Onko yhtiökokouksessa sanottavaa?

Osakkaalle yhtiökokous on tärkein kanava päästä vaikuttamaan taloyhtiötä ja osakkaita koskeviin asioihin sekä esimerkiksi omiin asumiskustannuksiin. Yhtiökokoukseen kannattaa siis osallistua, mutta pakollista se ei ole.

Kokoukseen ja päätöksentekoon saavat osallistua kaikki osakasluetteloon merkityt osakkaat ja näiden lisäksi myös isännöitsijä sekä hallituksen jäsenet. Jos yhtiössä on yli viisi asuntoa, voi myös vuokralainen osallistua yhtiökokoukseen, kun käsittelyssä on asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi vuokraamansa asunnon tai taloyhtiön yhteisten tilojen käyttöön.

Vuokralaisella on äänestysoikeus vain, jos vuokralainen edustaa yhtiökokouksessa vuokranantajaansa.

Osakkaan äänimäärä riippuu taloyhtiön yhtiöjärjestyksestä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yksi osake tuottaa yhden äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Osakkeenomistaja voi myös valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään yhtiökokouksessa.

Oma asunto on useimmille merkittävin taloudellinen investointi. Siksi on hyvä tietää, mitä taloyhtiössä tapahtuu. Yhtiökokouksessa tehdään muun muassa kiinteistön kuntoon vaikuttavia päätöksiä, jotka heijastuvat myös asunnon arvon kehittymiseen. Kokouksessa on tilaisuus esittää kysymyksiä. Yhtiökokouskutsun lukeminen liitteineen riittää valmistautumiseksi.

Hallitus päättää taloyhtiön omaa yhtiöjärjestystä ja asunto-osakeyhtiölakia noudattaen asioista, jotka käsitellään yhtiökokouksessa. Asialistaan kuuluvat muun muassa talousarvio, yhtiövastikkeen määrä, vesi- ja muiden maksujen suuruus, tilinpäätöksen vahvistaminen, kunnossapitotarveselvitys seuraavalla viidelle vuodelle, selvitys yhtiössä suoritetuista kunnossapito- ja muutostöistä sekä hallituksen jäsenten valinta ja -palkkiot.

Toimiva asukasyhteisö vaatii ammattitaitoisen isännöitsijän,
aktiivisen hallituksen sekä mielipiteensä rakentavasti esiin tuovan osakkaan.

Turhaan pelätään, että yhtiökokoukseen osallistuva valitaan hallitukseen tahtomattaan. Se ei ole mahdollista ilman osakkaan omaa suostumusta. Hallitus on kuitenkin oiva näköalapaikka talon asioihin, sillä se hoitaa yhdessä isännöitsijän kanssa talon juoksevia asioita. Pihaparlamentissa ei ole mahdollisuus päättää mistään.

Näistä kokouskutsun ulkopuolisista asioista ei voida kuitenkaan tehdä kokouksessa päätöksiä. Osakkeenomistajalla on kuitenkin oikeus saada yhtiökokoukseen kuuluva asia käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Tämä vaatimus tulee tehdä kirjallisesti hallitukselle hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Lähes jokaiselta yhtiökokouksen asialistalta löytyy vuosittain myös kohta, jossa lukee suunnilleen näin: "Päätetään lainanlyhennysrahaston kartuttamisesta enintään osakkaiden tekemien hanke- ja lainaosuus-suorituksien määrällä." Mitä rahastointi tarkoittaa tilinpäätöksessä?

Rahastointi tilinpäätöksessä

Rahastointi tarkoittaa käytännössä sitä, että osakkaan maksamat laina- ja hankeosuussuoritukset sekä joskus myös pääomavastikkeilla lyhennettävä laina siirretään tuloslaskelmasta kirjanpidollisesti pois. Toisin sanoen tehdään kirjaus, jolla tulo siirtyy näennäisesti taseeseen tilille, jonka nimi on lainanlyhennysrahasto.

Taloyhtiön kirjanpidon haasteet

Asunto-osakeyhtiön perustehtävä on tuottaa osakkailleen ja asukkailleen asumispalveluita. Liikeyrityksistä poiketen voiton tavoittelu ei kuulu taloyhtiön tehtäviin, mikä aiheuttaa kirjanpidossa haasteita, koska taloyhtiö on samalla tavalla verotusobjekti kuin mikä tahansa yritys.

Taloyhtiön tulojen lähteet

Taloyhtiöiden tileille tulee rahaa eri lähteistä, eri käyttötarkoituksia varten, hoitovastikkeet, vesimaksut jne. Niissä taloyhtiöissä, joissa muun muassa remonttikulujen kattamiseen on nostettu pääomavastikelainaa, maksetaan myös pääomavastiketta lainan kulujen, korkojen ja lyhennyksien kattamiseksi.

Lainanlyhennykset ja veroseuraamukset

Kun osakas maksaa laina- ja hankeosuutensa tai lyhentää lainaa pääomavastikkeilla ollaan tilanteessa, jossa tulot näkyvät täysimääräisesti yhtiön tilillä, mutta kuluista näkyvät ainoastaan korko- ja rahoituskulut. Jotta siitä ei koituisi veroseuraamuksia, on poistopohjan ollessa riittämätön yhtenä vaihtoehtona rahastointi.

Rahastointi tarkoittaa käytännössä sitä, että osakkaan maksamat laina- ja hankeosuussuoritukset sekä joskus myös pääomavastikkeilla lyhennettävä laina siirretään tuloslaskelmasta kirjanpidollisesti pois. Toisin sanoen tehdään kirjaus, jolla tulo siirtyy näennäisesti taseeseen tilille, jonka nimi on lainanlyhennysrahasto.

Mitä tapahtuu lainanlyhennysrahastolle?

Mitkä sitten ovat ne käytännön seuraukset lainanlyhennysrahaston kirjanpidolliselle siirrolle? Rahoille ei tapahdu tuossa vaiheessa mitään, koska niitä rahoja ei enää ole yhtiön tilillä. Laina- ja hankeosuussuoritukset vain käväisevät tilillä ja maksetaan yleensä jo samana päivänä lainottajapankkiin.