Vesivahinko - ennaltaehkäistävä painajainen

Vesivahinkojen aiheuttamat vauriot ovat usein varsin tuntuvia. Esimerkiksi kerrostalon ylimmässä kerroksessa sattunut vesivahinko voi pahimmassa tapauksessa kastella kaikki alapuolella olevat asunnot. Välittömien vaikutusten lisäksi vesivahingoilla on myös pitkällisiä ja terveyttä haittaavia seurannaisvaikutuksia, kuten home- ja sisäilmaongelmat.

Osa vesivahingoista johtuu huonokuntoisista putkista. Toinen yleinen vuotovahinkojen syy on astian- tai pyykinpesukoneiden poistoletkujen tai liitosten rikkoutuminen. Vesivahinkojen määrä Suomessa on ollut valitettavalla tavalla jatkuvasti kasvussa, mikä on saanut vakuutusyhtiöt kiristämään vesivahinkoihin liittyviä vakuutusehtojaan.

Monesti vuotovahingot syntyvät usean tekijän yhteisvaikutuksena: Suunnittelussa, asennuksessa tai käytössä ja huollossa tapahtuneet puutteet ja laiminlyönnit voivat yhdessä olla johtamassa vahingon syntymiseen. Myös materiaalit voivat olla tarkoitukseen sopimattomia ja huonosti kestäviä. Korroosio, asennusvirheet ja heikot liitokset ovat tyypillisiä vahinkoihin johtavia syitä.

Taloyhtiössä yhtiön vastuulla ovat putkistoista tai talon rakenteista johtuvat vesivahingot. Huoneiston asukas taas vastaa aina itse aiheuttamistaan vesivahingoista. Itse aiheutettuja vesivahinkoja voi syntyä, jos huoneistoremontti tehdään huolimattomasti tai osaamattomasti tai jos kodinkoneet ovat vanhoja ja niiden letkut siksi hapertuneita.

Vesivahingot olisi mahdollista usein ennaltaehkäistä. Asukkaan kannattaa kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

Eniten vuotovahinkoja keittiössä aiheuttavat viemäritukokset. Jos viemäri vetää huonosti, kannattaa ottaa heti yhteys talohuoltomieheen. Viemäriin ei saa huuhtoa aineksia, jotka eivät pehmene vedessä ja suuret rasvamäärät tulee imeyttää vaikkapa talouspaperiin ja toimittaa suoraan biojäteastiaan. Pesualtaan lukko on puhdistettava säännöllisesti.

Toiseksi eniten vesivahinkoja aiheuttavat keittiöön sijoitetut pesuja astianpesukoneet. Koneiden ja letkujen kunto sekä kiinnitykset on tarkistettava vuosittain. Uusia koneita hankkiessa on muistettava, että niiden kytkentä ja letkujen kiinnitys kuuluu asiantuntijalle. Konetta ei saa jättää käyntiin ilman valvontaa ja sen täyttöhana on suljettava aina käytön jälkeen. Koneiden alle on sijoitettava vuotojen nopeaksi havaitsemiseksi vesitiivis alusta.

Eniten vettä käytetään asuntojen ja muiden tilojen märkätiloissa: kylpyhuoneissa, pesutiloissa ja –tuvissa sekä vastaavissa huoltotiloissa. Vesivahinkojen ennaltaehkäisyssä märkätilojen rakenteiden veden eristyksen laatu ja kunto sekä putket ovat avainasemassa.

Kylpyhuoneen vesivahinko saattaa johtua mm. viemärikaivon asennusvirheestä, puutteellisesta vesieristyksestä, viallisesta wc-laitteesta, istuimen kiinnityksestä, vesilukon ja viemärikaivon puhdistamisen laiminlyönnistä, vuotavista vesikalusteista tai viemäritukoksesta.

Erityistä huomiota kylpyhuoneessa on keittiön tavoin kiinnitettävä pesukoneeseen ja sen liitoksiin. Kone on liitettävä vesijohtoverkostoon aina omalla käyttöhanalla ja paineenkestävällä täyttöletkulla. Poistoletku on asennettava siten, että takaisinvirtaus koneeseen ei ole mahdollinen. Täyttö- ja poistoletkut on vaihdettava vähintään kymmen vuoden välein.

Putket menevät kylpyhuoneissa ja muissa märkätiloissa seinän tai lattian läpi puhkaisten veden- tai kosteuseristyksen. Läpivienti on tiivistettävä ja tehtävä huolella, jotta vesi ja höyry eivät pääse haitallisesti sen lävitse.

Taloyhtiön vastuulla on, ettei putkiremonttia viivytetä turhaan, vaan ikääntyneet putket uusitaan ajoissa.

Pienempi mutta silti olennainen vuotoriski on rakennuksen yläpohjassa. Monesti tulee yllätyksenä, että koti- tai kiinteistövakuutus ei välttämättä korvaa kattovuotoja. Katon on kestettävä Suomen sää ja olosuhteet, ja vuodon syyksi katsotaan lähes poikkeuksetta rakennusvirhe tai huollon laiminlyönti. Vakuutukset korvaavat kattovuodon pääsääntöisesti vain, jos sen aiheuttaa äkillinen tapahtuma kuten esimerkiksi puun kaatuminen katolle siten, että kattoon tulee reikä. Katse siis katolle ja katon huollot kuntoon!

Jos rakennukseen tulee vuotovahinko, on erittäin tärkeää, että vuodon näkyessä siihen reagoidaan heti. Varsinkin vesijohtoverkossa, jossa on tavallista korkeampi paine ja josta veden hukkaan menoa ei helposti huomaa, saattaa pitkän ajan kuluessa valua rakenteisiin suuriakin määriä vettä. Lämmitysputkistossa, jossa vesivahinkoriski on sinänsä alhaisempi pienemmän paineen, suljetun järjestelmän ja pienempien vesimäärien ansiosta, on tarkkailtava veden määrää verkostossa. Jos vesimäärä vähenee verkostossa, vettä ei voi huoletta lisätä tarkistamatta, mistä syystä pinta on alentunut.

Kavalimpia ovatkin pienet, näkymättömissä leviävät vuodot. Yleensä mitä pienempi vuoto, sitä pidempään se saa tehdä tuhojaan ennen kuin kosteus näkyy rakenteissa. Mitä pidempään vesi saa valua rakenteisiin, sitä suurempi ja vaikeampi remontti on edessä. Piiloon asennettavien putkien vuodot ovat vaikeimpia, sillä ne saavat usein vaikuttaa rakenteisiin kauankin ennen havaitsemista. Millaiset merkit sitten kertovat mahdollisesta piilevästä vuodosta? Yleisimpiä merkkejä ovat irtoilevat rakenteiden pintamateriaalit, kupruileva ja irtoileva maali, tummuvat ja turpoavat rakennuslevyt vaikka tilanne olisi päässyt pahaksi.

Laajakaan koti- tai kiinteistövakuutus ei korvaa vähitellen tapahtuneita vuotoja tai kosteusvahinkoja eikä normaalista kulumisesta aiheutuneita vahinkoja. Tarkkana saa siis olla. Apuna vuotojen havaitsemisessa voidaan käyttää vuoto- ja kosteushälyttimiä, mutta mikään ei korvaa omaa tarkkaavaisuutta sekä säännöllistä huoltoa ja suunnitelmallista korjaamista. sekä puurakenteet, ummehtunut ns. kellarin haju, näkyvä homekasvusto rakenteiden pinnalla, asukkaiden oireilu, hengitystiesairaudet, vuotoäänet rakenteiden sisältä, veden kulutuksen poikkeuksellinen kasvu, lämmitysverkoston veden häviäminen sekä viemäreiden toimimattomuus. Näkyvää vettä rakenteiden pinnalla ei aina ole, vaikka tilanne olisi päässyt pahaksi. Laajakaan koti- tai kiinteistövakuutus ei korvaa vähitellen tapahtuneita vuotoja tai kosteusvahinkoja eikä normaalista kulumisesta aiheutuneita vahinkoja. Tarkkana saa siis olla. Apuna vuotojen havaitsemisessa voidaan käyttää vuoto- ja kosteushälyttimiä, mutta mikään ei korvaa omaa tarkkaavaisuutta sekä säännöllistä huoltoa ja suunnitelmallista korjaamista.