Uusi asiantuntija vahvistaa Omataloyhtiön lakineuvontaa!

Pihalla alkaa monessa taloyhtiössä niin grillikausi kuin erimielisyyskausikin. Saako rivitalon pihaan rakentaa porealtaan? Voiko hallitus kaataa puut omin päin? Entä kuka tarkastaa leikkipaikan turvallisuuden tai päättää koira-aidan paikasta?Piha ei ole kenenkään yksityisalue – mutta ei myöskään vapaasti käytettävissä oleva vyöhyke. Omataloyhtiö.fi:n Viikon kysymys -sarjassa on pureuduttu pihan käyttöön, rakennelmiin, lupiin, vastuihin ja yhteisiin velvollisuuksiin. Kokosimme nyt yhteen tärkeimmät kysymykset ja vastaukset, jotka jokaisen asukkaan, osakkaan ja hallituksen jäsenen kannattaa tuntea.Klikkaa itsesi suoraan aiheeseen – vastaukset löydät asiantuntijoilta.

Taloyhtiössämme on 12 asuntoa. Jokaiseen asuntoon kuuluu autokatos ja autolämmityksen käyttö siellä veloituksetta. Toisen tallin päädyssä on neljä sähköpaikkaa, sekä toisessa kaksi ja molemmissa yksi ilman sähköä.Meillä on kaksi autoa. Minä saan autoni katokseen ja vaimoni pitää autoaan ulkona juuri siinä paikalla missä ei ole sähköä.Toisella naapurilla on myös kaksi autoa ja käyttää katosta ja toista sähköpaikkaa, mutta toinen naapuri, jolla on yksi auto käyttää katosta ja on lunastanut toisen sähköpaikan heillä käyville vieraille, vaimoni ottaisi kyllä tämän paikan, mutta naapuri ei luovu siitä, hänen mukaansa vieraat ovat jo tottuneet siihen paikkaan, paikka maksaa 20 € vuosi.Voisinko minäkin lunastaa vierailleni autopaikan yhtiöstä?

Taloyhtiömme hallitus teki keskenään päätöksen jälkiasennetuista ilmalämpöpumpuista asettamatta asiaa yhtiökokouksen päätettäväksi. Päätös kuuluu: huolto-, korjaus- ja kunnossapitovastuu kuuluu osakkaalle, mutta taloyhtiö vastaa vahingosta! Voiko hallitus päättää näin kauaskantoisen ja taloudellisia velvoitteita osakkaalle tuovan päätöksen?Onko päätös laiton?

Taloyhtiömme yhtiöjärjestyksen 17 §:n sisältö on, että asukkaiden itse rakentamien aitojen yms. rakentamisesta ja hoitamisesta ei saa aiheutua kuluja yhtiölle. Ilmeisesti sama yhtiöjärjestys on monessa muussakin yhtiössä. Lisäksi yhtiömme hallitus on kahdessa eri kokouksessaan antanut luvan rakentaa aitoja itse ehdolla, ettei yhtiölle aiheudu kuluja rakentamisesta eikä huollosta.Nyt yhtiökokouksessamme, jossa oli vain hallitus läsnä, on päätetty, että asukkaat velvoitetaan maalaamaan itse rakentamansa ja taloon rakennusvaiheessa rakennetut aidat taloyhtiön ostamilla maaleilla. Huomautin sähköpostitse isännöitsijälle ja puheenjohtajalle, että päätös on yhtiöjärjestyksen vastainen ja ettei ketään voi velvoittaa itse suorittamaan maalausta eikä yhtiölle saa aiheutua kuluja itse rakennettujen aitojen hoidosta. Minkäänlaista vastausta en ole kummaltakaan saanut. Maalia on jo kuitenkin ostettu yhtiön "piikkiin".Kysymykseni kuuluu: Ovatko isännöitsijä ja puheenjohtaja toimineet oikein?

Viikon kysymyksessä aiemmin todettiin, että taloyhtiön on pakko ottaa laina remonttiin, jos yksikin osakas niin haluaa. Meillä on sama tilanne. Yksi asukas haluaa, että hänen osuutensa (n. 8500 € ) rahoitetaan taloyhtiölainalla.Kysymys kuuluu, onko ko. osakas velvollinen maksamaan kaikki lainan nostoon kuuluvat kulut, kuten esim. pankin järjestelypalkkion, joka on niinkin järjetön kuin 1250 €.Mikäli ei, niin meistä muista osakkaista on epäoikeudenmukaista, että muiden osakkaiden maksettavaksi tulisi n. 1050 € tuosta palkkiosta. Pienessä taloyhtiössä se merkitsi 170–200 €/osakas ja vain siksi, ettei yksi vaivaudu hakemaan henkilökohtaista lainaa!

Kun kotia haluaa uudistaa, ei tarvitse välttämättä puhua suurista remonteista tai kalliista ratkaisuista. Parhaimpia uudistuksia ovat ne, joissa lopputuloksena on itselle mieluisa kokonaisuus riippumatta siitä paljonko kunnostustyöhön on käyttänyt rahaa.Miten kotiaan voi sitten raikastaa, tässä muutama vinkki keittiöön.

Tämä artikkeli on jatkoa rivitalohuoneiston pesuhuone- ja saunaremontin seurantakohteelle, jonka edellisen osan voit lukea tästä:Seurantakohde: Rivitalohuoneiston pesuhuone- ja saunaremontti, osa 1 >>Kertauksena kohdetiedot: Satakunnassa sijaitseva, 1989 valmistunut rivitaloyhtiö, jossa on painovoimainen ilmanvaihto ja sähkölämmitys. Saunan ja pesuhuoneen lattiapinta-alaa on noin kymmenen neliötä. Saunan on saanut lämpimäksi 80 asteeseen alle puolessa tunnissa 6 kWh:n kiukaalla.Remontti sai sysäyksen lattiassa olevista irtonaisista laatoista eli kopolaatoista. Vaikka lattia litisi kyseisten laattojen kohdalla suihkun jälkeen, ei taloyhtiön teettämässä kosteusmittauksessa löytynyt kohonneita arvoja. Mikäli pesuhuoneessa olisi ollut kosteusvaurio, olisi remontti siirtynyt taloyhtiön korjausvastuulle.Pesuhuoneessa oli myös seinissä muutama huonosti kiinni oleva laatta sekä murtuneita saumalaasteja. Lauteet ja saunan panelointi olivat ikänsä eli alkuperäisen mukaisessa kunnossa. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi alkuperäisessä kunnossa olleiden märkätilojen tekninen käyttöikä oli jo tullut täyteen, päätti asukas teettää remontin sen sijaan, että irronneet laatat olisi vain kiinnitetty takaisin.

Hissionnettomuuksia sattuu onneksi harvoin, mutta seuraukset voivat olla vakavia – kuten Kaunialan sairaalassa kuolemaan johtaneessa hissitapaturmassa. Sairaalan hoitaja ja pyörätuolissa ollut kuntoutuja olivat poistumassa hissikorista. Kesken poistumisen hissikori lähti liikkeelle ylöspäin. Kuntoutuja jäi puristukseen korin lattian ja kerrostason kulkuaukon yläkarmiin ja menehtyi.Tapaturmassa syynä oli nostokoneisten jarrun vikaantuminen. Hissien osat vaativat huoltoa ja tarkastustoimenpiteitä. Onnettomuuksilta vältytäänkin parhaiten ennakoimalla hissin huoltotoimenpiteitä säännöllisien ja lain vaatimien hissitarkastuksen avulla. Mutta mitä itse hissitarkastuksessa oikein tarkastetaan ja miksi? Onko teidän taloyhtiössänne hissiturvallisuus kunnossa?

Tämä artikkeli on jatkoa rivitalohuoneiston pesuhuone- ja saunaremontin seurantakohteelle, jonka edellisen osan voit lukea tästä:Seurantakohde: Rivitalohuoneiston pesuhuone- ja saunaremontti, osa 2 >>Kertauksena kohdetiedot: Satakunnassa sijaitseva, 1989 valmistunut rivitaloyhtiö, jossa on painovoimainen ilmanvaihto ja sähkölämmitys. Saunan ja pesuhuoneen lattiapinta-alaa on noin kymmenen neliötä. Saunan on saanut lämpimäksi 80 asteeseen alle puolessa tunnissa 6 kWh:n kiukaalla.Remontti sai sysäyksen lattiassa olevista irtonaisista laatoista eli kopolaatoista. Vaikka lattia litisi kyseisten laattojen kohdalla suihkun jälkeen, ei taloyhtiön teettämässä kosteusmittauksessa löytynyt kohonneita arvoja. Mikäli pesuhuoneessa olisi ollut kosteusvaurio, olisi remontti siirtynyt taloyhtiön korjausvastuulle.Pesuhuoneessa oli myös seinissä muutama huonosti kiinni oleva laatta sekä murtuneita saumalaasteja. Lauteet ja saunan panelointi olivat ikänsä eli alkuperäisen mukaisessa kunnossa. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi alkuperäisessä kunnossa olleiden märkätilojen tekninen käyttöikä oli jo tullut täyteen, päätti asukas teettää remontin sen sijaan, että irronneet laatat olisi vain kiinnitetty takaisin.

Jos huoneiston omistaja asentaa asuntoon omalla kustannuksella huoneistokohtaisen ilmastoinnin, voiko hallitus tai yhtiökokous vapauttaa kyseisen huoneiston myöhemmin tulevista IV-saneerauksen kuluista, koska saneerauksen ei enää tarvitse kohdistua kyseiseen huoneistoon.Jos voi, miten se pitää kirjata yhtiön tiedostoihin että vapautus pysyy voimassa?Taloyhtiöltä ja rakennusvalvonnalta on jo toimenpidelupa olemassa, toteutus on enää kiinni mainitsemistani kuluista. Taloyhtiö hyötyy heti asuntokohtaisen IV:n lämmöntalteenotosta ja siinä tarvittava sähkökulukin on kyseisen asunnon.

Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astui voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.

Asunto-yhtiömme hallitukseen kuuluu neljä jäsentä. Puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä ovat vanhoja "konkareita", olleet hallituksessa iät ja ajat. Yksi jäsen on vasta valittu hallitukseen. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus on päätösvaltainen kun kolme jäsentä on paikalla. Nyt on niin, että tätä neljättä uusinta jäsentä, ei kutsuta edes kokouksiin, vaan nämä kolme jäsentä pitävät kokouksia keskenään edes ilmoittamatta aikaa tai paikkaa tälle uudemmalle jäsenelle. Ovatko tällaiset kokoukset, joista ei ole ilmoitettu kaikille hallituksen jäsenille, laillisia ja päätösvaltaisia?