Taloyhtiön välitilinpäätös – mikä se on ja milloin sellainen tarvitaan

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Vahingonkorvausvastuusta on säädetty kattavasti asunto-osakelyhtiölain 24. luvussa. Luku koskee yhtiön ja sen johtoon kuuluvien sekä osakkeenomistajien laissa tai yhtiöjärjestyksessä säädeltyyn oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuvaa vahingonkorvausvastuuta. Laissa on selvennetty myös osakkeenomistajan ja yhtiön välistä oikeussuhdetta tarkistamalla yhtiön päätösten moittimista koskevia sääntelyä sekä osakkeenomistajien ja yhtiön vahingonkorvausvastuuta.

Omataloyhtiö.fi:n verkkolehdessä toteutettiin energiankäyttöä ja siihen liittyviä asenteita käsittelevä tutkimus. Tutkimus toteutettiin neljässä osassa: sähkö, vesi, lämmitysjärjestelmät sekä lämpöhäviöt, lisäksi esitimme kahden viimeisen osalta kysymyksiä energiatodistuksiin liittyen.

Keittiö uusitaan suomalaiskodeissa keskimäärin noin 15 vuoden välein. Kuinka keittiöremontissa saavutetaan aikaa kestävä lopputulos, johon voi olla tyytyväinen vielä vuosienkin kuluttua?

Taloyhtiöiden ja yritysten lämmitysjärjestelmien valinta on tärkeä päätös, jolla on vaikutuksia niin kiinteistön kustannuksiin, huoltoon kuin ympäristöönkin. Usein puntaroitavana on valinta erityisesti kaukolämmön ja maalämmön välillä. Tässä artikkelissa vertaillaan näitä kahta vaihtoehtoa taloyhtiön näkökulmasta.

Teetämme lähiaikoina täydellisen kylpyhuoneremontin, jossa uusimme mm. lattialaatat, joista osa on irronnut ja haljennut. Samalla uusitaan myös vesieristys. Talo on valmistunut 1980 ja "alkuperäisvarusteena" on ollut muovimatto. Edelliset omistajat ovat tehneet remontin ja laittaneet em laatoituksen. Nyt taloyhtiö kieltäytyy maksamasta vesieristystä. Vedoten siihen, että laatoitus ei ole alkuperäsvaruste ja että vastuu on remontin tekijällä / teettäjällä.