Taloyhtiö saattaa maksaa liikaa sähköstä – syy löytyy ylisuurista pääsulakkeista
Taloyhtiön sähköjärjestelmän kuormituksesta saa tarkimman kuvan verkkoyhtiön kulutus- ja tehotiedoista. (Kuva Adobe Stock)
Taloyhtiön sähkökulut koostuvat monesta pienestä tekijästä, mutta yksi niistä jää helposti tarkistamatta: pääsulakkeen koko. Jos taloyhtiön sulake on vuosien varrella jäänyt todellista tarvetta suuremmaksi, yhtiö voi maksaa pelkästä siirtomaksusta selvästi enemmän kuin olisi tarpeen. Erot voivat olla merkittäviä etenkin suurissa taloyhtiöissä.
Pääsulake määrittää, millaista kuormaa taloyhtiön sähköjärjestelmä kestää yhtä aikaa. Kun sulake on ylimitoitettu, siirtomaksu nousee, vaikka sähkön kulutus ei koskaan lähestyisi sulakkeen sallimaa rajaa. Siksi sulakekoon tarkistaminen kannattaa ottaa taloyhtiön säännölliseen seurantaan, ja pienellä vaivalla voidaan välttää turhat kulut sekä varmistaa, että yhtiö maksaa vain siitä kapasiteetista, jota se todella käyttää.
Miksi sulakekoko vaikuttaa taloyhtiön kuluihin?
Taloyhtiön sähköliittymä mitoitetaan pääsulakkeiden mukaan. Sulakkeet määrittävät, kuinka paljon sähköä kiinteistö voi ottaa verkosta. Mitä suurempi sulakekoko on, sitä suuremmaksi nousee siirtomaksu, koska verkkoyhtiö varaa taloyhtiölle enemmän kapasiteettia sähkön kulutushuippujen varalle.
Monessa taloyhtiössä sulakekoko heijastelee vanhaa kulutustasoa. Lämmitysjärjestelmä on voinut vaihtua, autotallien kuormitus on vähentynyt tai kiinteistön tekniikka on muuten keventynyt, mutta pääsulakkeet ovat jääneet entiselleen. Jos kulutus ei koskaan nouse lähelle sulakkeen sallimaa rajaa, taloyhtiö maksaa käytännössä ylimääräistä pelkästä varautumisesta.
Sähköverkkoyhtiöiden hinnastoissa erot voivat olla merkittäviä. Suurempi sulakekoko nostaa joko siirtomaksun perusosaa tai tehomaksua riippuen verkkoyhtiön tariffista. Kun sulake on mitoitettu todellista käyttöä suuremmaksi, taloyhtiö maksaa kapasiteetista, jota se ei tosiasiassa tarvitse. Siksi sulakekoon säännöllinen tarkistus kuuluu taloyhtiön energiakustannusten hallintaan samalla tavalla kuin kulutusseuranta ja talotekniikan huolto.
Miten tehomaksu liittyy sulakekokoon?
Osassa verkkoyhtiöistä siirtomaksu muodostuu pelkän sulakekoon perusteella, mutta yhä useampi yhtiö hinnoittelee maksut myös taloyhtiön huipputehojen mukaan. Tehomaksu perustuu siihen, kuinka suuri sähkökuorma taloyhtiöllä on ollut samanaikaisesti. Jos kuormitus pysyy tasaisena eikä lähellä sulakkeen sallimaa rajaa, taloyhtiö voi hyötyä sekä pienemmästä sulakkeesta että matalammasta tehomaksusta.
Tämä ei vaadi asukkailta erityisiä toimenpiteitä, mutta kulutushuippujen tarkistaminen antaa lisävahvistuksen sille, että taloyhtiön sähköliittymä on mitoitettu oikein. Kun sulakekoko ja todelliset huipputehojen tasot ovat linjassa keskenään, siirtomaksujen kokonaisuus asettuu yleensä taloyhtiön kannalta edulliselle tasolle.
Milloin sulakekoko voi olla taloyhtiössä liian suuri?
Taloyhtiön pääsulake ei yleensä muutu itsestään. Se jää helposti ennalleen, vaikka kiinteistön käyttö ja sähkökuorma muuttuvat vuosien varrella. Näissä tilanteissa sulakekoko voi olla tarpeettoman suuri:
Lämmitysjärjestelmä on vaihtunut kevyempään
Jos taloyhtiö on siirtynyt esimerkiksi öljylämmityksestä kaukolämpöön tai poistoilmalämpöpumppuun, kuormitus laskee usein huomattavasti. Sulakkeet voivat silti olla mitoitettu vanhan, raskaamman järjestelmän mukaan.
