Uusi avustus ARA-asuntojen korjaamiseen ikääntyville sopiviksi – asetusluonnos lausunnoille
Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.09.2023
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jolla otettaisiin käyttöön avustus valtion tuella rakennettujen ARA-asuntojen korjaamiseen ikääntyville sopiviksi väestöltään vähenevillä seuduilla. Avustusta voitaisiin myöntää vuosina 2020-2022 yhteensä 25 miljoonaa euroa, josta 5 miljoonaa vuonna 2020.
"Väestön ikääntyminen ja väheneminen kulkevat monilla seuduilla käsi kädessä, kun kasvukeskukset houkuttelevat nuorempaa väestöä. Uudella avustuksella haluamme tukea haastavan väestökehityksen ja asuntomarkkinatilanteen kanssa painivia kuntia ja vuokrataloyhtiöitä. Kun ARA-asuntoja korjataan esteettömiksi, ne sopivat paremmin ikääntyneille asukkaille ja vastaavat tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa", sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Avustusta voitaisiin myöntää korjauksiin asunnoissa sekä vuokratalon yhteistiloissa ja piha-alueella. Avustuksen kattamia korjauksia olisivat esimerkiksi erilaisten varusteiden kuten tukikaiteiden asentaminen, oviaukkojen leventäminen ja wc- ja pesutilojen remontoiminen esteettömiksi.
Avustuksen enimmäismäärä olisi 50 prosenttia toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 10 000 euroa asuntoa kohden. Avustusta myönnettäisiin kohteisiin, joilla arvioidaan olevan käyttöä pitkällä aikavälillä.
Tukea voisivat hakea kuntien omistamat vuokrataloyhteisöt ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt. Avustukset myöntäisi ARA.
Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alussa.
Lausuntoja voi antaa 2.12.2019 asti lausuntopalvelu.fi -palvelun kautta.
- Lausuntoaineistot(lausuntopalvelu.fi)
Lisätietoja:
Hallitussihteeri Liisa Meritähti, p. 0295 250 376, liisa.meritähti@ym.fi
Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 06.11.2019
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
Kun lutikka eli lude valtaa kodin, miten pitää toimia?
Lude, lutikka tai seinälude on taloyhtiöissä yleistyvä riesa, joka salamatkustaa asuntoon yleensä lomatuliaisina matkatavaroissa tai käytetyn huonekalun kätköissä. Torjuntatöihin on syytä ryhtyä nopeasti, sillä pahimmillaan ongelma pitkittyy ja lutikat leviävät talon rakenteiden kautta toisiin huoneistoihin.
Arkkitehti Matti Kuittinen esittelee minitalon: Kurkista sisään Talo Varjoon
Talo Varjo on pieni omakotitalo, joka on rakennettu kierrätetyistä ja uusiokäytetyistä materiaaleista. Se on osa Tiny Homes -tutkimusprojektia, jota johtaa arkkitehti ja professori Matti Kuittinen. Kuittinen haluaa tutkimuksella osoittaa muun muassa, miten omakotiasuminen voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja resurssitehokkaaksi. Haastattelussa Kuittinen kertoo näkemyksiään minitalo-konseptista sekä kiertotalouden lisääntyvästä tärkeydestä rakennusalalla.
Melusta asiaa - tai kuultavaa
Melusta puhutaan paljon. Asiana melu on hankala, sillä melun aiheuttama häiriö koetaan yksilöllisesti. Tyypillisiä ympäristöstä kuuluvan melun aikaansaamia vaikutuksia ovat rentoutumisen häiriintyminen, keskittymis- ja suorituskyvyn aleneminen sekä erilaiset stressioireet. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista onkin melulle asetettu selkeät raja-arvot, jotka eivät saisi ylittyä.
Onko pyöreä talo vastannut odotuksia? Mitä kuuluu Pyörre-talolle nyt?
Yleisön kiinnostus oli taattu, kun Lohjan asuntomessualueelle alettiin rakentaa pyöreää taloa. Pyörre-taloon jonotettiin välillä tuntikaupalla, jotta päästäisiin ihmettelemään, miten pyöreässä talossa voisi edes asua. Talon omistajilla Jukka Turusella ja Timo Rannalla on nyt reilusti yli vuoden kokemus siitä, mitä on asua pyöreässä talossa.
Pelastustoimen maksut, palkkiot ja korvaukset
Pelastustoimen kustannuksista vastaa, jollei tässä laissa toisin säädetä, se, jonka velvollisuutena toimenpiteen tai tehtävän suorittaminen taikka siitä huolehtiminen on.
Taloyhtiöiden ilmanlaatu – miten se vaikuttaa asukkaisiin?
Ihminen viettää keskimäärin 90 % ajastaan sisätiloissa, joten ei ole yhdentekevää millaista sisäilma on. Pisin yhtenäinen aika kuluu yleisimmin kotona ja toinen esimerkiksi töissä, koulussa tai päiväkodissa. Julkisten rakennusten huonosta kunnosta saamme lukea lähes päivittäin lehdistä.
Mistä tiedän, toimiiko asunnossani ilmanvaihto?
Usein toimimattomaan tai puutteelliseen ilmanvaihtoon havahtuu vain osa taloyhtiön asukkaista. Monissa tapauksissa ilmanvaihdon puutteet huomataan parhaiten juuri, kun asunto on hankittu. Tunkkaiseen tai muuten heikkolaatuiseen sisäilmaan nimittäin tottuu yllättävän nopeasti.Mikä sitten on oikea reitti lähteä selvittämään ilmanvaihdon parantamista?
Artikkelisarja: Elämää ja remontointia taloyhtiössä
Jossain päin Keski-Suomea sijaitseva kuvitteellinen taloyhtiömme, as.oy Remontti-Mallinnus, perustuu 1970-luvun tyyppitaloon. Talo on kolmikerroksinen betonielementtitalo, jossa on kolme rappukäytävää ja 27 huoneistoa. Pääty- sekä väliseinät ovat kantavia ja päällekkäiset kerrokset identtisiä keskenään. Alimmassa kerroksessa on talon huolto- ja varastotilat, saunaosasto ja autotalleja. Alin kerros on osittain maanpinnan alapuolella, eli taloyhtiöstä löytyy maanvastaisia seiniä.Rakennuksen kunto on alle tyydyttävän ja kiinteistön arvo laskee. Ulko-ovet ovat ikkunalliset metalliovet ja parvekkeiden ovet kaksiovisia, ikkunallisia puuovia. Alkuperäiset kolmipuitteiset ikkunat aukeavat sisäänpäin ja niissä on puiset tuuletusluukut, ritilät ja hyttysverkko. Ikkunoita ja ovia on hieman ehostettu, mutta ei vaihdettu.Asuntojen omistajat ovat uusineet sisäpintoja, mutta kaikista huoneistoremonteista ei ole ajantasaista tietoa, sillä ilmoitusvelvollisuus tuli voimaan 1.7.2010 tuolloin uudistetun asunto-osakeyhtiölain myötä. Virtasen rouva kyllä muistaa kuinka Hietasen perhe rehvasteli uudella keittiöllä ja kylpyhuoneella vuonna 1998...
Mahdollisuus kesäaikaiseen viilennykseen kiinnostaa
Yhä useampi kerrostaloasukas kertoo kaipaavansa kotiinsa mahdollisuutta kesäaikaiseen viilennykseen. Ilmastonmuutoksen tuomat pitkittyneet hellejaksot, energiatehokkaat rakennukset ja suuret ikkunapinnat ovat tehneet asunnoista entistä alttiimpia kuumenemiselle. Tilanne heijastuu myös asuntomarkkinoihin: lähes joka toinen asunnon ostoa harkitseva aikoo huomioida viilennysmahdollisuudet seuraavaa kotia valitessaan.Keväällä 2019 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan miltei kaikki vastaajat pitivät tärkeänä, että huoneiston voi viilentää kesäisin. Lähes puolet kertoi viilennyksen olevan tekijä, joka vaikuttaa uuden kodin valintaan. Vain kuusi prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei tarvitse kotiinsa erillistä viilennystä.
Tulisijojen ja savupiippujen
Tiili on perinteisin ja yleisin savupiippujen rakennusmateriaali. Tiilipiippu on edullinen rakentaa ja lämpötaloudellisilta ominaisuuksiltaan ylivoimainen. Se on ainoa massiivinen hormisto, joka pystyy luovuttamaan siihen varastoituneen lämmön huonetiloihin. Tiilipiippu vastaa lämmönvarauskyvyltään jopa toista tulisijaa.Tiilihormiston edut korostuvat erityisesti huonetiloiltaan korkeissa ja kaksikerroksisissa taloissa. Tiilipiippu on paloturvallinen ja tulisijojen määrästä riippuen siihen on helppo tehdä myös tarvittava määrä hormeja.Tulisijojen ja savupiippujen varaavuus on viimeaikaisten tutkimusten mukaan noussut kuluttajan kannalta yhdeksi keskeisimmistä ominaisuuksista, mikä merkitsee huomattavia säästöjä jo yhden lämmityskauden aikana.
Voiko taloyhtiön korjaushankkeen kuluista saada vapautuksen?
Jos huoneiston omistaja asentaa asuntoon omalla kustannuksella huoneistokohtaisen ilmastoinnin, voiko hallitus tai yhtiökokous vapauttaa kyseisen huoneiston myöhemmin tulevista IV-saneerauksen kuluista, koska saneerauksen ei enää tarvitse kohdistua kyseiseen huoneistoon.Jos voi, miten se pitää kirjata yhtiön tiedostoihin että vapautus pysyy voimassa?Taloyhtiöltä ja rakennusvalvonnalta on jo toimenpidelupa olemassa, toteutus on enää kiinni mainitsemistani kuluista. Taloyhtiö hyötyy heti asuntokohtaisen IV:n lämmöntalteenotosta ja siinä tarvittava sähkökulukin on kyseisen asunnon.
Luetuimmat
Uusimmat