• Etusivu
  • Palvelut

Ovatko suomalaisnuoret tyytyväisiä asumiseensa?

Rakentajan toimitus
Julkaistu 03.03.2021
20213_68971.jpg

Nuorisoasuntoliitto ry:n teettämän kyselytutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää 18-29-vuotiaiden nuorten asemaa asuntomarkkinoilla, nuorten asumismuotoja ja tyytyväisyyttä asumisen tapoihin ja tasoon. Samalla on kartoitettu myös asumiseen liittyviä tavoitteita, toiveita, ongelmia ja mielipiteitä, jotta nuorten asumismahdollisuuksia voitaisiin parantaa.

Ympäristöministeriön ja Nuorisoasuntoliitto ry:n (NAL) 2.3.2021 julkistaman kyselytutkimuksen tulosten perusteella suomalaisnuoret ovat keskimäärin tyytyväisiä asumisoloihinsa ja selviävät asumiseen liittyvistä kuluistaan pääosin hyvin. Oman asunnon löytäminen on kuitenkin monille nuorille vaikeaa, ja asumisen korkeat kulut edellyttävät esimerkiksi työntekoa opiskelujen ohella.

Tutkimuksen mukaan suomalaisnuoret ovat keskimäärin tyytyväisiä asumiseensa. Kova kilpailu asunnoista ja korkea vuokrataso saavat kuitenkin nuoret tinkimään muusta elintasostaan.

– Kyselytutkimuksen tulosten perusteella nuorten halu elää yksilöllistä ja itsenäistä elämää on kasvanut entisestään. Vanhempien luota pois muuttaminen mahdollisimman aikaisin on yhä useamman toiveissa, mutta samalla halu kimppa-asumiseen on vähentynyt selvästi. Se aiheuttaa nuorille haasteita erityisesti alueilla, joilla asumisen hinta on kovin korkea, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Tuula Tiainen.
20213_68972.jpg

Pyrkimyksenä edistää nuorten toiveiden mukaista asumista

Nyt tehty kyselytutkimus jatkaa 90- ja 2000-luvuilla tehtyjen tutkimusten sarjaa. Nuorten asumiseen liittyviä suunnitelmia, asenteita ja ongelmia on selvitetty 2000-luvulla kolme kertaa ja 90-luvulla kaksi kertaa. Säännöllisesti toistuvat selvitykset auttavat arvioimaan muutoksia, joita nuorten asuinoloissa ja asumiseen liittyvissä toiveissa ja tavoitteissa on tapahtunut.

– Ympäristöministeriön tehtävänä on toteuttaa valtion asuntopolitiikkaa. Nuorten kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että pyrimme edistämään nuorten omien toiveiden mukaista ja hyvälaatuista asumista. Siksi on tärkeää seurata asumisessa ja asumistoiveissa tapahtuvia muutoksia, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

20213_68973.jpg

Vuokralla asuminen lisääntyy

Edellisen kyselytutkimuksen jälkeen kerrostaloissa – erityisesti kerrostaloyksiöissä – asuvien nuorten osuus on kasvanut, ja lapsiperheitä on nuorten joukossa entistäkin vähemmän. Perheen perustamista lykätään yhä pidemmälle, mutta asumistilanteella ei koettu olevan siihen yhtä suurta vaikutusta kuin mitä aiemmin tehdyillä tutkimuskierroksilla on havaittu.

Kerrostaloasumisen lisääntymisestä huolimatta omakotitaloa pidetään yhä myös nuorten keskuudessa mieluisimpana asumisvaihtoehtona, vaikka sen osuus onkin laskenut vuodesta 2005 alkaen (79 % > 59 %). Nuoret ovat myös hyvin omistusasumiseen suuntautuneita: kaksi kolmesta kertoo aikeista oman asunnon ostoon.

Samaan aikaan kyselyn tulokset kertovat kuitenkin omistusasumisen vähentyneen ja vuokralla asumisen lisääntyneen nuorissa ikäluokissa. Ensiasuntojen ostaminen oli nykyistä yleisempää 2000-luvun alkupuolella, ja ne ostettiin nuorempana kuin nykyisin. Vaikka omistusasuminen onkin nuorten toiveissa, näkee yli puolet asunnon ostoa harkitsevista vastaajista omistusasumisen realistiseksi vasta noin 4-10 vuoden päästä tai myöhemmin.

Kyselytutkimuksen ovat tehneet Timo Myllymäki, Sakari Sandqvist ja Pauliina Aho Taloustutkimus Oy:stä sekä Anna Strandell Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE). Lähde: Ympäristöministeriön tiedote.

Info

Info

Tilaa uutiskirje - pysyt asioiden tasalla

Oletko vuokralainen, osakkeenomistaja tai isännöitsijä? Kiinnostavatko taloyhtiön asiat ja miten taloyhtiöitä tulisi hoitaa? Tilaa nyt viikottain ilmestyvä Omataloyhtiö-uutiskirje ja pysyt ajan tasalla siitä, mitä taloyhtiörintamalla tapahtuu.

Rakentaja.fi
Palvelut
asuminen
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

Lähikuva oven avaamisesta avaimella
Kuka saa käyttää taloyhtiön yleisavainta ja missä tilanteessa?
Taloyhtiön yleisavaimen käyttöön liittyy tarkkoja sääntöjä - sitä voi käyttää ainoastaan pätevästä syystä. Yleisavainta ei voida luovuttaa kenelle tahansa. Avainten sallittua määrää ei ole määritelty, joten yleisavaimia voi olla yksi tai useampia. Suositeltavaa on, että taloyhtiöiden asuntojen ovet, yleiset tilat ja tekniset tilat olisi sarjoitettu eri avainsarjoihin.
20101_20061.jpg
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Asunto-osakeyhtiölaki ja lain uudistushanke
Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan uutta asunto-osakeyhtiölakia 1.7. 2010 alkaen.Uuden asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta on annettu erillinen laki. Sen 1 §:n mukaan pääsääntönä on, että uutta lakia sovelletaan myös ennen voimaantuloa 1.7.2010 perustettuun asunto-osakeyhtiöön. Samalla on kumottu 17.5.1991 annettu asunto-osakeyhtiölaki (809/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 2.500 €, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään. Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin, ovat osakkeet vapaasti ja ilman rajoituksia luovutettavissa edelleen.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.
20233_81105.jpg
Suuret energiaremon­tit eivät ole automaatti­nen vastaus säästöjen saavuttamiseksi
Energian hinnan vakauteen ei vielä löydy uskoa. Siksi onkin tärkeää varautua taloyhtiössä hintaheilahteluihin ja epävakauteen, ettei osakkaiden harmiksi tarvitsisi nostaa vastikkeita. Jos tavoitteena on merkittävät kulujen leikkaukset myös tulevaisuudessa, on oltava perillä siitä, mistä ja miten kustannukset syntyvät.
valkoisessa patterissa on älylämmitystermostaatti joka näyttää 21 astetta
Älylämmitys on nopea säästökeino taloyhtiölle
Taloyhtiöiden osakkaita ja isännöitsijöitä kiinnostaa yhä enemmän keinojen löytäminen lämmityskulujen säästämiseksi samalla kun tehdään ekologisesti kestäviä valintoja. Järvenpäästä kantautuu tarina älylämmityksen menestyksestä, joka on tuonut merkittäviä säästöjä ja optimoinut energiankulutusta.
20232_80816.jpg
Vaikuta itse hoitovastikkeen kustannuksiin lämmitystä säätämällä
Energian hinnannousu on saanut suomalaiset kysymään, mitä tapahtuu yhtiövastikkeille? Nouseeko asumisen hinta entisestään? DNA:n älylämmityspalvelu Wattisen teettämässä kyselyssä peräti 62 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti olevansa huolissaan vastikkeiden noususta. Hälyttävintä oli se, että erityisen huolissaan mahdollisesta noususta oli jopa noin joka neljäs vastaaja (26 %).

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton