Kuka kuuluu taloyhtiön hallitukseen ja mitä hallitus tekee?
Hallitustyöhön ei tarvita juristin osaamista, mutta vastuu ja rajat on hyvä tuntea.

Mitä taloyhtiön hallitus tekee ja kuka siihen voi kuulua?
Kevään yhtiökokouksissa moni taloyhtiö etsii jälleen uusia hallituksen jäseniä. Tässä taloyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään sekä koko taloyhtiötä että myös yksittäistä osakasta koskevista tärkeistä asioista. Ja sitten se karmivin asia, joka saa jonkun jopa jättäytymään pois yhtiökokouksesta: kokouksessa valitaan taloyhtiölle hallitus.
Tehtävä voi kuulostaa raskaalta: päätöksiä tehdään korjauksista, taloudesta, turvallisuudesta ja osakkaiden yhteisestä omaisuudesta. Hallitustyö ei silti edellytä juristin tai rakennusalan asiantuntijan taustaa. Tärkeintä on ymmärtää, mistä hallitus päättää, missä kulkevat sen toimivallan rajat ja ennen kaikkea: milloin päätösten tueksi tarvitaan ulkopuolista asiantuntemusta.
Tavallaan ymmärrettävää, että taloyhtiön hallituksen jäsenyys, saati sitten puheenjohtajuus, saattaa tutisuttaa polvia. Onhan näitä uutisia hallituksen jäsenten sekä puheenjohtajan vastuusta jo kuultu useampiakin, esimerkiksi katolta pudonneeseen lumeen tai korjausurakoiden kilpailuttamisiin liittyen. Hallituksen päätöksistä – tai niiden puuttumisesta – voi seurata isojakin taloudellisia vastuita. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus tai yksittäinen hallituksen jäsen ei saa panna täytäntöön yhtiökokouksen tai hallituksen päätöstä, jos päätös on lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen ja siksi pätemätön. Sama koskee päätöksiä, jotka loukkaavat osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta esimerkiksi antamalla perusteetonta etua yhdelle osakkaalle muiden kustannuksella.
Tällaisen päätöksen noudattaminen voi pahimmillaan johtaa hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuuseen yhtiölle, osakkeenomistajalle tai ulkopuoliselle henkilölle. Hallituksen jäsenten tulee siis olla hyvin perillä taloyhtiön yhtiöjärjestyksen sisällöstä sekä asunto-osakeyhtiölainsäädännöstä. Kun vastuu on näin ankaraa, mistä enää löytää hallitukseen jäseniä?
Kuka voi kuulua taloyhtiön hallitukseen?
Taloyhtiön hallitukseen voidaan valita täysi-ikäinen henkilö, eikä hänen tarvitse olla rakennusalan ammattilainen, juristi tai edes kyseisen taloyhtiön osakas. Hallituksen jäsen voi siis olla osakas, talossa asuva asukas, sijoittajaosakas tai myös taloyhtiön ulkopuolinen henkilö, jos yhtiökokous katsoo hänen osaamisensa hyödylliseksi. Tehtävään ei voi kuitenkaan valita henkilöä, joka on alaikäinen, vajaavaltainen tai konkurssissa. Taloyhtiön hallitus valitaan yhtiökokouksessa, ja siihen kuuluu yleensä kolmesta viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos hallituksessa on vähemmän kuin kolme jäsentä, on valittava myös vähintään yksi varajäsen.
Mitä taloyhtiön hallitus tekee?
Taloyhtiön hallitus huolehtii siitä, että yhtiön arki, hallinto ja talous ovat järjestyksessä. Käytännössä siis hallitus valvoo taloyhtiön taloutta, seuraa kiinteistön kuntoa, valmistelee yhtiökokouksessa päätettävät asiat ja huolehtii, että tarvittavat korjaukset, sopimukset ja selvitykset etenevät. Hallitus ei yleensä tee kaikkea itse, vaan käyttää usein apunaan isännöitsijää, huoltoyhtiötä, suunnittelijoita, valvojia ja muita asiantuntijoita. Sen tehtävä on kuitenkin varmistaa, että päätökset perustuvat riittäviin tietoihin ja että taloyhtiötä hoidetaan osakkaiden yhteisen edun mukaisesti. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus vastaa yhtiön hallinnosta, kiinteistön ja rakennusten pidon järjestämisestä sekä kirjanpidon ja varainhoidon valvonnasta.
Viestintä sen sijaan on osa hyvää hallitustyötä
Hyvä hallitus ei hoida taloyhtiön asioita suljettujen ovien takana. Osakkaille ja asukkaille on kerrottava riittävän ajoissa asioista, jotka vaikuttavat asumiseen, kustannuksiin tai taloyhtiön tuleviin päätöksiin. Selkeä viestintä vähentää huhuja, väärinkäsityksiä ja turhaa vastakkainasettelua, etenkin korjaushankkeiden, vastikemuutosten ja häiriötilanteiden yhteydessä. Hallituksen ei tarvitse raportoida jokaisesta keskustelusta, mutta sen on hyvä huolehtia, että osakkaat ymmärtävät, mitä taloyhtiössä valmistellaan, miksi asioita tehdään ja milloin niistä päätetään. Viestintä on samalla osa luottamuksen rakentamista: mitä paremmin osakkaat pysyvät kartalla, sitä helpompi heidän on osallistua yhtiökokouksessa päätöksentekoon. Tätä asiaa ei voi liiaksi korostaa. Viestintä on taloyhtiössä yhteinen asia. Hallituksen ja isännöinnin pitää kertoa, mitä valmistellaan ja miksi, mutta osakkaiden ja asukkaiden vastuulla on seurata viestejä, kysyä ajoissa ja osallistua päätöksentekoon rakentavasti.
Hallituksen vastuu ei tarkoita, että kaikkea pitäisi osata itse
Taloyhtiön hallituksen jäsenen ei tarvitse olla juristi, rakennuttajakonsultti, talousasiantuntija ja viestinnän ammattilainen samassa paketissa. Hallituksen vastuu tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että asioihin perehdytään huolellisesti, päätöksiä ei tehdä arvausten varassa ja tarvittaessa käytetään asiantuntijoita. Hyvä hallitus osaa tunnistaa, milloin oma osaaminen ei riitä: esimerkiksi isommissa korjaushankkeissa, kosteusvaurioepäilyissä, riitatilanteissa ja sopimusasioissa ulkopuolinen asiantuntemus on usein tarpeen. Vastuu ei siis tarkoita yksin pärjäämistä, vaan sitä, että taloyhtiön asioita hoidetaan harkitusti, dokumentoidusti ja osakkaiden yhteisen edun mukaisesti.
Pitää muistaa, että hallituksen jäsenen ei missään nimessä tarvitse olla asiantuntija, vaikka onkin suotavaa, että hallituksessa on edustettuna eri alojen ammattilaisia. Hallituksen tulee huolellisesti toimien edistää osakkaan ja taloyhtiön etua, tutkia, kilpailuttaa oikein, vertailla ja tehdä perusteltuja päätöksiä. Hallituksen jäsenyyttä ei tarvitse pelätä, kun asiat on hyvin valmisteltu ja päätökset perusteltu. Oleellisimpia asioita on ymmärtää milloin tulee turvautua ulkopuolisen asiantuntijan apuun.
Hallituksessa toimimisessa auttaa luonnollisesti tieto eri korjaushankeratkaisuista ja taloyhtiön hallinnoinnista ylipäätään. Taloyhtiön onkin syytä varata budjetista muutama satanen myös hallituksen kouluttamiseen. Koulutukseen käytetyt varat maksavat itsensä takaisin mm. hallitustyöskentelyn tehostumisena ja esimerkiksi osto-osaamisen kehittymisenä. Taloyhtiön tarjoama koulutus voi olla myös osakkaalle hyvä porkkana lähteä mukaan hallitustyöhön.
Oma koti on monelle elämän suurin sijoitus ja vain hallituksessa pääset vaikuttamaan taloyhtiötä, eli omaisuuttasi, koskeviin suuriin päätöksiin. Hallituksen jäsenyyteen riittää, että on aidosti kiinnostunut taloyhtiön asioista. Hallituksen asema taloyhtiössä ei ole aina helppo – varsinkaan suurimpien korjaushankkeiden alla – mutta työ itsessään voi olla rahallistakin korvausta palkitsevampaa.
Lue myös: Millaista osaamista taloyhtiön hallituksessa tarvitaan vuonna 2026?
Info
Vuonna 2026 hallitustyössä on syytä seurata myös asunto-osakeyhtiölain muutoksia. Valmistelussa olevilla muutoksilla pyritään selkeyttämään muun muassa häiriötilanteisiin puuttumista, lyhytvuokrauksen käytäntöjä ja sähköautojen lataushankkeiden kustannustenjakoa.










