Missä voimme vielä säästää, kun energiankulutusta ei saada enää pienemmäksi?
Taloyhtiön lämmityskuluja voidaan pienentää, vaikka rakennuksen lämmitysenergian tarvetta ei saataisi enää nipistettyä alemmas
Taloyhtiön lämmityskuluja voidaan pienentää, vaikka rakennuksen energiantarve pysyisi ennallaan. Maalämpöön siirtyminen vähentää ostettavan energian määrää ja voi siten hillitä myös hoitovastikkeiden nousupainetta. Kuva: NIBE
Taloyhtiöissä etsitään jatkuvasti keinoja hillitä kustannuksia ja vastikkeiden nostamisen painetta. Nykyinen lämmitysjärjestelmä on säädetty toimimaan mahdollisimman hyvin, vedenkulutusta seurattu ja mahdollisia lämpövuotoja selvitetty. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin eteen tilanne, että rakennuksen energiankulutusta ei pystytä enää pienentämään ilman suuria investointeja.
Tarkoittaako tämä kuitenkaan sitä, että myös mahdollisuudet pienentää lämmityskuluja on käytetty?
Ei välttämättä. Vaikka rakennuksen tarvitsema lämpöenergian määrä pysyisi ennallaan, lämmön tuottamiseen ostettavan energian määrään voidaan vaikuttaa lämmitystapaa vaihtamalla. Etenkin tapauksissa, missä lämmitysjärjestelmä ei käytä lämpöpumpputekniikkaa.
NIBEn projektimyyntipäällikkö Janne Hilliahon mukaan juuri tässä piilee maalämmön merkittävä mahdollisuus taloyhtiöille:
"Maalämmöllä lämmitettäessä kokonaisenergiasta ostetaan noin kolmas osa, jolloin energiahinnan noustessa sen vaikutus vastikkeen nousuun on huomattavasti pienempi kuin että ostettaisiin kaikki energia."
Täten lämmityskustannukset saadaan pidettyä vakaampana, vaikka energian hinnan nousua olisikin tulevina vuosina.
Lämmityskulut vaikuttavat taloyhtiön vastikkeisiin
Lämmitys on monessa taloyhtiössä yksi suurimmista hoitokustannuksista. Siksi energian hinnan muutokset näkyvät nopeasti myös taloyhtiön taloudessa.
Erityisen haastava tilanne voi olla vanhemmissa rakennuksissa, joissa lämmitysenergian tarve on suuri. Vaikka lämmitysjärjestelmän toimintaa olisi jo optimoitu, rakennuksen lämpöhäviöiden pienentäminen saattaisi edellyttää esimerkiksi mittavia julkisivu- tai eristysremontteja.
Hilliaho muistuttaa, ettei rakennuksen energiantarvetta aina pystytä vähentämään kustannustehokkaasti:
"Vanhemmissa kiinteistössä energiaa menee usein suhteellisen paljon suhteessa kiinteistön kokoon verraten uudempiin energiataloudellisempiin kiinteistöihin, johtuen lämpövuodoista, eristyksistä ja koneellisesta IV-poistosta. Aina ei voida energian kokonaiskulutusta pienentää lämpöhäviöitä pienentämällä esim. lisäämällä lämmöneristystä, niin siinä tapauksessa etenkin maalämpöön siirtyessä saadaan ostoenergiaa tippumaan merkittävästi, vaikka itse kulutusta ei voidakaan vähentää."
Maalämpöjärjestelmässä osa rakennuksen tarvitsemasta lämmöstä saadaan maaperästä. Siksi ostetun energian määrä voi pienentyä, vaikka rakennuksen lämmitysenergian tarve ei muuttuisi.
Useimmissa tapauksissa jos on koneellinen poistoilma, siitä voidaan maalämpöön siirtymisen myötä ottaa myös energiaa käyttöön lämpöpumpulle ns. lämmöntalteenottolaitteella. Lämmöntalteenotto yhdistettynä maalämpöön, etuna on se ettei porakaivoja tarvita niin paljon, koska energiasta osa tulee poistuvasta ilmasta, mitä lämpöpumppu hyödyntää.
Info
Jokainen kiinteistö on erilainen, eikä maalämpöinvestoinnin kannattavuutta voi arvioida pelkän rakennuksen koon perusteella. NIBEn projektimyynnistä saa jokaiseen kiinteistökohteeseen yksilöllisen energiansäästölaskelman ja järjestelmän mitoituksen sekä lämmitysjärjestelmään liittyvää asiantuntemusta. Niiden avulla voidaan selvittää, millainen lämmitysratkaisu taloyhtiöönne sopisi ja kuinka paljon maalämpöön siirtymällä saataisiin säästöjä vuosittaisiin kiinteistön menoihin.
