• Etusivu
  • Osakas

Viikon kysymys: Onko yhtiöllä oikeus rajoittaa osakkaan pintamateriaalivalintoja?

Markus Talvio
Kaupallinen yhteistyö
Jurinet Oy logoJurinet OyLue lisää
Päivitetty 27.05.2025
rivitalo taloyhtiö taloyhtiön hallinnointi

Vuonna 1995 valmistuneessa rivitaloyhtiössä on päätetty uusia pesutilat, koska seinissä ja lattioissa ei ole ollut nykymääräysten mukaista vesieristystä (ainoastaan niin sanottu kosteussively) ja kyseessä olevissa tiloissa alkanut esiintyä kosteusongelmia.

Koska remonttien tekeminen on viivästynyt (ei ole saatu kohtuuhintaista tarjousta), on asukkaille annettu mahdollisuus teettää remontit itse laaditun sopimuksen mukaisesti ja tiettyä korvausta vastaan.

Kaksi huoneistoa on jo teettänyt remontit itse tehden suuriakin muutoksia (mm. lämminvesivaraajan siirto saunaan tarvittavine putkituksineen ja saunan seinien siirrot).

Mekin haluaisimme teettää vastaavan remontin itse käyttäen seinälaattojen ja mahdollisesti myös lattialaattojen tilalla hartsipinnoitetta. Seinissä on jo kaksi kerrosta laattoja, joten ne ja kipsilevyt joudutaan purkamaan ja levyttämään seinät uudestaan.

Taloyhtiön hallitus on jo kertaalleen kokouksessaan yksimielisesti hyväksynyt remonttimme tekemisen, vaikkakaan kaikki hallituksen jäsenet eivät ole suostuneet pöytäkirjaa allekirjoittamaan. Kaiken lisäksi hallitus on kutsunut ylimääräisen yhtiökokouksen päättämään hartsipinnoitteen käytön hyväksymisestä / kieltämisestä.

Voiko yhtiökokous kieltää hartsipinnoitteen asentamisen? Millä ehdoilla hartsipinnoitteen asentaminen olisi mahdollista? Miten tällöin vastuut määräytyvät asukkaan ja taloyhtiön välillä?

Vastaus:

Lähtökohta on, että osakkeenomistaja saa tehdä hallitsemassaan huoneistossa muutostöitä ja valita itse käyttämänsä pintamateriaalit. Osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että muutokset toteutetaan hyvän rakennustavan mukaisesti.

Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi asettaa muutostyölle ehtoja, jos työ voi vahingoittaa yhtiön omistamaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle. Ehtojen on oltava tarpeen rakennuksen vahingoittumisen tai muun haitan välttämiseksi tai korvaamiseksi. Käsitykseni mukaan hartsipinnoite sopii hyvin esimerkiksi juuri kosteisiin tiloihin, joten sen käyttämisestä ei pitäisi aiheutua yhtiölle vahinkoa.

Tapauksen yksityiskohtia tuntematta totean, että yhtiöllä ei ole oikeutta kieltää hartsipinnoitteen asentamista. Jonkinlaisia ehtoja voidaan ehkä asettaa, mutta niiden on yllä lausutun mukaisesti oltava tarpeellisia.

Kunnossapitovastuun jakautumiseen yhtiön ja osakkeenomistajan välillä ei ole merkitystä sillä, minkälaisen pintamateriaalin osakkeenomistaja valitsee. Osakkeenomistaja vastaa pintamateriaaleista ja niiden kunnossapidosta. Selvää toki on, ettei yhtiöllä ole jatkossakaan korjaamis-/ korvaamisvelvollisuutta pintamateriaalien osalta kuin perustason mukaan siinä tapauksessa, että pintamateriaalit vahingoittuvat yhtiön vastuulle kuuluvan vian korjaamisen vuoksi.

Info

Info

"Tämä vastaus on annettu vain kysymyksestä ilmenevien seikkojen perusteella tuntematta asiaan liittyviä yksityiskohtia. Vastauksessa ei näin ollen ole voitu huomioida kaikkia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja. Jos käytät tätä vastausta jossain muussa asiayhteydessä ei vastauksen laatija ole siitä vastuussa. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä vastauksen laatineeseen juristiin, puhelin 029 009 2590."

20227_79035.jpg

Kysymykseen vastasi

MARKUS TALVIO
Toimitusjohtaja, OTM
Kiinteistölakimies
Jurinet Oy Lakiasiaintoimisto

Markus on erikoistunut asuntokauppaan-, rakentamiseen-, ja kiinteistönvälitykseen- sekä asunto-osakeyhtiö- ja kiinteistöoikeuteen liittyviin riita-asioihin. Talvio on arvostettu ja kokenut kouluttaja. Markus on luennoinut vuosia myös Rakentaja.fi ja Omataloyhtiö.fi seminaareissa ja messuilla.

Jurinet Oy on perustettu vuonna 2011 Tampereella 15 asianajotoimiston yhteenliittymäksi. Vuodesta 2015 lähtien Jurinet on ollut valtakunnallinen itsenäinen toimisto.

lakimies Markus Talvion kuva

Tarvitsetko lakimiehen apua?

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

Jurinet Oy
Osakas
laki
viikon kysymys
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

juristin nuija ja puinen kysymysmerkki pöydällä. taustalla kerrostalo
Viikon kysymys: Kuka maksaa taloyhtiölainan järjestelypalkkion?
Viikon kysymyksessä aiemmin todettiin, että taloyhtiön on pakko ottaa laina remonttiin, jos yksikin osakas niin haluaa. Meillä on sama tilanne. Yksi asukas haluaa, että hänen osuutensa (n. 8500 € ) rahoitetaan taloyhtiölainalla.Kysymys kuuluu, onko ko. osakas velvollinen maksamaan kaikki lainan nostoon kuuluvat kulut, kuten esim. pankin järjestelypalkkion, joka on niinkin järjetön kuin 1250 €.Mikäli ei, niin meistä muista osakkaista on epäoikeudenmukaista, että muiden osakkaiden maksettavaksi tulisi n. 1050 € tuosta palkkiosta. Pienessä taloyhtiössä se merkitsi 170–200 €/osakas ja vain siksi, ettei yksi vaivaudu hakemaan henkilökohtaista lainaa!
nainen kurkistaa huoneiston ikkunasta matkalaukku kädessä
Lyhytaikainen vuokraus taloyhtiössä – laki, rajat ja käytännöt
Yhä useampi asunnon omistaja vuokraa kotiaan tai sijoitusasuntoaan lyhytaikaisesti matkailijoille, työmatkalaisille tai tilapäistä asumista tarvitseville. Tämä voi tuntua osakkaasta luontevalta ja taloudellisesti järkevältä ratkaisulta, mutta taloyhtiön näkökulmasta tilanne ei ole aina yhtä mutkaton.
mies rakentaa terassia
Viikon kysymys: Mitä tapahtuu luvattomasti rakennetulle terassille? Kuka Korvaa?
Omistan pienen rivitaloyksiön (34 m2). Seinä-naapurin asunto on 64 m2, koska kaksi yksiötä on yhdistetty. Hän asuu paikalla pysyvästi. Naapurini kysyi kantaani, jos hän rakentaisi terassin asuntonsa metsän puolelle. Keskusteltuani isännöitsijämme ja kunnan rakennustarkastajan kanssa, kuulin, että hän on rakentamassa 10 m (asunnon leveys) x 4 m kokoista "lavaa"; molemmat viranomaiset olivat sanoneet, että niin suuri terassi ei missään tapauksessa voi tulla kysymykseen. Laitoin oman kielteisen kantani kaikenkokoisten terassien tekemiseen perusteltuna.Naapuri oli kuitenkin anonut rakennuslupaa suoraan kunnalta (ei siis taloyhtiöltä); rakennustarkastaja oli pyytänyt puuttuvia asia-kirjoja, mutta niitä ei toimitettu. Kun terassi (n. 40 m2) oli rakennettu salaa, ulkoseinään oli puhkaistu ovi ilman lupaa ja tontilta oli kaadettu 6 suurehkoa mäntyä.Yksiöni huone toimii sekä makuu- että olo-huoneena ja terassi alkaa 1 m:n päästä huoneeni ikkunan reunasta ja ulottuu n. 4 m (entiseen) metsään päin. terassilta on esteetön näkymä lähes koko huoneeseeni.Yksityisyyteni on täysin mennyt kuten myös rauhallinen metsämaisema. Rakennustarkastaja, saatuaan kuulla asiasta, antoi vielä lisäaikaa piirustusten yms. toimittamiseen syyskuun loppuun. Kun papereita ei tullut, määräsi rakennustarkastaja terassin käyttökieltoon ja purettavaksi. Tähän naapurini on tehnyt oikaisuvaatimuksen, joka ei täytä kriteereitä.Isännöitsijä on antanut rakennustarkastajalle lausunnon, että lupaa ei ole anottu eikä myönnetty, ja että yhtiön kanta terassin rakentamiseen on kielteinen.Voiko ja täytyykö yhtiön hallituksen tehdä päätös terassin purkamisesta ja asettaa mahdollisesti uhkasakko? Jos niin minkä suuruinen sakko? Miten korvataan kaadetut puut? Voinko minä, naapurina, hakea korvausta osakkeeni arvon alenemisesta johtuen valtavasta terassista ja metsämaiseman pilaamisesta?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Myyjän antamat virheelliset tiedot ja vastuu tulevan remontin kustannuksista
Ostimme elokuussa huoneiston vuosina 1920-41 rakennetusta rivitaloyhtiöstä. Ennen kaupantekoa meille annettiin vuonna 2007 taloyhtiössä tehty alapohjan kuntotutkimusraportti, josta kävi ilmi, että osassa yhtiötä oli tutkittu asuntojen alapohjan kuntoa ja todettu mm. lahovaurioita. Meidän asuntomme alapohjaa ko. tutkimus ei jostakin syystä ollut koskenut. Myyjä kuitenkin kertoi meille, että hän on itse käynyt asuntomme alapohjaa katsomassa, eikä siellä ole ollut mitään merkkejä minkäänlaisista vaurioista. Luotimme tähän emmekä tämän vuoksi pyytäneet erillistä alapohjan tarkastusta ennen kaupantekoa.Syksyn ja alkutalven aikana asuntoomme alkoi tulla pistävää maakellarimaista hajua ja meille tuli monenlaisia oireita (mm. jatkuva flunssa, pitkittynyt yskä ja keuhkoputkentulehdus sekä silmäoireet). Lisäksi asuntoomme ilmestyi hyönteisiä, jotka terveystarkastajan tutkimuksissa todettiin lahoavaa puuta syöviksi kuoriaisiksi. Otimme yhteyttä isännöitsijään, joka pyysi paikalle sisäilmatutkimuksen. Tarkempia sisäilmamittauksia ei kuitenkaan tehty, koska voitiin silmämääräisesti todeta, että kattoikkunan vuotaminen on aiheuttanut homevaurioita ainakin ikkunan läheisyyteen, asunnossa on puutteellinen ilmanvaihto ja alapohjassa on laajoja laho- ja homevaurioita sekä orgaanista materiaalia, joka tutkimuksen tehneen henkilön mukaan on kehotettu poistamaan useita vuosia sitten. Tämä orgaaninen aines yhdessä puutteellisen ilmanvaihdon kanssa on osaltaan vaikuttanut lahovaurioiden syntyyn. Koska asunnossamme ei ole korvausilmaventtiileitä, tulee homeitiöitä ym. sisältävä korvausilma rakenteiden läpi alapohjasta asuntoon.Taloyhtiö toki vastaa rakenteellisten vaurioiden korjauksesta, mutta kaikki kustannukset tulevat kuitenkin lopulta meidän osakkaiden maksettavaksi. Olemme olleet yhteydessä muutamaan lakimieheen mahdollisuudestamme saada myyjältä korvauksia meille remontista aiheutuvista kustannuksista. Mielipiteet ovat kuitenkin olleet melko erilaisia: yksi ehdottaa kaupanpurkua, toinen hinnan alennusta ja kolmannen mielestä meillä ei ole lainkaan mahdollisuutta saada myyjältä korvauksia. Mitenhän tämä asia nyt sitten on ja miten tässä kannattaisi menetellä? Tosiasiahan kuitenkin on, että mikäli olisimme tienneet taloyhtiön ja asuntomme todellisen kunnon, emme olisi ko. kauppaa tehneet. Nyt meillä on asunto taloyhtiössä, jolla piti olla hyvä taloudellinen tilanne, mutta joka nyt joutuukin ottamaan koko ajan lisää lainaa vaurioiden korjauskustannusten rahoittamiseksi. Lisäksi meillä on asunto, jota olemme itse tuhansilla euroilla remontoineet ja jota ei nyt tulevan remontin aikana todennäköisesti voi asumiseen käyttää.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Voiko hallitus vapauttaa rakentajan leikkipaikan rakentamisvelvoitteesta?
Kyseessä on uusi neljän asunnon rivitaloyhtiö. Rakentaja luovutti yhtiön osakkaille vuoden 2011 lopussa. Hyväksytyssä asemapiirustuksessa on leikkipaikka. Yhtiössä ei ole tällä hetkellä lapsia. Voiko yhtiön hallitus päätöksellään vapauttaa rakentajan leikkipaikan rakentamisvelvoitteesta? Pitääkö kaikkien osakkaiden hyväksyä päätös, vai riittääkö enemmistöpäätös?
lapsi roikkuu telineissä ylösalaisin
Kenen tehtävä on tarkastaa leikkipaikan turvallisuus?
Pihallamme on vanha alkuperäinen (v. 1989) rautarakenteinen keinu, jossa on koukut kahdelle keinulle. Kahteen vuoteen keinuja ei ole tarvittu ja ne on poistettu varastoon säilytettäväksi; toinen tavallinen ja toinen pienen lapsen laitakeinu. Kenen tehtävä on tarkastaa koukkujen turvallisuus (kestävyys)?Maapohjaa ei ole kai koskaan muokattu, ts. keinu on laitettu nurmikentälle ja alle on muodostunut käytössä kulunut loiva syvänne. Mitkä ovat viralliset vaatimukset jos otamme molemmat keinut käyttöön? Pitääkö maapohja-alan olla tietynlaiseksi muokattu/päällystetty ja entä siinä tapauksessa jos tänä kesänä ei tarvita kuin laitakeinu aivan pientä lasta varten, tarvitseeko noudattaa tunnon tarkasti kaikkia säädöksiä?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton