• Etusivu
  • Ajankohtaista

Ketkä asuvat valtion tukemissa asunnoissa?

Valtion tukeman asuntokannan asukasrakennetta selvitetty

Rakentajan toimitus
Päivitetty 26.02.2025
ketkä-asuvat-valtion-tukemissa-taloissa-1920x1080

Ympäristömininsteriön tiedote 5.2.2025.

Valtion tukemien asuntojen asukasrakennetta tarkastellaan säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa niiden kohdentuminen sosiaalisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Ympäristöministeriön tilaama selvitys kartoitti vuoden 2022 tilastotietojen perusteella muun muassa asukkaiden tuloja, sosioekonomista asemaa sekä asumisväljyyttä ja muuttoja eri asumismuotojen välillä. Valtion tukemien asuntojen, kuten korkotuetuilla lainoilla rahoitettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen, käyttöä säädellään erityisesti vuokran ja asukasvalinnan osalta. Suomessa näitä asuntoja on noin 400 000, ja niiden asukasrakenteen seuranta on keskeinen osa asumispolitiikkaa.

– Valtion tukemissa asunnoissa asukkaaksi valikoitumisen taustalla tulee olla sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve. Siksi asukasrakennetta on tärkeää aika ajoin selvittää valtakunnallisesti, kertoo lainsäädäntöneuvos Matleena Haapala ympäristöministeriöstä.

Minkälaisia asukkaita valtion tukemissa asunnoissa asuu?

Yksinasumisen yleistyminen näkyy valtion tukemissa asunnoissa siten, että selvästi yli puolet on jo yksinasuvia. Selvityksen mukaan pitkällä korkotuella ja aravalainalla tuetuissa vuokra-asunnoissa yksinasuvien osuus nousi 53 prosentista 59 prosenttiin vuosina 2011–2022. Lapsiperheissä on hieman enemmän yhden kuin kahden vanhemman perheitä ja lapsiperheiden osuus on suurempi kuin markkinavuokra-asunnoissa.

Alimman tulokymmenyksen asuntokunnista vajaat 30 prosenttia asui valtion tukemissa asunnoissa veronalaisten bruttotulojen mukaan vuonna 2022. Kun tarkasteltiin käytettävissä olevia tuloja, osuus oli 20 prosenttia. Käytettävissä olevien tulojen alimmassa tulokymmenyksessä on suhteellisesti enemmän omistusasujia kuin bruttotulojen alimmassa tulokymmenyksessä. Valtion tukemassa asuntokannassa asuvien osuus väheni melko tasaisesti siirryttäessä alemmista tulokymmenyksistä ylempiin. Ylimmän tulokymmenyksen asuntokunnista reilu prosentti asui valtion tukemissa asunnoissa.

Tulotaso vaihtelee asuntokannan sisällä riippuen asumistyypistä ja alueesta

ylhäältä kuvatussa maisemassa autoja tiellä ja paljon kerrostaloja taustalla

Eniten pienituloisia asukkaita on erityisryhmille tarkoitetuissa vuokra-asunnoissa esimerkiksi opiskelija-asunnoissa. Myös tavallisissa vuokra-asunnoissa enemmistö asukkaista ansaitsee alle mediaanitulon. Asumisoikeusasunnoissa asuvista noin puolet on alle mediaanituloisia ja puolet yli mediaanituloisia. Pääkaupunkiseudulla, jossa vuokrataso on korkein, on myös valtion tukemien asuntojen asukkaiden tulotaso yleisesti korkeampi kuin muualla maassa.

Selvityksessä tarkasteltiin myös asuntokuntien tulojen suhdetta valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa vuoden 2025 alusta käyttöön otettuihin tulorajoihin. Valtion pitkällä korkotuella tai aravalainalla tukemissa vuokra-asunnoissa asuvista 11,7 prosenttia olisi vuonna 2022 ylittänyt tulorajat. Pääkaupunkiseudulla osuus oli 15,6 prosenttia. Osuudet on selvityksessä laskettu vuositulojen keskiarvon perusteella. Tulorajat ovat esimerkiksi yhden aikuisen taloudessa 3540 euroa, kahden aikuisen taloudessa 6020 euroa ja yhden aikuisen ja yhden lapsen taloudessa 4190 euroa kuukaudessa.