Voivatko lämmityskulut pienentyä heti maalämpöön siirtymisen jälkeen?
Maalämpöjärjestelmän vaikutus ostettavan energian määrään alkaa näkyä heti, kun järjestelmä otetaan käyttöön. Taustalla on lämpöpumpun toimintaperiaate, jossa sähköenergiaa hyödyntämällä siirretään lämpöä maaperästä kiinteistön lämmitykseen.
Hilliaho havainnollistaa asiaa lämpöpumpun lämpökertoimen eli COP-arvon avulla:
”Vaikka kiinteistön lämmitysenergian tarve pysyy ennallaan, maalämpöön siirtyminen vähentää merkittävästi ostettavan energian määrää. Tämä perustuu lämpöpumpun hyötysuhteeseen eli lämpökertoimeen (COP). Esimerkiksi lämpökertoimen ollessa 4 lämpöpumppu tuottaa tietyssä toimintatilanteessa yhdellä kilowattitunnilla sähköä neljä kilowattituntia lämpöenergiaa.”
Todelliset säästöt riippuvat muun muassa kiinteistön lämmitystarpeesta, järjestelmän vuosihyötysuhteesta ja energian hinnasta. Huolellisella suunnittelulla voidaan varmistaa, että maalämpöinvestointi on taloyhtiölle mahdollisimman kannattava myös pitkällä aikavälillä. Kokonaisuutta arvioitaessa huomioidaan energiakustannusten lisäksi investoinnin rahoitus.
Uusi lämpöpumpputekniikka tuo mahdollisuuksia myös vanhoihin kerrostaloihin
Vanhojen kerrostalojen patteriverkostot tarvitsevat usein korkeaa menoveden lämpötilan erityisesti kovilla pakkasilla. Uusin lämpöpumpputekniikka tarjoaa mahdollisuuksia myös näihin kiinteistöihin, sillä R290-kylmäainetta hyödyntävillä lämpöpumpuilla voidaan tuottaa aiempaa korkeampia lämmitysveden lämpötiloja.
NIBE tuo suurten kiinteistöjen lämmitykseen kaksi uutta invertteriohjattua maalämpöpumppumallisarjaa, NIBE S1357 ja NIBE S1457. Molemmissa käytetään luonnollista R290-kylmäainetta.
Hilliaho pitää kylmäainevalintaa tärkeänä paitsi ilmastovaikutusten myös vanhojen rakennusten lämmitystarpeiden näkökulmasta:
"R290 on luonnollinen kylmäaine. Kylmäaineella on hyvin pieni ilmastoa lämmittävä vaikutus, joten kylmäaine ei ole ympäristölle juurikaan haitallinen, mikäli sitä pääsisi lämpöpumpusta ilmaan. Lisäksi se palvelee entistä paremmin vanhempien kiinteistöjen lämmitystarpeita, koska lämpöpumpulla pystytään tuottamaan korkeampaa veden lämpötilaa. Lämmitysverkoston lämpötila kylmissä olosuhteissa on vanhemmissa kiinteistöissä hyvinkin korkea, jolloin uudet lämpöpumput palvelevat niitä hyvin."
Info
NIBE - uudet maalämpöpumput suuriin kiinteistöihin
NIBE S1357 ja NIBE S1457 on suunniteltu suurten kiinteistöjen lämmitystarpeisiin. Useita yksiköitä voidaan yhdistää myös vielä suuremmaksi kokonaisuudeksi.
NIBE S1357 – lämmitystä ja lämmintä käyttövettä samanaikaisesti
Uusi NIBE S1357 on älykäs, invertteriohjattu maalämpöpumppu suuriin kiinteistöihin. Teholuokat 36 ja 48 kW. Sen ominaisuuksiin kuuluvat:
- Luonnollinen R290-kylmäaine
- Samanaikainen lämmön ja lämpimän käyttöveden tuottaminen
- Mahdollisuus liittää laite rakennusautomaatioon
- Pilvipohjainen myUplink PRO -palvelu liitettyjen lämpöpumppujen seurantaan ja hallintaan
- Mahdollisuus yhdistää useita yksiköitä suuremman lämmitystehon saavuttamiseksi
NIBE S1457 – lämmitystä ja viilennystä suuriin kiinteistöihin
NIBE S1457 on älykäs, invertteriohjattu maalämpöpumppu, joka on suunniteltu suurten kiinteistöjen lämmitykseen ja viilennykseen. Se soveltuu esimerkiksi kerrostaloihin, toimistorakennuksiin, hotelleihin ja liikekiinteistöihin. Teholuokat 60 ja 120 kW. Sen ominaisuuksiin kuuluvat:
- Luonnollinen R290-kylmäaine
- NIBE SMO S50 -ohjausyksikkö
- Mahdollisuus liittää laite rakennusautomaatioon
- Pilvipohjainen myUplink PRO -palvelu liitettyjen laitteiden seurantaan ja hallintaan
- Mahdollisuus yhdistää useita yksiköitä, jolloin kokonaisteho voi olla jopa 1008 kW
Molemmat mallisarjat tulevat myyntiin 2027.
Entä jos taloyhtiön tontille ei mahdu riittävästi energiakaivoja?
Maalämpöjärjestelmää voidaan täydentää ilma-vesilämpöpumpuilla esimerkiksi silloin, kun tontille ei mahdu riittävästi energiakaivoja tai olemassa olevien kaivojen kapasiteetti ei riitä. NIBEn järjestelmä mahdollistaa eri lämmönlähteiden yhdistämisen kiinteistön tarpeiden mukaan. Hilliaho selventää:
"Usein etenkin lämpöpumppujen uusimisen yhteydessä haasteeksi tulee nykyiset, kehittyneemmät lämpöpumput, mitkä pystyvät hyödyntämään paremmin maasta otettavaa energiaa. Tämä tarkoittaa usein, että olemassa olevat kaivometrit eivät riitä. Tällöin maalämpöpumpun rinnalle voidaan asentaa ilma-vesilämpöpumppu, jolloin ei tarvita lisää kaivometrejä ja kiinteistön tarvitsema energia voidaan kuitenkin tuottaa kokonaan lämpöpumpputekniikkaa käyttäen."
NIBEn S-sarjan maalämpöjärjestelmään voidaan yhdistää jopa kahdeksan ilma-vesilämpöpumppua rinnalle. Näin lämmityskokonaisuus voidaan mitoittaa joustavasti myös kiinteistöihin, joissa energiakaivojen määrää ei voida lisätä. S-sarjan automatiikalla voidaan ohjata myös F-sarjan laitteita. Pilvipohjainen myUplink PRO -palvelu puolestaan mahdollistaa lämpöpumppujen etäseurannan ja -hallinnan.
Mistä taloyhtiön kannattaa aloittaa, jos lämmityskulut halutaan pienemmiksi?
Ensimmäinen askel on selvittää kiinteistön nykyinen energiankulutus ja lämmitysjärjestelmän toiminta. Näiden tietojen pohjalta voidaan arvioida maalämmön soveltuvuutta ja mahdollisia säästöjä sekä suunnitella kiinteistön tarpeisiin sopiva järjestelmä.
Hilliaholla onkin selkeä neuvo ensimmäiseksi toimenpiteeksi:
"Yleensä kannattaa ensiksi tehdä energiaselvitys, missä selvitetään nykyinen energian kulutus, säästökohteet sekä niiden kannattavuus. Tässä vaiheessa laitevalmistajana olemme tiiviisti mukana kertomassa, millainen lämpöpumppu ja laitteisto kyseiseen kohteeseen sopisi ja millaisia säästöjä sillä saisi nykyiseen lämmitykseen verrattuna. Usein olemmekin se ensimmäinen reitti ja kontakti taloyhtiölle kohti edullisempia lämmityskustannuksia."
Hilliahon mukaan huolellinen suunnittelu, oikea mitoitus, laitevalinnat sekä käyttöönoton jälkeinen seuranta, säätö ja huolto vaikuttavat investoinnin kannattavuuteen. Hyvin suunniteltu ja ylläpidetty järjestelmä pienentää energiakustannuksia ja palvelee taloyhtiötä pitkälle tulevaisuuteen.
Harkitseeko taloyhtiönne lämmitysjärjestelmän uusimista?
Jos taloyhtiössänne suunnitellaan lämmitysremonttia tai halutaan selvittää mahdollisuuksia pienentää lämmityskustannuksia, voitte ottaa suoraan yhteyttä NIBEn asiantuntijoihin: projekti@nibe.fi.
Tutustu tarkemmin NIBEn suurten kiinteistöjen lämmitysratkaisuihin.
Kiinnostuitko? Jätä NIBElle yhteydenottopyyntö
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat