Viikon kysymys: Voiko hallitus päättää ilman yhtiökokousta ilmalämpöpumppujen asennuksesta?

Viikon kysymyksessä aiemmin todettiin, että taloyhtiön on pakko ottaa laina remonttiin, jos yksikin osakas niin haluaa. Meillä on sama tilanne. Yksi asukas haluaa, että hänen osuutensa (n. 8500 € ) rahoitetaan taloyhtiölainalla.Kysymys kuuluu, onko ko. osakas velvollinen maksamaan kaikki lainan nostoon kuuluvat kulut, kuten esim. pankin järjestelypalkkion, joka on niinkin järjetön kuin 1250 €.Mikäli ei, niin meistä muista osakkaista on epäoikeudenmukaista, että muiden osakkaiden maksettavaksi tulisi n. 1050 € tuosta palkkiosta. Pienessä taloyhtiössä se merkitsi 170–200 €/osakas ja vain siksi, ettei yksi vaivaudu hakemaan henkilökohtaista lainaa!

Kyseessä on uusi neljän asunnon rivitaloyhtiö. Rakentaja luovutti yhtiön osakkaille vuoden 2011 lopussa. Hyväksytyssä asemapiirustuksessa on leikkipaikka. Yhtiössä ei ole tällä hetkellä lapsia. Voiko yhtiön hallitus päätöksellään vapauttaa rakentajan leikkipaikan rakentamisvelvoitteesta? Pitääkö kaikkien osakkaiden hyväksyä päätös, vai riittääkö enemmistöpäätös?

Vuonna 1995 valmistuneessa rivitaloyhtiössä on päätetty uusia pesutilat, koska seinissä ja lattioissa ei ole ollut nykymääräysten mukaista vesieristystä (ainoastaan niin sanottu kosteussively) ja kyseessä olevissa tiloissa alkanut esiintyä kosteusongelmia. Koska remonttien tekeminen on viivästynyt (ei ole saatu kohtuuhintaista tarjousta), on asukkaille annettu mahdollisuus teettää remontit itse laaditun sopimuksen mukaisesti ja tiettyä korvausta vastaan.

Ostimme elokuussa huoneiston vuosina 1920-41 rakennetusta rivitaloyhtiöstä. Ennen kaupantekoa meille annettiin vuonna 2007 taloyhtiössä tehty alapohjan kuntotutkimusraportti, josta kävi ilmi, että osassa yhtiötä oli tutkittu asuntojen alapohjan kuntoa ja todettu mm. lahovaurioita. Meidän asuntomme alapohjaa ko. tutkimus ei jostakin syystä ollut koskenut. Myyjä kuitenkin kertoi meille, että hän on itse käynyt asuntomme alapohjaa katsomassa, eikä siellä ole ollut mitään merkkejä minkäänlaisista vaurioista. Luotimme tähän emmekä tämän vuoksi pyytäneet erillistä alapohjan tarkastusta ennen kaupantekoa.Syksyn ja alkutalven aikana asuntoomme alkoi tulla pistävää maakellarimaista hajua ja meille tuli monenlaisia oireita (mm. jatkuva flunssa, pitkittynyt yskä ja keuhkoputkentulehdus sekä silmäoireet). Lisäksi asuntoomme ilmestyi hyönteisiä, jotka terveystarkastajan tutkimuksissa todettiin lahoavaa puuta syöviksi kuoriaisiksi. Otimme yhteyttä isännöitsijään, joka pyysi paikalle sisäilmatutkimuksen. Tarkempia sisäilmamittauksia ei kuitenkaan tehty, koska voitiin silmämääräisesti todeta, että kattoikkunan vuotaminen on aiheuttanut homevaurioita ainakin ikkunan läheisyyteen, asunnossa on puutteellinen ilmanvaihto ja alapohjassa on laajoja laho- ja homevaurioita sekä orgaanista materiaalia, joka tutkimuksen tehneen henkilön mukaan on kehotettu poistamaan useita vuosia sitten. Tämä orgaaninen aines yhdessä puutteellisen ilmanvaihdon kanssa on osaltaan vaikuttanut lahovaurioiden syntyyn. Koska asunnossamme ei ole korvausilmaventtiileitä, tulee homeitiöitä ym. sisältävä korvausilma rakenteiden läpi alapohjasta asuntoon.Taloyhtiö toki vastaa rakenteellisten vaurioiden korjauksesta, mutta kaikki kustannukset tulevat kuitenkin lopulta meidän osakkaiden maksettavaksi. Olemme olleet yhteydessä muutamaan lakimieheen mahdollisuudestamme saada myyjältä korvauksia meille remontista aiheutuvista kustannuksista. Mielipiteet ovat kuitenkin olleet melko erilaisia: yksi ehdottaa kaupanpurkua, toinen hinnan alennusta ja kolmannen mielestä meillä ei ole lainkaan mahdollisuutta saada myyjältä korvauksia. Mitenhän tämä asia nyt sitten on ja miten tässä kannattaisi menetellä? Tosiasiahan kuitenkin on, että mikäli olisimme tienneet taloyhtiön ja asuntomme todellisen kunnon, emme olisi ko. kauppaa tehneet. Nyt meillä on asunto taloyhtiössä, jolla piti olla hyvä taloudellinen tilanne, mutta joka nyt joutuukin ottamaan koko ajan lisää lainaa vaurioiden korjauskustannusten rahoittamiseksi. Lisäksi meillä on asunto, jota olemme itse tuhansilla euroilla remontoineet ja jota ei nyt tulevan remontin aikana todennäköisesti voi asumiseen käyttää.