Valtion tukemissa asunnoissa asukasvaihtuvuus maltillisempaa

Selvityksen mukaan yli puolet asukkaista pysyi samassa valtion tukemassa asunnossa enintään 5 vuotta. Vuonna 2022 karkeasti kolmasosa muuttajista siirtyi valtion tukeman asuntokannan sisällä. Pitkällä korkotuella tai aravalainalla tuetuissa vuokra-asunnoissa sijoittuminen tulokymmenyksiin ei selvityksen mukaan vaihdellut merkittävästi asumisajan perusteella. Kuitenkin ensimmäisen vuoden jälkeen hyvätuloisuus oli hieman kasvanut, kun taas yli 10 vuotta asuneilla korostui alle mediaanituloisuus.

Asukasrakenneselvitys on osa kolmiosaista selvityskokonaisuutta

Ympäristöministeriö tilasi asukasrakenneselvityksen syksyllä 2024 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Datahuoneelta. Tiedot tuotettiin erikseen pitkällä korkotuella tai aravalainalla tuetuista vuokra-asunnoista, erityisryhmien vuokra-asunnoista, asumisoikeusasunnoista sekä osittain myös vuonna 2016 voimaan tulleella lyhyellä korkotuella tuotetuista vuokra-asunnoista. Vertailutietoina käytettiin markkinavuokra-asuntoja ja omistusasuntoja.

Ympäristöministeriö on yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, Aran kanssa tilannut myös selvityksen, joka tarkastelee mahdollisuutta ylläpitää valtion tukeman asuntotuotannon edullista vuokratasoa nostamalla hyvätuloisten asukkaiden vuokria tietyn tulorajan jälkeen tai solmia jatkossa vuokrasopimukset määräaikaiseksi siten, että asunnot eivät ole määräajan jälkeen hyvätuloisten käytettävissä. Sidosryhmien näkemyksiä asiasta kysytään selvitystyön aikana. Ympäristöministeriö on tilannut myös erikseen selvityksen juridisista reunaehdoista. Selvityksistä viestitään keväällä 2025.

Ympäristöministeriö | ym.fi

Ajankohtaista
taloyhtiön hallinnointi
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

piirretty kuva kun taloyhtiön hallituksen jäsenet seisovat kerrostalon katolla
Osakas
Ovatko taloyhtiösi vastuuhenkilöt ajan tasalla?
Yhtiökokouksen valinnan jälkeen uusi hallitus aloittaa työnsä heti. Jotta hallituksen jäsenet voivat toimia virallisesti yhtiön edustajina, heidän tietonsa tulee ilmoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämään kaupparekisteriin viipymättä.
20221_74364.jpg
Isännöitsijä
Viikon kysymys: Saako isännöitsijä toimia kokouksen puheenjohtajana?
Saako isännöitsijä toimia kokouksen puheenjohtajana? Minkälainen vastuu puheenjohtajalla on tekemistään ehdotuksista ja näille saamistaan päätöksistä asioissa, joita ei ole kokouskutsussa mainittu?Esim. jos kokouskutsussa mainitaan, että hyväksytään kylpyhuoneremontin kulut, niin voiko puheenjohtajan esityksestä päättää, että asia on loppuunkäsitelty? Kyseessä olivat siihenastiset kulut, joihin ei kuulunut yhtiön minulle korvattavaksi kuuluvia kuluja.
20221_76672.jpg
Osakas
Kenen vastuulla on pihan talvi­kunnossapito?
Kun taloyhtiön pihalla on liukasta, kenen vastuulla on huolehtia, että kukaan ei loukkaa siinä itseään? Kiinteistön ja katualueen talvikunnossapito ei ole vain vitsin ja leikinasia, vaan hyvässä kunnossa oleva piha-alue on kaikkien etu.
asukas keskustelee remontin työnjohtajan kanssa ja he katselevat suunnitelma paperia remontoitavassa huoneessa
Osakas
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
taloyhtiön vuosikello vuodenajat
Osakas
Taloyhtiön vuosikello
Omataloyhtiö.fi tarjoaa sinulle vuosikellon taloyhtiön tapahtumien tarkasteluun ja muistuttaa sinua tulevista ja tärkeistäkin taloyhtiön vuosittaisista tapahtumista.Taloyhtiön vuosikelloa on tarkasteltu niin hallituksen, kiinteistön kuin asukkaankin näkökulmasta. Vuosikellosta löydät kuukausittain kaiken tarpeellisen tiedon taloyhtiön vuosittaiseen toimintaan ja tapahtumiin.Taloyhtiön vuosikello auttaa sinua pysymään ajan tasalla taloyhtiösi tapahtumista ja antaa samalla myös uusia vinkkejä toiminnan parantamiseen.Olemme koonneet taloyhtiön vuosikelloihin muutamia ajankohtaisia artikkeleita suunnittelun ja ideoinnin tueksi. Vuosikelloista pääset kätevästi siirtymään sinulle tärkeisiin ja mielenkiintoisiin artikkeleihin Omataloyhtö.fi-sivustolla.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Isännöitsijä
Epämiellyttävä haju porraskäytävässä - mitä tehdä?
Asun kerrostalossa, jossa kaksi asuntoa/kerros. Naapurillani on viisi kissaa. Nyt jo parin kuukauden ajan on porraskäytävässä leijunut yököttävä kissan pissan haju. Toki ennenkin on ollut muutaman päivän hajuongelmia. Naapurilla on tapana säilyttää kissanpissan vaihtopusseja ulko-ovensa lähellä ja viedä sitten pois, kun on asiaa ulos. Olen laittanut asukkaalle pari kohteliasta kehotusta tehdä ongelmalle jotain. Hän ei vastaa myöskään ovikellon soittoon. Haju tunkeutuu jo oman asuntoni eteiseen, kun kuumuuden takia on pidettävä ikkunat raollaan ja parvekkeen ovi auki. Isännöitsijälle olen myös kertonut ongelmasta, ottaa yhteyttä, kunhan ehtii, oli isännöitsijän vastaus. Ystävät ja yläkerran naapurit yökkäilevät kanssani.Keneen otan yhteyttä, jotta hajuhaitasta pääsee eroon?
kokouspöydän ääressä puheenjohtaja istuu pöydän päässä ja kaksi miestä kättelee pöydän yli
Osakas
Kuka voi olla hallituksen jäsen?
Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy hänen valintaansa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta.Hallituksen jäsenet valitsee yleensä yhtiökokous. Yhtiöjärjestykseen voidaan kuitenkin ottaa määräys siitä, että alle puolet hallituksen jäsenistä voidaan valita muussa järjestyksessä.Hallituksen jäsenyys on vapaaehtoista, mistä seuraa, että hallituksen jäsen voi erota koska tahansa. Eroamisesta tulee ilmoittaa hallitukselle. Hallituksen jäsenen voi erottaa se, joka hänet on valinnut, käytännössä siis yhtiökokous.Jos yhtiön hallitus ei täytä jäsenen eroamisen jälkeen lain tai yhtiöjärjestyksen määräystä hallituksen kokoonpanosta, tulee hallituksen muiden jäsenten huolehtia siitä, että toimenpiteisiin uuden jäsenen valitsemiseksi ryhdytään. Mikäli kaikki hallituksen jäsenet eroavat, jokainen heistä on erikseen vastuussa siitä, että taloyhtiön yhtiökokous kutsutaan koolle uuden hallituksen valitsemiseksi.Hallituksen jäsenellä ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 10 §:n mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja. Jäsenenä ei myöskään voi olla henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa.Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Tavallista on, että yhtiön hallitus valitaan osakkeenomistajien keskuudesta.Isännöitsijä voi olla hallituksen jäsen.
20227_79071.jpg
Isännöitsijä
Hometta asunnossa - voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen?
Jos asunto-osakeyhtiön vuokraamassa tilassa on hometta, voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen, jos asialle ei tehdä mitään ja jollekin tulee esimerkiksi astma tai muita sairauksia kosteuden takia? Saako tuollaista tilaa edes käyttää?Entä saako isännöitsijä kilpailuttaa yrityksiä taloyhtiön remontteihin, joissa itse on osakkaana tai jotka ovat hänen omia? Jos hallituksen jäsenillä on suhteita remontointi yrityksiin, saako niitä kilpailuttaa/käyttää taloyhtiön kunnostukseen?
20223_77505.jpg
Osakas
Voiko yhtä osakasta uhata talo­yhtiön ilman­vaihdon mittauksen laskulla?
Voiko taloyhtiön isännöitsijä uhata yksittäisiä osakkeenomistajia koko taloyhtiön ilmanvaihdon uudelleenmittauksesta ja säätämisestä aiheutuvalla laskulla?Laskutus perustuu väitteeseen, että kahdessa asunnossa olisi ilmanpoistoventtiilejä väännetty asukkaiden toimesta. Taloyhtiössä on yli 100 asuntoa ja on asuntoja, joissa mittauspöytäkirjojen mukaan ei ole päästy käymään ollenkaan eli lukemia ei ole, mm. samassa linjassa. Kyseisissä asunnoissa saatiin huonot mittaustulokset, josta syyte siis asukkaille.Venttiilejä ei ole vieläkään laitettu siihen asentoon, että ilmanvaihto olisi toimiva, eikä muitakaan toimenpiteitä ole tehty asian korjaamiseksi. Huolto kävi yhdessä asunnossa, mutta asia jäi sikseen. Talossa koneellinen poistoilmanvaihto ja lämmöntalteenotto.
20221_75507.jpg
Osakas
Voiko taloyhtiö pakottaa osakkaan ottamaan lainaa yhtiön remonttiin?
Yhtiöömme on tulossa remontti. Yksi osakas haluaa taloyhtiön ottavan hänen osuutensa, eli noin 5.000 € yhtiölainana pankista. Voiko yhtiökokous enemmistön äänillä päättää olla ottamatta lainaa?
Helsinki ylhäältä päin kuvattuna
Osakas
Kuka maksaa luvattoman lämmitys­patterien vaihdon?
Taloyhtiön osakas vaihtoi sähköpatterit 4 kpl asuntoonsa ilmoittamatta taloyhtiön hallitukselle työstä. Työn tehnyt urakoitsija lähetti laskun pattereista ja vaihtotyöstä isännöitsijälle, jolloin luvaton työ tuli ilmi. Taloyhtiö kieltäytyi maksamasta laskua koska vaihtoon ei ollut pyydetty hallituksen lupaa. Valvontaa työstä ei siis ollut taloyhtiön puolesta. Osakas maksoi laskun itse.Kyseinen osakas oli itse taloyhtiön toiminnantarkastajana kyseisenä vuonna ja hän vahvisti toiminnantarkastuskertomuksen ja näin ollen myönsi vastuuvapauden vastuuvelvollisille. Kesällä 2020 Osakkaalta tuli perintäkirje laskusta. Selityksessään osakas väitti saaneensa isännöitsijältä suullisen lupauksen patterien vaihtoon. Ei ole saanut.
20233_81181.jpg
LVI
Onko tässä korvaus­ilma­reittisi? Joka kol­mannesta kodista puut­tuu toimiva ilman­vaihto
Korvausilmaventtiilit puuttuvat monista 1970–90-luvuilla rakennetuista asunnoista, koska rakennuksista haluttiin tehdä tiiviitä energiansäästön nimissä. Tässä mentiin kuitenkin metsään ja pahasti, sillä puutteellisen korvausilmanvaihdon seuraukset ovat vakavat.Tiedätkö sinä mistä kotiisi tulee raitista ilmaa? Jos et ole aivan varma, on tämä artikkeli sinulle.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton