Tyytyväisten asukkaiden taloyhtiö
Hallituksen puheenjohtaja Heikki Päivänsalo (vas.) kannustaa taloyhtiöitä ottamaan ilmanvaihdon toimivuuden tarkastelukohteeksi. As.Oy Kluuvinahteen ilmanvaihtoremontin onnistumisesta vastasi Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf (oik).
Neljä vuotta sitten kerroimme Asunto Oy Kluuvinahteessa toteutetusta sisäilmaremontista. Mitä espoolaiseen rivitaloyhtiöön kuuluu ja miten korvausilmaventtiilien asennus on vaikuttanut asukkaiden elämään?
Espoon Mankkaalla sijaitsevan rivitaloyhtiön edustalla on rauhallinen tunnelma. Kevätaurinko paistaa, ja piha on saanut vihreän värin. Lasten leikkipaikalla hiekkalelut ovat herttaisen sekaisin kesken jääneen leikin jäljiltä. Joku grillaa makkaraa. Olen tullut tapaamaan Kluuvinahteen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa Heikki Päivänsaloa. Paikan päällä on myös Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf.
Kuuden rakennuksen ja 26 asunnon kokonaisuudessa havaittiin Päivänsalon mukaan sisäilmaongelmia, joihin haluttiin puuttua vakavasti. Vuosina 1985–1986 rakennetuissa taloissa ilmanvaihtojärjestelmänä toimi ainoastaan keittiön liesikuvun huippuimuri. Yli 20 vuotta toiminut Terveysilma valikoitui tarjouspyynnön ja yhtiökokouksen neuvottelujen myötä myös Kluuvinahteen ratkaisuksi. Valinta oli luonteva, sillä yritys oli Päivänsalolle ennestään tuttu ja hyväksi todettu. Vaihtosuodattimet saatiin myös edulliseen "taloyhtiöhintaan".
Puhdas sisäilma, onnellisemmat asukkaat
vaihto tapahtui keväällä 2010. Samassa yhteydessä toteutettiin myös erillinen ikkunaremontti.
Venttiilejä asennettiinasunnon koosta riippuen 4-5 kappaletta. Tien puolella oleviin asuntoihin valittiin äänenvaimennetut versiot.
Asennustyöt sujuivat hyvin eikä reklamaatioita ilmennyt. "Remontti vastasi odotuksia ja jopa ylitti ne", Päivänsalo kiittelee. Erityisen tyytyväinen hän on tuotteiden hinta-laatusuhteeseen. "Suodattimien laaduissa on eroja", Päivänsalo tietää. Automaattisesti ulkolämpötilan mukaan säätyvä, termostaatilla varustettu VELCO-korvausilmaventtiili sisältää erityisen hyvän suodattimen.
Hinnat liikkuvat sadan euron luokassa venttiiliä kohden, ja sisältävät asennuksen. Noin 90–100 neliön asunnolle loppusummaksi tuli 400– 500 euroa. Remonttikustannukset pysyivät siis hyvin maltillisina verrattuna vaihtoehtoiseen, koneelliseen ilmanvaihtoon.
Myös asukkaat ovat olleet Päivänsalon mukaan erittäin tyytyväisiä lopputulokseen ja ilman laadussa on huomattu selkeä ero. "Eräskin viininharrastaja toimitti pullon laatuviiniä kotiovelleni kiitokseksi sisäilmaongelman eteenpäin ajamisesta", Päivänsalo tokaisee hymyssä suin. Myös Schlaufin mieltä lämmittää asukkaiden tyytyväisyys: "Asumismukavuuden edistäminen on meille tärkein asia". Korvausilmasta huolehtiminen on pieni vaiva, mutta sillä on isoja hyötyvaikutuksia etenkin terveyden kannalta. "Eikä asunnon arvon nousemisestakaan varmasti haittaa ole", Schlauf jatkaa.
Vaihtamalla paranee
Tärkeintä sisäilmanlaadun ylläpitämisessä on Päivänsalon mukaan tuotteiden säännöllinen huoltaminen. "Jotta venttiileistä saadaan kaikki hyöty irti, tulee suodattimet muistaa vaihtaa", hän sanoo. Hyvä tapa demonstroida asiaa on näyttää asukkaille kuukausien saatossa mustunut suodatin. Väriero on melkoinen ja herätti hämmästystä myös Kluuvinahteen asukkaiden keskuudessa. "Asukkaat ovat kertoneet suodattimien olleen todella likaisia vaihdon yhteydessä", Päivänsalo kertoo.
Sisäilman laadusta huolehtimiseen kiinnitetään Schlaufin mukaan aivan liian vähän huomiota. Päivänsalo on samoilla linjoilla: "Näissä asioissa tullaan Suomessa jäljessä Keski-Eurooppaan nähden", hän toteaa ja jatkaa: "Sisäilmaongelmien vaikutuksista talon kuntoon ja terveyteen tiedetään liian vähän." Myös ajatus remontista voi huolettaa, jos ennakkotietämystä ei ole. Asukkaiden isoin pelko on Päivänsalon mukaansa kustannuksissa. "Ihmiset eivät tiedä, että sisäilmaongelmiin on olemassa korvausilmaventtiilien kaltaisia, edullisia ratkaisuja".
Päivänsalon puheessa välittyy aito kiinnostus asuinmukavuuden lisäämiseen. Korvausilmasta huolehtimalla voidaan edistää perheiden terveyttä ja hyvinvointia koko taloyhtiössä. Se edellyttää toki kaikkien osallisuutta. Päivänsalo korostaakin yhteisöllisyyden merkitystä: "Rivitaloyhtiössä asukkailla on vastuu yhdessä asumisesta ja viihtyvyydestä". Vaikka yhteiseen hyvään ei voida pakottaa ketään, tulisi siihen hänen mukaansa rohkaista enemmän. Puheenjohtaja kannustaakin talonyhtiöiden asukkaita ja hallituksen jäseniä tarttumaan toimeen: "Tämmöinen remontti kannattaa aina!" Myös Schlauf kehottaa talonyhtiöitä ottamaan ilmanvaihdon tarkastelukohteeksi kokouksissa. Olisiko parantamisen varaa? "Jos on, laitetaan asiat kuntoon!", Schlauf summaa.