• Etusivu
  • Osakas

Omataloyhtiö-palvelun synty ja tavoitteet

Rakentajan toimitus
Päivitetty 21.02.2025
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg

Omataloyhtiöprojektia on kehitelty ajatusmielessä jo vuodesta 2005 lähtien, mutta sen varsinainen toteutus lähti liikkeelle Tekesin ja rakennusteollisuuden kanssa suoritettujen alkukeskustelujen jälkeen alkuvuodesta 2008. Molemmat osapuolet kiinnostuivat hankkeesta ja kehottivat aloittamaan hankkeen mahdollisimman nopeassa aikataulussa.

Taloyhtiöiden korjaustarpeiden voimakas kasvu oli huomioitu ja samalla todettu ettei kyseiselle sektorille ole olemassa kokonaisvaltaista neuvonta- /ohjeistuspalvelua. Ennen hankkeen aloitusta käytiin vielä varmistusneuvotteluja useamman taloyhtiön isännöitsijän sekä hallituksen kesken. Viesti oli kaikissa sama, eli yksittäisiä tiedontarjoajia löytyy mutta yksikään ei tarjoa palveluja koko taloyhtiösektorille.

Kaikki osapuolet olivat yksimielisiä siitä että mikäli uutta palvelukokonaisuutta lähdetään rakentamaan on sen palveltava sekä asunto- että kiinteistöyhtiöitä ja näiden kaikkia osapuolia, eli asukkaita, osakkaita, hallituksen jäseniä, isännöitsijöitä sekä kiinteistönhoitoalan henkilöitä.

Tekesin rooli ratkaiseva

Taloyhtiöprojekti eteni tarveneuvottelujen jälkeen "suunnittelupöydällä" nopeasti ja Tekesille hankkeesta jätettiin hakemus 15.4.2008. Tekesissä hanke käsiteltiin todella ripeässä aikataulussa ja erilaisten lisäselvityspyyntöjen jälkeen hankkeelle näytettiin vihreää valoa 18.6.2008 jonka jälkeen koko projekti sai aivan uuden tuulen purjeisiinsa.

Tekesin rooli tämänkaltaisissa uusissa hankekokonaisuuksissa oli huomattavasti suurempi kuin hankkeeseen sitä kautta saatava rahallinen tuki. Tukipäätös vaati aina tarkan aikataulutuksen mikä esti isojen hankkeiden karkaavan alkuperäisestä aikataulustaan vuosien päähän. Tekesin mukanaolo hankkeessa antoi myös sekä henkistä että imagollista selkärankaa hankkeelle.

Omataloyhtiö-palvelun tavoitteet

Jo liikkeelle lähdettäessä koko projektille asetettiin selkeät tavoitteet:

  1. Sen on palveltava taloyhtiön hallitusta.
  2. Sen on palveltava isännöitsijöitä.
  3. Sen on palveltava eri kiinteistönhoitoalan osapuolia.
  4. Sen on palveltava osakkaita.
  5. Sen on palveltava asukkaita.
  6. Sen on oltava tietopankki ja yhteydenpitoväline.
  7. Sen on oltava helppokäyttöinen.
  8. Sen on oltava käyttäjälleen täysin ilmaista.
  9. Sen on jatkuvasti kehityttävä.
  10. Ja ennen kaikkea sen on oltava alansa ykkönen.

Eli perin vaatimattomia tavoitteita, mutta kaikki osapuolet olivat ajatuksista yhtä mieltä. Jos ei tavoite ole riittävän korkealla on parempi ettei koko hommaa aloitetakaan.

Hiljaiseloa ennen julkaisua

Koko projektin rakennusajan hanketta vietiin eteenpäin sammutetuin lyhdyin eikä asiasta haluttu yhtään julkisuutta. Taustalla hanketta kuitenkin vietiin voimakkaasti eteenpäin. Erilaisia neuvotteluja taloyhtiöissä asioista vastaavien hallitusten jäsenten, yksittäisten isännöitsijöiden sekä isännöitsijätoimistojen, taloyhtiöiden urakointeja vetävien yritysten sekä rakennusteollisuuden asiantuntijoiden kanssa käytiin satoja.

Tammi-helmikuun vaihteessa pidettyjen Rakenna & Remontoi -messujen yhteydessä pidettiin myös taloyhtiöiden päättäjille ja isännöitsijöille suunnattu seminaari, jonka yhteydessä saatiin arvokasta palautetta ja toiveita palvelun kehittämiseen.

Itse palvelu avattiin 28.5.2009 ja samalla hetkellä alkoi myös taloyhtiöiden ja yksittäisten osakkaiden sisään kirjautuminen palveluun, sekä kyseiselle kohderyhmälle suunnatun oman verkkolehden tekeminen: omataloyhtio.fi. Verkkolehti ilmestyi alussa kerran kuussa tiivistäen tahtiaan jatkossa. Kuten palvelu, myös verkkolehti on edelleen täysin ilmainen.

Alansa ykkönen jo julkaistaessa

Se mitä kaikkea palvelu pitää sisällään ja mitä se tarjoaa eri osapuolille, käydään tarkemmin läpi seuraavilla sivuilla. Yksi asia on kuitenkin ylpeänä todettava; alun tavoitteista on kohta 10 toteutunut, palvelu on jo julkaisunsa yhteydessä noussut palvelusisällöltään ja laajuudeltaan alansa ykköseksi.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Käytännössä palvelu ei tule koskaan olemaan täysin valmis sillä eri osapuolia palvelevia osioita ja sisältöä tullaan lisäämään jatkuvasti. Hanketta ei olla tehty vuosia vaan vuosikymmeniä silmälläpitäen ja sen tulevaisuuden rakentamisessa toivotaan myös eri osapuolien voimakasta mukanaoloa.

Osakas
taloyhtiön hallinnointi
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

piirretty kuva kun taloyhtiön hallituksen jäsenet seisovat kerrostalon katolla
Ovatko taloyhtiösi vastuuhenkilöt ajan tasalla?
Yhtiökokouksen valinnan jälkeen uusi hallitus aloittaa työnsä heti. Jotta hallituksen jäsenet voivat toimia virallisesti yhtiön edustajina, heidän tietonsa tulee ilmoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämään kaupparekisteriin viipymättä.
20221_76672.jpg
Kenen vastuulla on pihan talvi­kunnossapito?
Kun taloyhtiön pihalla on liukasta, kenen vastuulla on huolehtia, että kukaan ei loukkaa siinä itseään? Kiinteistön ja katualueen talvikunnossapito ei ole vain vitsin ja leikinasia, vaan hyvässä kunnossa oleva piha-alue on kaikkien etu.
asukas keskustelee remontin työnjohtajan kanssa ja he katselevat suunnitelma paperia remontoitavassa huoneessa
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
taloyhtiön vuosikello vuodenajat
Taloyhtiön vuosikello
Omataloyhtiö.fi tarjoaa sinulle vuosikellon taloyhtiön tapahtumien tarkasteluun ja muistuttaa sinua tulevista ja tärkeistäkin taloyhtiön vuosittaisista tapahtumista.Taloyhtiön vuosikelloa on tarkasteltu niin hallituksen, kiinteistön kuin asukkaankin näkökulmasta. Vuosikellosta löydät kuukausittain kaiken tarpeellisen tiedon taloyhtiön vuosittaiseen toimintaan ja tapahtumiin.Taloyhtiön vuosikello auttaa sinua pysymään ajan tasalla taloyhtiösi tapahtumista ja antaa samalla myös uusia vinkkejä toiminnan parantamiseen.Olemme koonneet taloyhtiön vuosikelloihin muutamia ajankohtaisia artikkeleita suunnittelun ja ideoinnin tueksi. Vuosikelloista pääset kätevästi siirtymään sinulle tärkeisiin ja mielenkiintoisiin artikkeleihin Omataloyhtö.fi-sivustolla.
kokouspöydän ääressä puheenjohtaja istuu pöydän päässä ja kaksi miestä kättelee pöydän yli
Kuka voi olla hallituksen jäsen?
Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy hänen valintaansa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta.Hallituksen jäsenet valitsee yleensä yhtiökokous. Yhtiöjärjestykseen voidaan kuitenkin ottaa määräys siitä, että alle puolet hallituksen jäsenistä voidaan valita muussa järjestyksessä.Hallituksen jäsenyys on vapaaehtoista, mistä seuraa, että hallituksen jäsen voi erota koska tahansa. Eroamisesta tulee ilmoittaa hallitukselle. Hallituksen jäsenen voi erottaa se, joka hänet on valinnut, käytännössä siis yhtiökokous.Jos yhtiön hallitus ei täytä jäsenen eroamisen jälkeen lain tai yhtiöjärjestyksen määräystä hallituksen kokoonpanosta, tulee hallituksen muiden jäsenten huolehtia siitä, että toimenpiteisiin uuden jäsenen valitsemiseksi ryhdytään. Mikäli kaikki hallituksen jäsenet eroavat, jokainen heistä on erikseen vastuussa siitä, että taloyhtiön yhtiökokous kutsutaan koolle uuden hallituksen valitsemiseksi.Hallituksen jäsenellä ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 10 §:n mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja. Jäsenenä ei myöskään voi olla henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa.Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Tavallista on, että yhtiön hallitus valitaan osakkeenomistajien keskuudesta.Isännöitsijä voi olla hallituksen jäsen.
20223_77505.jpg
Voiko yhtä osakasta uhata talo­yhtiön ilman­vaihdon mittauksen laskulla?
Voiko taloyhtiön isännöitsijä uhata yksittäisiä osakkeenomistajia koko taloyhtiön ilmanvaihdon uudelleenmittauksesta ja säätämisestä aiheutuvalla laskulla?Laskutus perustuu väitteeseen, että kahdessa asunnossa olisi ilmanpoistoventtiilejä väännetty asukkaiden toimesta. Taloyhtiössä on yli 100 asuntoa ja on asuntoja, joissa mittauspöytäkirjojen mukaan ei ole päästy käymään ollenkaan eli lukemia ei ole, mm. samassa linjassa. Kyseisissä asunnoissa saatiin huonot mittaustulokset, josta syyte siis asukkaille.Venttiilejä ei ole vieläkään laitettu siihen asentoon, että ilmanvaihto olisi toimiva, eikä muitakaan toimenpiteitä ole tehty asian korjaamiseksi. Huolto kävi yhdessä asunnossa, mutta asia jäi sikseen. Talossa koneellinen poistoilmanvaihto ja lämmöntalteenotto.
20221_75507.jpg
Voiko taloyhtiö pakottaa osakkaan ottamaan lainaa yhtiön remonttiin?
Yhtiöömme on tulossa remontti. Yksi osakas haluaa taloyhtiön ottavan hänen osuutensa, eli noin 5.000 € yhtiölainana pankista. Voiko yhtiökokous enemmistön äänillä päättää olla ottamatta lainaa?
20221_74364.jpg
Viikon kysymys: Saako isännöitsijä toimia kokouksen puheenjohtajana?
Saako isännöitsijä toimia kokouksen puheenjohtajana? Minkälainen vastuu puheenjohtajalla on tekemistään ehdotuksista ja näille saamistaan päätöksistä asioissa, joita ei ole kokouskutsussa mainittu?Esim. jos kokouskutsussa mainitaan, että hyväksytään kylpyhuoneremontin kulut, niin voiko puheenjohtajan esityksestä päättää, että asia on loppuunkäsitelty? Kyseessä olivat siihenastiset kulut, joihin ei kuulunut yhtiön minulle korvattavaksi kuuluvia kuluja.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Epämiellyttävä haju porraskäytävässä - mitä tehdä?
Asun kerrostalossa, jossa kaksi asuntoa/kerros. Naapurillani on viisi kissaa. Nyt jo parin kuukauden ajan on porraskäytävässä leijunut yököttävä kissan pissan haju. Toki ennenkin on ollut muutaman päivän hajuongelmia. Naapurilla on tapana säilyttää kissanpissan vaihtopusseja ulko-ovensa lähellä ja viedä sitten pois, kun on asiaa ulos. Olen laittanut asukkaalle pari kohteliasta kehotusta tehdä ongelmalle jotain. Hän ei vastaa myöskään ovikellon soittoon. Haju tunkeutuu jo oman asuntoni eteiseen, kun kuumuuden takia on pidettävä ikkunat raollaan ja parvekkeen ovi auki. Isännöitsijälle olen myös kertonut ongelmasta, ottaa yhteyttä, kunhan ehtii, oli isännöitsijän vastaus. Ystävät ja yläkerran naapurit yökkäilevät kanssani.Keneen otan yhteyttä, jotta hajuhaitasta pääsee eroon?
20227_79071.jpg
Hometta asunnossa - voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen?
Jos asunto-osakeyhtiön vuokraamassa tilassa on hometta, voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen, jos asialle ei tehdä mitään ja jollekin tulee esimerkiksi astma tai muita sairauksia kosteuden takia? Saako tuollaista tilaa edes käyttää?Entä saako isännöitsijä kilpailuttaa yrityksiä taloyhtiön remontteihin, joissa itse on osakkaana tai jotka ovat hänen omia? Jos hallituksen jäsenillä on suhteita remontointi yrityksiin, saako niitä kilpailuttaa/käyttää taloyhtiön kunnostukseen?
20233_81119.jpg
Vaihto maalämpöön? Nämä asiat taloyhtiön on hyvä huomioida
Yhä useammassa taloyhtiössä harkitaan siirtymistä ekologiseen ja lämmityskuluja pienentävään maalämpöön. Suurimpana esteenä maalämmön hankkimiselle pidetään usein sen korkeaa hankintakustannusta. Kannattaa kuitenkin huomioida, että investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin pienentyneinä lämmityskuluina ja oikein mitoitettuina energiakaivot palvelevat koko kiinteistön elinkaaren ajan. Maalämpö vaikuttaa myös positiivisesti kiinteistön arvoon.
20219_72347.jpg
Hallituksen jäsen teki itse julkisivu­korjauksia - kuka korvaa?
Pienehkössä rivitaloyhtiössä säästetään talon kunnossapitokuluissa mm. siten, että hallituksen jäsen – joka ei todellakaan ole mikään rakennusalan ammattilainen – tekee ammattitaitoa vaativia julkisivukorjauksia (esim. laastisaumojen uusimiskorjauksia) "joltain tutulta saatujen ohjeiden mukaan". Työssä on ollut kuitenkin havaittavissa selkeitä virheitä ja laiminlyöntejä, joten työn laatu vaikuttaa ala-arvoiselta. Miten osakkeenomistajien pitäisi suhtautua tällaiseen toimintaan? Mitä laki tästä sanoo?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton