Tunnetko taloyhtiösanaston? Osat A ja B

Omakotitalossa ja taloyhtiössä asuvan vakuutuksissa on oleellinen ero. Omassa omakotitalokiinteistössään asuva vakuuttaa sekä rakennukset että irtaimiston. Osakeyhtiössä asuttaessa taloyhtiö sitä vastoin vakuuttaa kiinteistön ja asukas kotivakuutuksen myötä irtaimiston kiinteistön sisällä.

Voiko asennuttaa vain yhteen rivitalon vuorattuun huoneistoon vesimittaria? Muut 3 huoneistoa ovat omistuskäytössä. Uudet vuokralaiset käyttävät vettä mielestämme kohtuuttoman paljon.

Taloyhtiöiden kustannuksista merkittävä osa syntyy käyttövedestä, veden lämmityksestä ja jätevesijärjestelmästä. Vesitehokkailla valinnoilla vedenkulutusta on mahdollista pudottaa nopeasti ja asumismukavuudesta tinkimättä jopa 30 %.

Rivitaloyhtiössämme täytyisi tehdä isompi remontti, koska on löytynyt kosteusvaurio alajuoksussa. Alakerran asuntoihin (ulkopuolelle) pitäisi tehdä korjaukset. Voivatko lain mukaan yläkerran asuntojen omistajat hylätä korjaukset? Siis niin, etteivät osallistuisi kustannuksiin? Kaikki muut remontit menevät osakemäärän mukaan.

Taloyhtiön ovipuhelinjärjestelmä on keskeinen osa asumismukavuutta ja turvallisuutta. Monet asukkaat luottavat siihen päivittäin, avatessaan ovensa vierailijoille. Kuitenkin harva pysähtyy pohtimaan, miten hyvin ovipuhelinjärjestelmä oikeasti toimii.Turvaton olo asunnossamme hyvin usein johtuu siitä, ettemme tiedä ketä esimerkiksi kerrostalon alaovella soittelee ovikelloa. Eikä ongelma ole rajattu vain kerrostaloihin. Rivi- ja omakotitaloissa yhtä lailla saattaa tuntematon tulla oven taakse. Miten tällaisessa tilanteessa tulisi käyttäytyä ja mitä voit asialle tehdä?Teknologia kehittyy jatkuvasti, ja vanhat ovipuhelinjärjestelmät voivat jäädä jälkeen nykypäivän vaatimuksista. Esimerkiksi videopuhelumahdollisuudet ja älykkäät ratkaisut ovat nykyaikaisia standardeja, jotka voivat parantaa merkittävästi taloyhtiön turvallisuutta. On tärkeää tarkastella, vastaavatko taloyhtiön järjestelmät nykyajan tarpeisiin.

Talousarvio on taloyhtiön toimintasuunnitelma ja sen laatii yleensä hallitus tai isännöitsijä hallituksen ohjeiden perusteella. Talousarvion keskeisin tarkoitus on selvittää yhtiövastikkeiden suuruus ja näin ollen sen laatiminen perustuu yhtiöjärjestyksen määräykseen vastikkeiden määräämisperusteista. Hallitus esittää talousarvioehdotuksen yhtiökokoukselle, joka vahvistaa sen viralliseksi talousarvioksi.Talousarvio on hyvä tehdä tuloslaskelmakaavan mukaisesti ja sitä voidaan tarkentaa tarvittavilla yksityiskohdilla. Talousarvion laadinta lähtee kulujen arvioinnista. Ensimmäisenä arvioidaan kiinteistön hoitomenot sekä ne aktivoitavat kulut, jotka on suunniteltu katettavan hoitovastikkeilla. Hoitomenojen jälkeen arvioidaan kiinteistön muut tuotot, kuten vuokrat sekä käyttökorvaukset ja näin jäljelle jää osakkailta perittävillä hoitovastikkeilla katettavat kulut. Jos edellisen vuoden talousarvio on toteutunut ylijäämäisenä, eli vastikkeina perittävät tulot ovat ylittäneet niillä katettavat kulut, otetaan tämä ylijäämä vastikkeiden arvioinnissa huomioon. Vastaavasti otetaan huomioon myös edellisen vuoden alijäämä, jolloin vastike voi olla talousarvion osoittamaa suurempi.Jos taloyhtiöllä on pankkilainoja, tulee niistä tehdä lainakohtaiset talousarviot. Samoin kuin hoitovastikkeiden määrittelyssä, ensin arvioidaan lyhennyksiin, korkoihin ja lainanhoitokuluihin kuluvat menot, jolloin saadaan selville pääomavastikkeina perittävä määrä.