Ketkä asuvat valtion tukemissa asunnoissa?
Valtion tukeman asuntokannan asukasrakennetta selvitetty
Ympäristömininsteriön tiedote 5.2.2025.
Valtion tukemien asuntojen asukasrakennetta tarkastellaan säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa niiden kohdentuminen sosiaalisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Ympäristöministeriön tilaama selvitys kartoitti vuoden 2022 tilastotietojen perusteella muun muassa asukkaiden tuloja, sosioekonomista asemaa sekä asumisväljyyttä ja muuttoja eri asumismuotojen välillä. Valtion tukemien asuntojen, kuten korkotuetuilla lainoilla rahoitettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen, käyttöä säädellään erityisesti vuokran ja asukasvalinnan osalta. Suomessa näitä asuntoja on noin 400 000, ja niiden asukasrakenteen seuranta on keskeinen osa asumispolitiikkaa.
– Valtion tukemissa asunnoissa asukkaaksi valikoitumisen taustalla tulee olla sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve. Siksi asukasrakennetta on tärkeää aika ajoin selvittää valtakunnallisesti, kertoo lainsäädäntöneuvos Matleena Haapala ympäristöministeriöstä.
Minkälaisia asukkaita valtion tukemissa asunnoissa asuu?
Yksinasumisen yleistyminen näkyy valtion tukemissa asunnoissa siten, että selvästi yli puolet on jo yksinasuvia. Selvityksen mukaan pitkällä korkotuella ja aravalainalla tuetuissa vuokra-asunnoissa yksinasuvien osuus nousi 53 prosentista 59 prosenttiin vuosina 2011–2022. Lapsiperheissä on hieman enemmän yhden kuin kahden vanhemman perheitä ja lapsiperheiden osuus on suurempi kuin markkinavuokra-asunnoissa.
Alimman tulokymmenyksen asuntokunnista vajaat 30 prosenttia asui valtion tukemissa asunnoissa veronalaisten bruttotulojen mukaan vuonna 2022. Kun tarkasteltiin käytettävissä olevia tuloja, osuus oli 20 prosenttia. Käytettävissä olevien tulojen alimmassa tulokymmenyksessä on suhteellisesti enemmän omistusasujia kuin bruttotulojen alimmassa tulokymmenyksessä. Valtion tukemassa asuntokannassa asuvien osuus väheni melko tasaisesti siirryttäessä alemmista tulokymmenyksistä ylempiin. Ylimmän tulokymmenyksen asuntokunnista reilu prosentti asui valtion tukemissa asunnoissa.
Tulotaso vaihtelee asuntokannan sisällä riippuen asumistyypistä ja alueesta
Eniten pienituloisia asukkaita on erityisryhmille tarkoitetuissa vuokra-asunnoissa esimerkiksi opiskelija-asunnoissa. Myös tavallisissa vuokra-asunnoissa enemmistö asukkaista ansaitsee alle mediaanitulon. Asumisoikeusasunnoissa asuvista noin puolet on alle mediaanituloisia ja puolet yli mediaanituloisia. Pääkaupunkiseudulla, jossa vuokrataso on korkein, on myös valtion tukemien asuntojen asukkaiden tulotaso yleisesti korkeampi kuin muualla maassa.
Selvityksessä tarkasteltiin myös asuntokuntien tulojen suhdetta valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa vuoden 2025 alusta käyttöön otettuihin tulorajoihin. Valtion pitkällä korkotuella tai aravalainalla tukemissa vuokra-asunnoissa asuvista 11,7 prosenttia olisi vuonna 2022 ylittänyt tulorajat. Pääkaupunkiseudulla osuus oli 15,6 prosenttia. Osuudet on selvityksessä laskettu vuositulojen keskiarvon perusteella. Tulorajat ovat esimerkiksi yhden aikuisen taloudessa 3540 euroa, kahden aikuisen taloudessa 6020 euroa ja yhden aikuisen ja yhden lapsen taloudessa 4190 euroa kuukaudessa.
Valtion tukemissa asunnoissa asukasvaihtuvuus maltillisempaa
Selvityksen mukaan yli puolet asukkaista pysyi samassa valtion tukemassa asunnossa enintään 5 vuotta. Vuonna 2022 karkeasti kolmasosa muuttajista siirtyi valtion tukeman asuntokannan sisällä. Pitkällä korkotuella tai aravalainalla tuetuissa vuokra-asunnoissa sijoittuminen tulokymmenyksiin ei selvityksen mukaan vaihdellut merkittävästi asumisajan perusteella. Kuitenkin ensimmäisen vuoden jälkeen hyvätuloisuus oli hieman kasvanut, kun taas yli 10 vuotta asuneilla korostui alle mediaanituloisuus.
Asukasrakenneselvitys on osa kolmiosaista selvityskokonaisuutta
Ympäristöministeriö tilasi asukasrakenneselvityksen syksyllä 2024 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Datahuoneelta. Tiedot tuotettiin erikseen pitkällä korkotuella tai aravalainalla tuetuista vuokra-asunnoista, erityisryhmien vuokra-asunnoista, asumisoikeusasunnoista sekä osittain myös vuonna 2016 voimaan tulleella lyhyellä korkotuella tuotetuista vuokra-asunnoista. Vertailutietoina käytettiin markkinavuokra-asuntoja ja omistusasuntoja.
Ympäristöministeriö on yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, Aran kanssa tilannut myös selvityksen, joka tarkastelee mahdollisuutta ylläpitää valtion tukeman asuntotuotannon edullista vuokratasoa nostamalla hyvätuloisten asukkaiden vuokria tietyn tulorajan jälkeen tai solmia jatkossa vuokrasopimukset määräaikaiseksi siten, että asunnot eivät ole määräajan jälkeen hyvätuloisten käytettävissä. Sidosryhmien näkemyksiä asiasta kysytään selvitystyön aikana. Ympäristöministeriö on tilannut myös erikseen selvityksen juridisista reunaehdoista. Selvityksistä viestitään keväällä 2025.
- Valtion tukemien asuntojen asukasrakenneselvitys
- Ympäristöministeriön tiedote 11.4.2024: Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan otetaan käyttöön tulorajat - Ympäristöministeriö
- Selvitykset asukasrakenteesta ja tulojen vaikutuksesta vuokrasuhteeseen valtion tukemissa vuokra-asunnoissa
Ympäristöministeriö | ym.fi
Aiheeseen liittyvää
Ovatko taloyhtiösi vastuuhenkilöt ajan tasalla?
Viikon kysymys: Saako isännöitsijä toimia kokouksen puheenjohtajana?
Kenen vastuulla on pihan talvikunnossapito?
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Taloyhtiön vuosikello
Epämiellyttävä haju porraskäytävässä - mitä tehdä?
Luetuimmat
Uusimmat