Kiinteistön tekniikka on uudistunut
Ilmanvaihtokoneet, valaistus ja muut talotekniset laitteet ovat kehittyneet energiatehokkaammiksi. Kuormitushuiput pienenevät, mutta sulakekoko pysyy ennallaan.
Autotallit ja yhteistilat ovat keventyneet
Monissa vanhoissa taloyhtiöissä on ollut suuria sähkölaitteita tai lämmityksiä, joita ei enää käytetä. Jos niiden vuoksi on aikanaan nostettu sulakekokoa, nykyinen tarpeen taso on usein pienempi.
Kulutus ei koskaan saavuta sulakkeen sallimaa rajaa
Jos verkkoyhtiön kulutusdatasta näkyy, ettei taloyhtiön huipputeho lähesty nykyistä sulakekokoa, ylisuurista sulakkeista maksetaan turhaan.
Taloyhtiön kuormitusta on varmuuden vuoksi liioiteltu
Aiemmin sulakekoko saatettiin valita varovaisuusperiaatteella: “otetaan mieluummin liian iso kuin liian pieni”. Tämä on voinut nostaa siirtomaksuja vuosikausia ilman, että kukaan huomaa syytä kustannuksiin.
Miten taloyhtiö tarkistaa sulakekoon?
Sulakekoon arviointi ei perustu arvailuun, vaan taloyhtiön todelliseen kulutusdataan ja sähköverkkoyhtiön mitoitusperiaatteisiin. Tarkistus tehdään yleensä näin:
Selvitä taloyhtiön nykyinen pääsulakekoko
Tiedot löytyvät taloyhtiön sähkösopimuksesta, verkkopalvelusopimuksesta tai isännöitsijältä. Jos dokumentteja ei ole helposti saatavilla, verkkoyhtiö ilmoittaa sulakekoon pyynnöstä.
Tutki verkkoyhtiön kulutus- ja tehotiedot
Useimmat verkkoyhtiöt tarjoavat palvelun, josta näkee taloyhtiön:
- huipputehojen kehityksen
- tuntikohtaisen kulutuksen
- mahdolliset kuormituspiikit
Tämä tieto kertoo, kuinka lähelle sulakerajaa taloyhtiö todellisuudessa käy.
Arvioi kuorman varmuusmarginaali
Turvalliseen käyttöön tarvitaan jonkin verran pelivaraa, mutta ylimitoitus ei tuo etua. Sähköurakoitsija tai sähköinsinööri osaa arvioida, mikä on taloyhtiölle toimiva marginaali nykyisillä laitteilla.
Pyydä sähköurakoitsijalta arvio pienentämisen mahdollisuuksista
Luvanvarainen sähköammattilainen arvioi:
- kestääkö verkko pienempää sulakekokoa
- mitä muutoksia tarvitaan
- tuleeko taloyhtiölle vastaan rajoitteita (esimerkiksi hissi tai suuret lämmityslaitteet)
Arvion pohjalta saadaan tekninen varmistus sille, että sulakkeen pienentäminen on turvallista ja mahdollista.
Varmista verkkoyhtiöltä ehdot ja kustannukset
Verkkoyhtiö hyväksyy muutoksen ja määrittelee työn hinnan. Pienentäminen on yleensä muutaman sadan euron toimenpide, joka maksetaan sähköurakoitsijan tekemän työn yhteydessä.
Milloin sulaketta ei pidä pienentää?
Pääsulakkeen pienentäminen ei sovi jokaiseen taloyhtiöön. Jos kiinteistössä on laitteita tai järjestelmiä, jotka vaativat tasaisen ja suuren sähkökuorman, sulakekokoa ei kannata lähteä muuttamaan ilman perusteellista selvitystä. Tällaisia ovat esimerkiksi hissit, suuret ilmanvaihtokoneet ja maalämpöjärjestelmät, joiden käynnistysvirrat voivat olla huomattavia. Sama pätee tilanteisiin, joissa taloyhtiö suunnittelee lähivuosina sähköautojen latauspaikkoja. Latausinfrastruktuuri kasvattaa sähköverkon kuormitusta, ja sulakekoon pienentäminen voisi rajoittaa asennusmahdollisuuksia tai nostaa hankkeen kokonaiskustannuksia.
Joissakin taloyhtiöissä käyttö vaihtelee voimakkaasti vuodenajoittain. Esimerkiksi pesuloiden, saunojen ja yhteistilojen laitteet saattavat aiheuttaa lyhyitä kuormituspiikkejä, jotka eivät näy pelkässä kulutuskäyrässä. Tällaisissa tapauksissa pienempi sulake voi johtaa siihen, että laitteet ylikuormittavat verkkoa ja sulake paukahtaa, mikä aiheuttaa tarpeettomia käyttökatkoja.
On myös hyvä huomioida tulevat remontit ja talotekniset hankkeet. Jos taloyhtiö harkitsee lämmitysjärjestelmän muutosta, yhteistilojen kunnostusta tai uutta talotekniikkaa, pienempi sulake voi osoittautua liian rajalliseksi jo muutaman vuoden sisällä. Siksi sulakekokoa ei kannata muuttaa pelkästään nykytilanteen perusteella, vaan arvio on syytä tehdä osana laajempaa kiinteistön suunnitelmallista ylläpitoa.
Esimerkki säästöstä sulakekokoa pienentämällä
Yhden koon pienennys pääsulakkeessa voi näkyä taloyhtiön siirtolaskussa yllättävän selvästi. Savon Voima Verkko Oy:n verkkopalveluhinnaston mukaan 3×50 A pääsulakkeen perusmaksu on 80,90 €/kk ja 3×63 A sulakkeen 104,60 €/kk (sis. alv). Erotus on noin 24 euroa kuukaudessa, eli noin 280 euroa vuodessa.
Jo yhdessä keskikokoisessa taloyhtiössä tämä tarkoittaa yhtä “turhaa” kuluerää, joka toistuu joka vuosi, jos sulakekoko on jäänyt todellista tarvetta suuremmaksi. Toisilla verkkoyhtiöillä erot voivat olla vielä suurempia. Esimerkiksi Caruna Oy:n yleissiirrossa 3×50 A ja 3×63 A perusmaksujen ero on noin 64 euroa kuukaudessa, mikä tekee vuodessa jo noin 770 euroa.
Sulakekoon muutoksesta aiheutuu yleensä muutamien satojen eurojen kertakustannus, joka muodostuu verkonhaltijan veloituksesta ja sähköurakoitsijan työstä. Esimerkiksi Carunan palveluhinnaston mukaan yksittäinen mittari- ja kytkentätyö on tyypillisesti 50–200 euron luokkaa, minkä lisäksi tulee sähköurakoitsijan lasku. Monessa taloyhtiössä sulakkeen pienentämisen takaisinmaksuaika jää siten vuoden tai muutaman vuoden mittaiseksi, jos tekniset edellytykset muutokselle ovat olemassa.
Info
Yhteenveto
Pääsulakkeen koko vaikuttaa taloyhtiön siirtomaksuihin enemmän kuin moni arvaa. Kun sulake on jäänyt todellista tarvetta suuremmaksi, taloyhtiö maksaa ylimääräistä kapasiteetista, jota ei käytä. Tarkistus on kohtuullisen vaivaton: kulutus- ja tehotiedot löytyvät verkkoyhtiöstä, ja sähköammattilainen pystyy arvioimaan nopeasti, onko pienempi sulake taloyhtiölle mahdollinen ja turvallinen.
Säästöjen suuruus vaihtelee verkkoyhtiöittäin, mutta esimerkkilaskelmat osoittavat, että jo yhden sulakekoon pienennys voi keventää taloyhtiön kulurakennetta useilla sadoilla euroilla vuodessa. Muutos ei sovi jokaiseen kiinteistöön, mutta silloin kun tekniset edellytykset täyttyvät, kyse on yksinkertaisesta keinosta pitää taloyhtiön energiakulut hallinnassa.
Lähteet:
Verkkoyhtiöiden hinnastot: Savon Voima Verkko Oy, Caruna Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elenia Oy
Sähköalan tekniset lähteet: SFS 6000 -sarja: Sähköasennusstandardit (kuormituksen, suojauksen ja sulakkeiden mitoitusperiaatteet). Energiateollisuus ry: Verkkopalvelun hinnoittelun ja tehomaksujen yleiset periaatteet. Tukes: Sähkötyöt ja luvanvaraisuus, sähköurakointia koskevat ohjeet.
Taloyhtiö- ja lainsäädäntölähteet: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009. Kiinteistöliitto, Ympäristöministeriö.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat