Vesi, lämpö ja jätehuolto lisänneet taloyhtiöiden kustannuksia
Kuinka paljon taloyhtiösi maksaa vedestä, lämmöstä ja jätehuollosta tänä vuonna? Kiinteistöliiton tuoreen Indeksitalo-selvityksen mukaan kustannusten nousu jatkuu edelleen, vaikka tahti on hieman hidastunut viime vuodesta. Keskimäärin kiinteistökustannukset kasvoivat 3,7 prosenttia, kun edellisvuonna nousu oli 4,4 prosenttia.
Vesi kallistui keskimäärin 5,7 prosenttia, kaukolämpö 4,4 prosenttia ja jätehuolto 3,3 prosenttia. Kiinteistöveroissa muutokset jäivät hyvin pieniksi. Sähkön vertailukustannus laski 1,2 prosenttia, mutta taustalla on yhä vuoden 2022 rajun hintapiikin vaikutus.
Erot kuntien välillä kasvavat
Indeksitalo-selvityksessä vertailtiin 59 kuntaa ja kaupunkia. Niistä 53:ssa kustannukset nousivat, mutta Helsingissä, Nurmijärvellä, Seinäjoella, Rovaniemellä, Jämsässä ja Imatralla ne pysyivät miinuksella. Helsingissä kustannukset laskivat 1,3 prosenttia, mikä johtui kaukolämmön lähes kuuden prosentin hinnanlaskusta.
Suurimmat nousut kirjattiin Kemissä, noin 12 prosenttia, ja Vihdissä, noin 11 prosenttia. Vihti nousi samalla vertailun kalleimmaksi paikkakunnaksi: kustannukset olivat 4,57 euroa neliöltä kuukaudessa. Järvenpäässä lukema oli 4,35 ja Helsingissä 4,28 euroa. Keskimäärin kustannukset jäivät 3,51 euroon.
Edullisimmat kaupungit olivat Kokkola, Pietarsaari, Kempele, Rauma ja Salo, joissa taso oli 2,81–2,94 euroa neliöltä kuukaudessa.
Perheasunnossa eroa lähes 1900 euroa vuodessa
Kun kustannuksia tarkastellaan 90 neliömetrin perheasunnon tasolla, kasvaa ero kalleimman ja halvimman kunnan välillä jo lähes 1 900 euroon vuodessa. Vihdissä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin kuluu vuodessa noin 4 940 euroa, kun Kokkolassa vastaava summa jää noin 3 040 euroon. Vihdissä pelkästään viime vuoden aikana nousua kertyi yli 500 euroa, ja kahdessa vuodessa kustannukset ovat kasvaneet yhteensä 31 prosenttia.
Vesi kallistuu ripeimmin
Vesi kallistui keskimäärin 5,7 prosenttia, mutta Ylivieskassa, Heinolassa, Pirkkalassa ja Tampereella nousu oli 14–19 prosenttia. Joensuussa kustannukset sen sijaan laskivat hieman.
Nousu osui erityisesti perusmaksuihin, jotka kallistuivat keskimäärin 12 prosenttia. Jäteveden käyttömaksu nousi 5,5 prosenttia, käyttöveden hinta 4,7 prosenttia ja hulevesimaksut 3,8 prosenttia.
Kaukolämmön kehitys vaihtelee
Kaukolämpö kallistui keskimäärin 4,4 prosenttia, mutta vaihtelu oli suurta. Kemissä ja Vihdissä nousu oli noin 20 prosenttia, Raahessa ja Lappeenrannassa noin 11 prosenttia. Helsingissä kustannukset sen sijaan laskivat 5,9 prosenttia ja Nurmijärvellä 0,6 prosenttia.
Sähkön hinnassa laskua, taustalla vuoden 2022 hintapiikki
Sähkön vertailukustannus putosi 1,2 prosenttia. Tämä johtui sähköenergian 3,4 prosentin halpenemisesta, mutta samalla energian perusmaksu nousi 4,2 prosenttia, siirron perusmaksu 2,5 prosenttia ja verkkohinta 2,3 prosenttia.
Vuoden 2022 jälkeen sähkön kustannukset ovat laskeneet vähitellen, mutta vertailutaso on yhä korkea: vuoden 2025 syyskuussa sähkön hinta on noin 35 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2021.
Jätehuollon kustannukset nousevat yhä
Jätehuollossa nousua kertyi keskimäärin 3,3 prosenttia. Eniten kallistuivat perusmaksut, 38 prosenttia. Lasin kustannukset kasvoivat 5,5 prosenttia ja sekajätteen 4,8 prosenttia. Biojäte kallistui 2,1 prosenttia ja muovipakkaukset 3,1 prosenttia. Kartongin kustannus sen sijaan laski keskimäärin 6,1 prosenttia.
Erot kaupunkien välillä ovat suuria: 13 kaupungissa jätekustannukset laskivat, 14 kaupungissa ne pysyivät ennallaan tai nousivat korkeintaan prosentin verran, ja kahdeksassa kaupungissa nousu oli 10–17 prosenttia. Kovimmat nousut osuivat Vaasaan, Mustasaareen, Ouluun, Kempeleeseen, Ylivieskaan ja Iisalmeen.
Info
Kiinteistöveroissa vain pieniä muutoksia
Rakennuksen kiinteistövero nousi keskimäärin 1,3 prosenttia ja tontin kiinteistövero 0,2 prosenttia. Verotusarvoihin tuli valtiovarainministeriön asetuksen perusteella 0,5 prosentin lisäys. Rakennuksen kiinteistöveroprosenttia nostivat Varkaus, Hyvinkää, Uusikaupunki ja Valkeakoski. Tontin veroprosenttia nostivat Riihimäki, Varkaus ja Hyvinkää. Yksikään kunta ei laskenut verojaan.
Suuret kaupungit vertailussa
Kymmenen suurimman kaupungin kustannukset nousivat keskimäärin kolme prosenttia. Tampereessa nousua kertyi 5,5 prosenttia, Porissa 4,6 prosenttia ja Vantaalla, Jyväskylässä sekä Kuopiossa noin 3–4 prosenttia. Helsingissä kustannukset laskivat 1,3 prosenttia, mikä oli suurten kaupunkien maltillisin kehitys.
Edullisimmat kustannukset suurista kaupungeista löytyvät edelleen Oulusta, Porista ja Vantaalta.
Mikä on Indeksitalo?
Indeksitalo on Kiinteistöliiton käyttämä laskennallinen tyyppitalo, jolla on seurattu kustannusten kehitystä vuodesta 2001. Kyseessä on 10 000 kuutiometrin kerrostalo, jossa on 40 asuntoa ja joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla. Talon veden ja energian kulutus sekä jäteastioiden määrä ja tyhjennysvälit on määritelty keskimääräisiksi.
Selvityksessä mukana olleet tiedot kerättiin elokuussa 2025, ja ne koskevat syyskuun tilannetta. Laskelmissa on huomioitu myös syyskuussa 2024 voimaan tullut arvonlisäveron muutos.
Lähde: Kiinteistöliitto, Indeksitalo 2025 -selvitys, Kiinteistöliiton tiedote 11.9.2025.
Kiinteistöliiton kuntakohtaiset vertailuraportit löytyvät täältä: https://www.kiinteistoliitto.fi/palvelut/tutkimus/saannolliset/indeksitalonraportit/
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat