Mukavuuslämpöä ikäihmisille – ilman merkittäviä lisäkustannuksia

Suomessa on kampanjoitu pitkään – ihan aiheesta – matalamman huoneistolämpötilan hyödyistä ja ennen kaikkea sen tuomista kustannussäästöistä. Jos suositeltua sisälämpötilaa, 20–22 astetta, lähdetään nostamaan, kaukolämpökohteissa kustannukset nousevat arviolta 5 % jokaista nostettua astetta kohti.

Ikäihmisille suositusten mukainen huonelämpötila voi olla liian viileä. Ikääntyessä kehon aineenvaihdunta hidastuu, mikä tekee ihmisestä herkemmän kylmälle. Kylmältä tuntuva huoneilma voi pahentaa terveysongelmia sekä aiheuttaa palelua ja stressiä.

Suositusta korkeampi huonelämpötila, esimerkiksi 24 astetta, voi sen sijaan parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja yleistä hyvinvointia.

Miten taloyhtiö voi huomioida asukkaiden erilaiset tarpeet huonelämpötilan suhteen ilman että kustannukset karkaavat käsistä?

Lämpimät huoneet voivat tuoda vanhuksille paitsi fyysistä mukavuutta myös mielenrauhaa, kun he tietävät olevansa suojassa kylmältä.

– Tämä on pieni, mutta merkittävä askel kohti inhimillisempää ja välittävämpää asumista.

Maalämmöllä mukavuuslämpöä ikäihmisille ilman merkittäviä lisäkustannuksia – miten?

Tarve mukavuuslämpöön huomioidaan maalämpöjärjestelmän suunnittelu- ja mitoitusvaiheessa. Piipponen pohtii, ettei kovin moni maalämpökumppani huomioi ikäihmisten mukavuuslämpöä eivätkä asiakkaat osaa sitä itse kysyä, vaikka tarve on ilmeinen.

– Maalämmöstä haetaan yleensä säästöjä energiakustannuksiin. Mukavuuslämpö ei kuitenkaan automaattisesti nosta kustannuksia, jos kokonaisuus suunnitellaan fiksusti, hän kertoo.

Piipponen antaa esimerkin, jossa 80 asunnon taloyhtiössä varaudutaan siihen, että 10:een asuntoon voidaan tarvittaessa tarjota mukavuuslämpöä.
– Tämänkokoisessa ratkaisussa vaikutus kustannuksiin on hyvin vähäinen, hän sanoo.

Järjestelmä voidaan suunnitella myös niin, että mukavuuslämpöä tarjotaan esimerkiksi 75 %:iin asunnoista. Tämän tasoinen tehontarpeen muutos edellyttää jo sen huomioimista järjestelmän suunnittelussa.

– Alkuvaiheen kartoitus ja asukkaiden toiveet huomioiden voidaan mitoituksessa ja laskennassa lisätä tarvittavat tehontarpeet. Näin saadaan taloyhtiön lämmönjakoon lisää säätömahdollisuuksia energian riittävyydestä tinkimättä.