taloyhtiössä on yli 100 asuntoa ja on asuntoja, joissa mittauspöytäkirjojen mukaan ei ole päästy käymään ollenkaan eli lukemia ei ole, mm. samassa linjassa. Kyseisissä asunnoissa saatiin huonot mittaustulokset, josta syyte siis asukkaille.Venttiilejä ei ole vieläkään laitettu siihen asentoon, että ilmanvaihto olisi toimiva, eikä muitakaan toimenpiteitä ole tehty asian korjaamiseksi. Huolto kävi yhdessä asunnossa, mutta asia jäi sikseen. Talossa koneellinen poistoilmanvaihto ja lämmöntalteenotto.