Omistan pienen rivitaloyksiön (34 m2). Seinä-naapurin asunto on 64 m2, koska kaksi yksiötä on yhdistetty. Hän asuu paikalla pysyvästi. Naapurini kysyi kantaani, jos hän rakentaisi terassin asuntonsa metsän puolelle. Keskusteltuani isännöitsijämme ja kunnan rakennustarkastajan kanssa, kuulin, että hän on rakentamassa 10 m (asunnon leveys) x 4 m kokoista "lavaa"; molemmat viranomaiset olivat sanoneet, että niin suuri terassi ei missään tapauksessa voi tulla kysymykseen. Laitoin oman kielteisen kantani kaikenkokoisten terassien tekemiseen perusteltuna.Naapuri oli kuitenkin anonut rakennuslupaa suoraan kunnalta (ei siis taloyhtiöltä); rakennustarkastaja oli pyytänyt puuttuvia asia-kirjoja, mutta niitä ei toimitettu. Kun terassi (n. 40 m2) oli rakennettu salaa, ulkoseinään oli puhkaistu ovi ilman lupaa ja tontilta oli kaadettu 6 suurehkoa mäntyä.Yksiöni huone toimii sekä makuu- että olo-huoneena ja terassi alkaa 1 m:n päästä huoneeni ikkunan reunasta ja ulottuu n. 4 m (entiseen) metsään päin. terassilta on esteetön näkymä lähes koko huoneeseeni.Yksityisyyteni on täysin mennyt kuten myös rauhallinen metsämaisema. Rakennustarkastaja, saatuaan kuulla asiasta, antoi vielä lisäaikaa piirustusten yms. toimittamiseen syyskuun loppuun. Kun papereita ei tullut, määräsi rakennustarkastaja terassin käyttökieltoon ja purettavaksi. Tähän naapurini on tehnyt oikaisuvaatimuksen, joka ei täytä kriteereitä.Isännöitsijä on antanut rakennustarkastajalle lausunnon, että lupaa ei ole anottu eikä myönnetty, ja että yhtiön kanta terassin rakentamiseen on kielteinen.Voiko ja täytyykö yhtiön hallituksen tehdä päätös terassin purkamisesta ja asettaa mahdollisesti uhkasakko? Jos niin minkä suuruinen sakko? Miten korvataan kaadetut puut? Voinko minä, naapurina, hakea korvausta osakkeeni arvon alenemisesta johtuen valtavasta terassista ja metsämaiseman pilaamisesta?

Yhä useampi asunnon omistaja vuokraa kotiaan tai sijoitusasuntoaan lyhytaikaisesti matkailijoille, työmatkalaisille tai tilapäistä asumista tarvitseville. Tämä voi tuntua osakkaasta luontevalta ja taloudellisesti järkevältä ratkaisulta, mutta taloyhtiön näkökulmasta tilanne ei ole aina yhtä mutkaton.